Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen vieraili eilen 16.11.2022 Ratamokeskuksessa Kouvolassa. Piispa Häkkinen siunasi uuden Ratamokeskuksen ja kappelin käyttöön pienessä lämminhenkisessä tilaisuudessa. Siunaustilaisuudessa esiintyi viulisti Elvi Hautamäki.
– Ratamokeskus tarjoaa monipuolisia terveys- ja sosiaalipalveluita. Tähän kokonaisuuteen niveltyy luontevasti myös seurakunta ja kappeli yhtenä sen merkkinä. Seurakunta elää ihmisten rinnalla elämän eri vaiheissa, piispa Seppo Häkkinen toteaa.
Piispa Seppo Häkkinen tutustui vierailullaan uuteen Ratamokeskukseen. Uusi tiloja esittelemässä päivystyksen ylilääkäri Kimmo Salmio.
Uuden, toukokuussa toimintansa aloittaneen sairaalan kappeli on tarkoitettu kaikille uskontokunnasta riippumatta, oman vakaumuksensa mukaisesti.
– Vaikka kappeli on pieni, niin se on levollinen, lohduttava ja kaunis paikka saatella läheisiä ja rakkaita ihmisiä. Kappeli on kaikille uskontokunnille tarkoitettu paikka hyvästellä vainajia, kertovat Ratamokeskuksessa työskentelevät sairaalapastorit Kari Niemelä ja Tuula Ylikangas.
– Tuntui tärkeältä, että piispa Seppo Häkkinen siunasi kappelin käyttöön. Siunaamisen myötä kappeli on täysin valmis siihen tehtävään, mihin sitä ollaan rakennettu ja valmisteltu. Siitä on iloinen ja kiitollinen olo, Niemelä toteaa.
Niemelä kertoo, että kappelissa toimitetaan hautaan siunaamisia pienen saattojoukon läsnä ollessa. Kappelissa voidaan pitää myös pienimuotoinen hyvästelyhetki ja hartaus, mitä kutsutaan saattohartaudeksi.
Ratamokeskuksen kappeli on saatu viimeisteltyä kesän ja syksyn aikana.
– Olemme todella iloisia, että kappeliin on saatu Puutaide Klamilan valmistamat puusta tehdyt alttari, hiekka-astia, kauha, kynttilänjalat ja alttariristi. Alttariliinat on saatu lahjoituksena valkealalaiselta käsityötaitajalta. Tuntuu merkittävältä, että kappelissa on kymenlaaksolaisten käsityöläisten puhuttelevaa ja kaunista työtä, kiittelee sairaalapastori Niemelä.
Sairaalapastorien mielestä kappelin yhteyteen saatu erillinen omaistenhuone on suuri parannus verrattuna entisiin tiloihin Pohjois-Kymen sairaalassa. Omaistenhuoneessa omaiset voivat rauhassa odottaa kappeliin pääsemistä. Ratamokeskuksen kappelille on oma sisäänkäynti rakennuksen takana, mikä osaltaan antaa omaisille mahdollisuuden rauhalliseen hetkeen.
Kappelissa pidetyn siunaamistilaisuuden jälkeen piispa Häkkinen tutustui uuteen sairaalaan ja vieraili osastoilla.
Kouvolan Kameraseura on lahjoittanut Kymsotelle 42 valokuvista teetettyä taulua. Ne on sijoitettu Ratamokeskuksen yleisiin tiloihin ja Villa Apilan potilashuoneisiin.
Valokuvien valintaa ohjasi kymenlaaksolaisesta luonnosta, teollisuudesta ja vesistöistä kumpuava Ratamokeskuksen värimaailma.
Kymsote on saanut Ratamokeskukseen Kouvolan Kameraseuralta lahjoituksena 42 valokuvista teetettyä taulua. Osa tauluista on aiemmin ollut esillä Kouvolan kameraseuran 70-vuotisjuhlanäyttelyssä Poikilossa touko-elokuussa 2022.
Kouvolan Kameraseuran puheenjohtaja Jaana Ahola kertoo, että heillä on ollut tapana etsiä valokuvanäyttelyitä varten yhteistyökumppanit, joiden avulla on teetetty näytteille tulevat taulut. Näyttelyiden päätyttyä esillä olleet teokset on lahjoitettu eri toimijoille, muun muassa hoivakoteihin. Tänä vuonna sponsoreina toimivat Kymin Osakeyhtiön 110-vuotissäätiö sekä Finnfoto – Suomen valokuvajärjestöt ry ja juhlanäyttelyn teokset pääsivät uuden Ratamokeskuksen seinille asiakkaiden, potilaiden ja henkilökunnan silmien iloksi. Valokuvataulut ovat moderneja taideteoksia ja materiaalinsa puolesta ne ovat helposti puhtaana pidettäviä, joten ne sopivat uuden ajan sairaalan ja sote-keskuksen seinille hyvin.
Iloa ja ajattelemisen aihetta
Valokuvien valintaa ohjasi kymenlaaksolaisesta luonnosta, teollisuudesta ja vesistöistä kumpuava Ratamokeskuksen värimaailma: punainen, sininen, vihreä ja harmaa. Tauluja on ripustettu jokaiseen kerrokseen yleisiin tiloihin, vuodeosastojen käytäville sekä Villa Apilan jokaiseen potilashuoneeseen. Teokset on sijoiteltu ympäröivä tila huomioiden siten, että ne olisivat mahdollisimman monen Ratamokeskuksessa asioivan saavutettavissa.
Muutosjohtaja Sami Loimas kiittää kameraseuraa yhteistyöprojektista ja toivoo, että valokuvataulut tuovat toivoa, iloa ja ajattelemisen aihetta jokaisen Ratamokeskuksessa vierailevan tai työskentelevän ihmisen arkeen.
”Taiteella on yhteys koettuun hyvinvointiin, terveyteen, parempaan työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin.”
Sitaatin lähde: Liikanen, Hanna-Liisa 2003. Taide kohtaa elämän: Arts in Hospital -hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisten hoitoyksiköiden arjessa ja juhlassa. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Kymsote-Kiinteistöt Oy on hankkinut 24 uutta täyssähköautoa. Suurin osa sähköautoista on menossa Kymsoten kotihoidon työntekijöiden käyttöön eri puolille Kymenlaaksoa.
Kotkalaisen autokaupan pihalla on pitkä rivi valkoisia sähköautoja odottamassa noutoa. Se on harvinainen näky. Kymsote-Kiinteistöt Oy osti kerralla 24 Volkswagen e-up! -henkilöautoa. Kyseisen auton normaali hinta on noin 26 000 euroa, autohankintojen kokonaishinta on noin 600 000 euroa. Tällainen kauppa on harvinainen paitsi Kymsote-Kiinteistöt Oy:lle myös K-Auto Kotkalle, sillä sähköautoja ei saatavuusongelmien vuoksi ole tällä hetkellä aivan yksinkertaista hankkia.
– Kymsotella on käytössään noin 200 autoa, ja joka vuosi korvataan ja uusitaan kalustoa, palveluliiketoiminnan johtaja Seppo Pajari Kymsote-Kiinteistöt Oy:stä selvittää kaupan taustoja.
Seppo Pajari ja Kymsote-Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Gerlander kertovat, että suurin syy sähköautojen hankintaan on ympäristöasioissa. Laki puhtaista ajoneuvoista eli tarkemmin laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista velvoittaa, että tietty prosenttiosuus julkisista hankinnoista tulee olla puhtaita ajoneuvoja. Tällä hetkellä kyseinen prosenttiosuus on 37,5 prosenttia ja se nousee lähivuosina.
– On erittäin positiivista, että tällaisella toiminnalla voimme osaltamme edistää vastuullisuutta ympäristöasioissa. Mukava lisä on, että onnistuimme tekemään tällaisen kaupan omalla alueellamme eli Kymenlaaksossa toimivan myyjän kanssa, Gerlander toteaa.
– Työntekijät saavat lyhyen perehdytyksen lähinnä autojen lataamiseen ennen kuin autot otetaan käyttöön, palveluliiketoiminnan johtaja Seppo Pajari Kymsote-Kiinteistöt Oy:stä kertoo esitellessään uusia sähköautoja.
Latauspisteitä kotihoidon toimipisteisiin
Gerlanderin mukaan kotihoidon työntekijät olivat luonteva valinta sähköautojen käyttäjiksi. Kotihoito on kotiin vietäviä palveluja, jolloin autoja tarvitaan päivittäisessä työssä.
– Näiden sähköautojen ylläpito- ja käyttökulut ovat erittäin pienet riippuen tietysti sähkön hinnasta, Seppo Pajari kertoo.
Sähköautojen latauspisteitä on tuossa kotihoidon yhteyteen tai läheisyyteen seuraaviin toimipisteisiin: Haminan sairaala, Karhulan sairaala, Kouvolan kotihoito ja Keltakankaan terveysasema. Latauspisteitä asennetaan parhaillaan ja autot pyritään ottamaan käyttöön mahdollisimman pian syksyn aikana.
Ympärivuorokautinen päivystys sekä sosiaali- ja kriisipäivystys aloittavat Ratamokeskuksessa tiistaina 24.5.2022 kello 8. Siihen saakka päivystyshoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaan entiseen tapaan Sairaalanmäellä Pohjois-Kymen sairaalassa.
Hätätilanteessa soita aina 112.
Kun harkitset lähtöä päivystykseen, soita ensin Päivystysapuun numeroon 116 117. Päivystysavusta annetaan ohjeita ja ohjataan oikeaan hoitopaikkaan.
Ratamokeskuksessa päivystyksellä on oma sisäänkäynti. Kaikki kävellen saapuvat päivystyksen potilaat kulkevat tästä sisäänkäynnistä. Aulassa on ilmoittautumisautomaatti. Infektiopotilaat ohjataan odottamaan sisäänkäynnin vieressä olevaan odotustilaan. Muut potilaat siirtyvät päivystyksen aulan odotustilaan.
Muuta kuin päivystyksellistä hoitoa tarvitsevat asiakkaat ottavat yhteyttä sähköisen asioinnin kautta tai terveysasemien ajanvarausnumeroon p. 05 220 2000. Asiakkaalle tehdään hoidon tarpeen arvio ja ohjataan oikeaan hoitopaikkaan.
Infektiovastaanotto terveysasemalla Marjoniemessä loppuu 23.5.2022. Tämän jälkeen infektio-oireiset potilaat, jotka oletettavasti sairastavat tarttuvia tauteja, hoidetaan Ratamokeskuksessa päivystyksessä 24.5.2022 kello 8 alkaen.
Viikolla 21 Ratamokeskuksessa toimintansa aloittavat myös akuuttiosasto, kipsipoliklinikka, yleissairaalapsykiatrian poliklinikka, sairaalakuntoutus, osastokuntoutus, kotisairaala, sairaalasielunhoito ja vainajapalvelut.
Näytteenotto ja kuvantaminen Ratamokeskukseen
HUS Diagnostiikkakeskuksen kuvantamisen palvelut ja laboratoriopalvelu muuttavat seuraavasti: Pohjois-Kymen sairaalassa näytteenotto palvelee 25.5. kello 15 saakka ja siirtyy sitten Ratamokeskukseen. Marjoniemestä näytteenotto on muuttanut Ratamokeskukseen jo aiemmin, joten Ratamokeskuksen näytteenotto palvelee jo asiakkaita.
Pohjois-Kymen sairaalan röntgen sulkeutuu 23.5.2022, poikkeuksena ovat päivystyspotilaille välttämättömät tutkimukset, jotka hoidetaan tarpeiden mukaan vielä 24.5.2022. Ratamokeskuksessa röntgenin toiminta alkaa 24.5.2022 kello 8.00.
Pohjois-Kymen sairaalan osastot muuttavat parin päivän aikana
Uuden Ratamokeskuksen palvelut ovat avautuneet toukokuussa vaiheittain. Myös Ratamokeskuksen osastot otetaan käyttöön. Normaalissa osastohoidossa paikkoja on 90, akuuttiosastolla 15 ja Villa Apilassa 10. Ratamokeskuksessa on 1–2 hengen huoneita.
Pohjois-Kymen sairaalasta siirtyvät 24.5.2022 osastot 3 ja 5 sekä 25.5.2022 osastot 1, 2 ja 4. Lisäksi Marjoniemestä siirtyy Villa Apila 27.5.2022. Tämän jälkeen kaikki keskeiset palvelut ovat aloittaneet toimintansa ja ovat valmiina palvelemaan kouvolalaisia Ratamokeskuksessa.
Päivitetty 11.5.2022 lisätty 16.5.2022 aloittavien palveluiden listaan avokuntoutus.
Ratamokeskuksessa on tarjolla usean eri erikoisalan vastaanottopalveluita ja poliklinikoita, mm. yleissisätaudit, kardiologia, sisätautien gastroenterologia, yleiskirurgia, ortopedia, gastroenterologinen kirurgia, urologia, naistentaudit ja äitiyspoliklinikka, lastentaudit, keuhkosairaudet, neurologia sekä korva- nenä- ja kurkkutaudit. Ratamokeskuksessa toimii myös hoitokeskus, jossa tehdään esimerkiksi suonensisäisiä lääkehoitoja, erilaisia tähystystutkimuksia ja polikliinisiä toimenpiteitä. Nämä kaikki erikoissairaanhoidon palvelut aloittavat toimintansa 16.5.2022. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka aloittaa toimintansa Ratamokeskuksessa 24.5.2022.
Pohjois-Kymen sairaalan kaikki toiminnot muuttavat Ratamokeskukseen toukokuun aikana: Päivystys, osastot ja HUS Diagnostiikkakeskuksen kuvantamisen palvelut ja laboratoriopalvelut muuttavat toukokuun lopulla viikolla 21. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala ei siirry, vaan se jatkaa toimintaansa Sairaalanmäellä, Kuusankoskella.
16.5.2022 aloittaa toimintansa myös Marjoniemestä siirtyvä laboratorion näytteenotto. Laboratorio sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa, kulku on suoraan pääaulasta. Laboratoriopalveluilla on oma ilmoittautumisautomaatti.
Ratamokeskuksen toiminta laajenee 16.5.2022 alkaen myös seuraavilla palveluilla: terveyssosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanottotoimintaa, avokuntoutusta ja välinehuolto.
Tiistaina 17.5.2022 aloittaa kahvila-ravintola, joka palvelee niin asiakkaita kuin henkilöstöäkin.
Ratamokeskuksessa ovat jo toiminnassa suun terveydenhuollon palvelut, terveysaseman vastaanottopalvelut, geriatrisen ja palliatiivisen poliklinikan vastaanotot sekä ravintohuolto.
Ratamokeskuksessa on helppo asioida. Kaikkiin vastaanottopalveluihin kuljetaan pääsisäänkäynnistä ja ilmoittaudutaan automaatilla. Päivystykseen on oma sisäänkäyntinsä.
Ratamokeskus on Kouvolan Kotiharjussa sijaitseva uuden ajan sairaala ja sote-keskus. Ratamokeskuksen palvelut avautuvat vaiheittain toukokuussa.
Kouvolan terveysaseman toiminta muuttaa Marjoniemestä uuteen Ratamokeskukseen. Ratamokeskuksessa terveysaseman vastaanottotoiminta aloittaa maanantaina 9.5.2022.
Infektiovastaanotto jatkaa vielä Marjoniemen tiloissa ja muuttaa Ratamokeskukseen 24.5.2022.
Kouvolan terveysaseman vastaanottotoiminta alkaa Ratamokeskuksessa maanantaina 9.5.2022. Ensimmäisten asiakkaiden vastaanottoajat ovat noin kello 10 lähtien. Muuttoon valmistautumisen vuoksi Marjoniemessä ei ole terveysaseman vastaanottotoimintaa enää 5. ja 6.5.2022.
Marjoniemessä terveysaseman yhteydessä toimiva infektiovastaanotto muuttaa Ratamokeskukseen vasta myöhemmin. Infektiovastaanotto aloittaa Ratamokeskuksessa 24.5.2022 kello 8, samaan aikaan päivystystoiminnan kanssa.
Kaikille Kymsoten terveysasemille saavutaan ainoastaan ajanvarauksella. Terveysasemien ajanvaraus tapahtuu sähköisen asioinnin kautta tai puhelimitse p. 05 220 2000 (arkisin kello 7-18).
Ratamokeskuksessa on helppo asioida. Terveysasemalle kuljetaan Ratamokeskuksen pääsisäänkäynnistä. Asiakas ilmoittautuu automaatilla Kela-korttia käyttäen ja saa tiedon vastaanoton sijainnista. Automaatit sijaitsevat heti sisäänkäynnin tuntumassa aulatilassa. Terveysasema on Ratamokeskuksen toisessa kerroksessa, jonne on kulku sekä kävellen että hissillä.
Tiloissa on kiinnitetty erityistä huomiota esteettömyyteen.
– Vastaanottohuoneissa on tarpeeksi tilaa myös esimerkiksi pyörätuoliasiakkaille. Terveysaseman vastaanottotilat ovat selkeät ja sijaitsevat kahdella käytävällä, kun aiemmin toimimme kahdessa kerroksessa, kertoo ylihoitaja Tanja Metsola.
– Ratamokeskuksessa on puhtaat, viihtyisät ja terveet tilat. Asiakkaiden ohella on huomioitu hoitohenkilöstön tarpeita: työvälineet ja laitteet ovat nykyaikaisia. Ammattilaisten työn helpottavaa teknologiaa ovat esimerkiksi älylääkekaapit.
Metsolan mukaan henkilöstön työergonomiaan on kiinnitetty erityistä huomiota.
– Ratamokeskuksessa on tarjolla moniammatillisuutta saman katon alla, mistä on hyötyä niin potilaille kuin henkilöstöllekin.
Marjoniemestä muuttavat myös laboratorio ja muita palveluja
Marjoniemestä siirtyvät Ratamokeskukseen 9.5.2022 terveysasematoiminnan lisäksi myös geriatrisen ja palliatiivisen poliklinikan vastaanotot.
Myös HUSLABin näytteenottotoiminta siirtyy Marjoniemestä Ratamokeskukseen, jossa se aloittaa 16.5.2022. HUS Diagnostiikkakeskuksen muut kuvantamisen palvelut ja laboratoriopalvelut siirtyvät Pohjois-Kymen sairaalasta ja aloittavat Ratamokeskuksessa 24.-25.5.2022.
Ratamokeskus on Kouvolan Kotiharjussa sijaitseva uuden ajan sairaala ja sote-keskus. Ratamokeskuksen palvelut avautuvat vaiheittain huhti-toukokuussa. Ratamokeskuksessa aloitti ensimmäisenä toimintansa Marjoniemestä muuttanut hammashoitola 25.4.2022.
Ratamokeskuksen toiminnan aloittamisen ajankohtaa on päätetty siirtää huhtikuun lopulta toukokuuhun. Palvelut avataan vaiheittain 2-3 viikon aikana. Aiemman suunnitelman mukaan ensimmäisten palveluiden oli tarkoitus avautua asiakkaille huhtikuun viimeisellä viikolla. Uusi muuttoaikataulu on vielä avoin, mutta kaikki palvelut pyritään saamaan auki toukokuun aikana.
Aikataulun muutoksella halutaan varautua hoitoalan lakon vaikutuksiin ja varmistaa, että Ratamokeskuksen muutto ja toiminnan käynnistäminen sujuvat suunnitelmallisesti ja turvallisesti.
Hoitajajärjestöjen Tehyn ja SuPerin lakko on koskenut 1.4.2022 alkaen mm. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSia. HUS vastaa Kymsoten alueella näytteenotto- ja kuvantamispalveluista. Lakko vaikuttaa täten myös Kymsoten palveluihin.
Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer ovat antaneet Kymenlaakson sairaanhoitopiiriä koskevan lakkovaroituksen. Lakko on ilmoitettu alkavaksi 15.4.2022.
Kouvolan Kotiharjussa sijaitseva Ratamokeskus on uuden ajan sairaala ja sote-keskus, johon keskitetään laajasti kouvolalaisten terveys- ja sosiaalipalveluita perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.
Ratamokeskuksen ensimmäiset palvelut avautuvat asiakkaille huhtikuun viimeisellä viikolla. Palvelut avataan vaiheittain, ja muutokset aikatauluihin ovat edelleen mahdollisia.
Ensimmäiseksi Ratamokeskuksessa aloittavat toimintansa terveysasema ja hammashoitola, seuraavaksi ovat vuorossa erikoissairaanhoidon poliklinikat ja hoitokeskukset. Toukokuun alussa aloittaa päivystystoiminta ja osastohoito. Näiden lisäksi uuteen Ratamokeskukseen muuttaa laajasti myös muita sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kouvolan Kotiharjussa, osoitteessa Ruskeasuonkatu 3, sijaitsevan Ratamokeskuksen käyttöönotto on täydessä vauhdissa. Ratamokeskus on uuden ajan sairaala ja sote-keskus, johon keskitetään laajasti kouvolalaisten terveys- ja sosiaalipalveluita perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.
Ratamokeskuksen rakennustyöt loppuivat tammikuun lopussa ja heti rakennuksen luovuttamisen jälkeen alkoi Ratamokeskuksen käyttöönoton valmistelu ja varustelu. Helmi-maaliskuun aikana on asennettu kiinteitä sairaalalaitteita ja tiloissa jatkuu varustelu, johon kuuluvat mm. irtokalusteet, laitteet sekä kulunvalvonta- ja hoitajakutsujärjestelmät. Ratamokeskuksessa kuten muuallakin laadukkaan palvelun perustana on ammattitaitoinen henkilöstö. Merkittävä osa käyttöönottoa on henkilöstön perehdytys: parhaillaan noin 700 työntekijää koulutetaan toimimaan uusissa tiloissa.
Varsinainen muutto tapahtuu vaiheittain huhti-toukokuun taitteessa.
– Ratamokeskuksen muutto on valtava ponnistus, jossa tarvitaan satojen ihmisten työpanosta. Kaiken pitää olla valmiina, kun toiminta alkaa uusissa tiloissa. Toisaalta samaan aikaan pitää turvata asiakkaiden palvelu katkeamattomana, vaikka toimipisteet muuttavatkin, johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa
– Palkintona onneksi odottavat uudet, nykyaikaiset ja viihtyisät tilat niin asiakkaille kuin henkilöstöllekin. Ratamokeskusta on odotettu kovasti.
Ratamokeskuksen keskeiset palvelut avautuvat asiakkaille seuraavasti, mutta muutokset ovat vielä mahdollisia:
25.4.2022 Terveysasema ja hammashoitolaaloittavat toimintansa
Marjoniemestä siirtyvät terveysasematoiminnan ja hammashoitolan lisäksi Ratamokeskukseen samaan aikaan myös HUS Diagnostiikkakeskuksen laboratoriopalvelut sekä geriatrisen ja palliatiivisen poliklinikan vastaanotot. Katajaharjusta muuttaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanottotoiminta ja Pohjois-Kymen sairaalasta terveyssosiaalityö.
27.4.2022 Erikoissairaanhoidon poliklinikat ja hoitokeskukset
Pohjois-Kymen sairaalasta muuttavista palveluista aloittavat ensin mm. erikoissairaanhoidon poliklinikat ja hoitokeskukset
Myös yleissairaalapsykiatrian poliklinikka muuttaa Ratamokeskukseen. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala ei muuta, vaan jatkaa toimintaansa Sairaalanmäellä, Kuusankoskella.
Samaan aikaan Ratamokeskuksessa aloittavat myös välinehuolto, ravintohuolto, kahvila-ravintola ja avokuntoutus, joka siirtyy Marjoniemen terveysasemalta.
3.5. 2022 Päivystys ja sosiaali- ja kriisipäivystys
Päivystyksen kanssa samaan aikaan toimintansa aloittavat HUS Diagnostiikkakeskuksen kuvantamisen palvelut ja laboratoriopalvelut, kipsipoliklinikka, sairaalakuntoutus, osastokuntoutus, kotisairaala ja sairaalasielunhoito.
Päivystys aloittaa Ratamokeskuksessa 3.5.2022 kello 8.00. Siihen asti päivystyshoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaan entiseen malliin Sairaalanmäellä Pohjois-Kymen sairaalassa.
3.-5.5.2022 Pohjois-Kymen sairaalan osastot muuttavat usean päivän aikana
Muita toukokuun alussa toimintansa aloittavia palveluja ovat mm. saattohoito-osasto, asiakasohjaus ja vainajapalvelut.
Ratamokeskuksen toiminta on kaikkien toimintojen osalta aloitettu viimeistään toukokuun puoliväliin mennessä.
Palveluiden muuttoihin liittyviä tarkempia ohjeita asiakkaille annetaan avautumisen lähestyessä. Ratamokeskuksen avaamiseen liittyvistä muutoksista tiedotetaan asiakkaille eri kanavissa erityisesti huhtikuun aikana. Asiakkaille kerrotaan palvelun uudesta sijainnista ja muista muutoksista mm. ajanvarauksen yhteydessä.
– Näin suuressa muutossa muutokset ovat aina mahdollisia. Tällä hetkellä on voimassa hoitajajärjestöjen lakonuhka. Mahdollinen lakko vaikuttaisi Ratamokeskuksen toiminnan aloittamisen aikatauluihin, Mäntymaa toteaa.
– Kun Kymenlaakson keskussairaalan uusi laajennusosa aloitti toimintansa kesällä 2020, silloin yllättävän haasteen toi koronaepidemia, joka oli uutena asiana huomioitava kaikessa toiminnassa. Myös erilaisten järjestelmien toimivuus on hyvin keskeistä sairaalaympäristössä. Haasteista huolimatta toiminta saatiin Kymenlaakson keskussairaalassa aloitettua suunnitelmien mukaan. Nyt suunnataan valoisin mielin kohti kevättä ja Ratamokeskuksen ovien avautumista kouvolalaisille.
Kouvolassa sijaitsevan Ratamokeskuksen rakentaminen on saatu vaiheeseen, jossa Lujatalo Oy luovutti rakennuksen Kymsote-Kiinteistöt Oy:lle. Luovuttamisen jälkeen alkaa käyttöönottovaihe, jolloin rakennusta varustellaan ja henkilöstöä koulutetaan.
Ratamokeskus on tulevaisuuden sote-keskus, johon keskitetään laajasti kouvolalaisten terveys- ja sosiaalipalveluita perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Ratamokeskus avautuu asiakkaille arviolta huhti-toukokuun vaihteessa.
Kymsote-Kiinteistöt Oy on tänään 31.1.2022 vastaanottanut Ratamokeskuksen Lujatalo Oy:ltä. Heti luovuttamisen jälkeen alkaa Ratamokeskuksen käyttöönoton valmistelu ja varustelu, johon kuuluu muun muassa osa kiinteistä sairaalalaitteista, irtokalusteet ja laitteet sekä kulunvalvonta- ja hoitajakutsujärjestelmät. Samoin henkilöstö koulutetaan toimimaan uusissa tiloissa. Asiakkaille Ratamokeskuksen ovet ja palvelut avautuvat vaiheittain arviolta huhti-toukokuun vaihteessa.
Rakennus vastaanotettiin virhe- ja puutelistoilla.
– Rakennusalalla pyritään aina 0-virheluovutukseen. Tälläkään kertaa se ei toteutunut eli hanke otettiin vastaan virhe-ja puutelistoilla. Virheet ja puutteet olivat kuitenkin niin pieniä, että vastaanotto voitiin suorittaa. Luonteeltaan ne ovat esimerkiksi kolhuja, vaillinaisia kittauksia, oven kahnauksia jne. Urakoitsija jatkaa virhe-ja puutelistojen korjauksia vastaanoton jälkeen, kertoo projektijohtaja Kai Heiskanen Kymsote-Kiinteistöt Oy:stä.
Rakennuksen takuuajan laskeminen alkaa luovutuspäivästä. Takuuaika on kaksi vuotta.
– Ratamokeskuksen tämän hetken kokonaiskustannus on arviolta hieman yli 74 miljoonaa euroa. Tosin jos käyttöönoton aikana ilmenee suunnitteluvirheitä tai muita ongelmia, näistä tulee toki lisäkustannuksia, toteaa toimitusjohtaja Jyrki Gerlander Kymsote-Kiinteistöt Oy:stä.
Kouvolan Kotiharjussa sijaitsevan Ratamokeskuksen rakennustyöt ovat kestäneet noin kaksi vuotta. Rakennustyömaalla on työskennellyt 100-150 henkilöä. Rakennustyöt ovat edenneet sujuvasti ja rakennus on valmistunut lähes alkuperäisessä aikataulussa.
– Huomioitaessa hankkeen laajuus ja vaativuus rakentaminen on sujunut pääosin suunnitelman mukaan. Tavoiteaikataulusta jäätiin kuukausi. Korona-aika ei aikataulua helpottanut. Työmaalla todettiin muutama koronatapaus ja osalla tavarantoimittajista oli toimitusvaikeuksia koronasta johtuen. Koronahaasteista on kuitenkin selvitty pienillä kolhuilla, kun työmaalla on työskennellyt 150 työntekijää samassa sisätilassa, Kai Heiskanen selvittää.
– Käyttöönottovaihe on kuitenkin vielä edessä ja näin isossa hankkeessa tulee todennäköisesti eteen ennalta arvaamattomia asioita. Helpotuksen huokausten aika on varmaan kesällä, kun potilaita on hoidettu uudessa sairaalassa ja kaikki toimii suunnitelmien mukaisesti.
Ratamokeskus palvelee kaikkia kouvolalaisia ja sinne on tulossa muun muassa akuutti- ja yleislääketieteen päivystys, sosiaali- ja kriisipäivystys, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vastaanottoja, hoitokeskustoimintoja, suun terveydenhuollon vastaanotto, mielenterveys- ja päihdepalveluja, aikuisten sosiaalipalveluja, perusterveydenhuollon vuodeosastoja ja näitä tukevia kuntoutuksen palveluja sekä kuvantaminen ja laboratoriotoiminta. Ratamokeskus on pinta-alaltaan 20 000 neliötä ja se palvelee asiakkaita neljässä kerroksessa.
– Kun palveluja muuttaa Ratamokeskukseen, samalla erityisesti Pohjois-Kymen sairaalasta jää tyhjiä tiloja. Mikäli jollain on tarvetta tai käyttöideaa Sairaalanmäellä sijaiseville tiloille, minuun saa mielellään olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, Jyrki Gerlander vinkkaa.
Kai Heiskanen eli ”raksaäijä” kertoo, että projektitoimistolla ei näy hiljenemisen merkkejä. Sairaalahankkeet jatkuvat täysillä niin suunnittelupöydillä kuin rakennustyömaillakin.
KOKSin uusi laajennusosa on täydessä käytössä Kymenlaakson keskussairaalan uusi laajennusosa eli ns. G-osa otti ensimmäiset asiakkaansa vastaan juhannuksen jälkeen 2020, synnytysyksikkö aloitti toimintansa uusissa tiloissa muutamaa viikkoa myöhemmin. Käyttöönotossa on ollut omat haasteensa. Tämä ei ole suoranaisesti tullut yllätyksenä, sillä kyse on erittäin haastavasta ja teknisesti monimutkaisesta rakennuksesta. Kun käyttäjiä on satoja, tulee esiin myös täysin mielipideasioita. Myöskään kaikki suunnitteluun annetut linjaukset eivät ole osoittautuneet loppuun asti mietityiksi. Toiminnan käynnistyttyä on osa näistä ”selkeistä” linjauksista jouduttu peruuttamaan ja ihan aiheesta. Haasteista huolimatta kaikki sidosryhmät ovat kuitenkin hoitaneet sairaalan käynnistyksen hyvässä hengessä ja hyvällä yhteistyöllä. On silti hyvä huomioida, että käyttöönoton aikatavoite oli asetettu varsin tiukaksi ja tähän haasteeseen lisättiin vielä kevättalvella 2020 alkanut koronaepidemia. Isossa kuvassa taidettiin kuitenkin onnistua vähintään hyvin. Aivan kaikki tuotannossa havaitut puutteet eivät vieläkään ole kunnossa, mutta kalkkiviiru on vähintään näkyvissä.
Laitteiden käyttöönottoon lennätettiin henkilöitä ympäri Eurooppaa ratkomaan ongelmaa.
Suurimman haasteen G-osan käynnistyksessä aiheuttivat välinehuollon autoklaavit eli laitteet, joilla muun muassa sairaalainstrumentit desinfioidaan. Laitetoimittaja yritti ratkoa ongelmia kiitettävästi, mutta lopullinen ratkaisu oli ns. kiven alla. Laitteiden käyttöönottoon lennätettiin henkilöitä ympäri Eurooppaa ratkomaan ongelmaa. ”Raksaäijä” on taas oppinut aiheen ympärillä paljon uutta, vaikka autoklaavilla ja rakentamisella on hyvin vähän yhtäläisyyksiä. Sivullinen voi vain kuvitella, kun ongelman selvittely alkaa välinehuollon käyttämistä liinoista ja siitä, kuinka liinat tulee kääriä ja miten päin. Ajetaan koekuormia 134 ja Heavy, lyhennetään kuivausimpulsseja, lisätään impulssien määrää, tutkitaan tyhjiöpumppua, tutkitaan kammion lämpötiloja, muutetaan asetuksia, tehdään erikoisohjelmia, lyhennetään tyhjiöpulsseja, irrotetaan tyhjiöpumpun Cooling Loopin välikappale jne. On selvää, että ”raksaäijä” ei oikein kelkassa pysy, mutta parhaamme yritettiin ja lopulta toimintaedellytykset saavutettiin.
Af / Ae sädehoito-osaston uudis- ja peruskorjausosa ovat täydessä käytössä
Molemmat sädehoitolaitteet ja TT-simulaattori palvelevat potilaita moderneissa tiloissa. Vaikka hanke oli pinta-alaltaan pieni, ei siitä haasteita puuttunut. Rakenteellisesti hanke oli aivan uniikki. Säteilyturvallisuus asettaa rakenteellisia vaatimuksia, joihin ei ihan juurikaan muualla törmää. Hanketta ei helpottanut keskellä työmaata toimiva vanha sädehoitolaitteisto potilaineen. Melu ja haitat ovat olleet huomattavia, mutta kaikkien hermo on kuitenkin pitänyt ja hanke on saatu maaliin.
On ollut mukava kuulla ruokapöytäkeskusteluissa hoitohenkilökunnan positiivista palautetta. Henkilökunta on suorittanut vierailuja muiden sairaaloiden vastaaviin tiloihin ja todennut ”meidän” tilojen olevan hyvät muihin verrattuna.
Kymenlaakson keskussairaalan rakennusosakaavio
Fa1 peruskorjausurakka on valmis
Hanke oli sairaalamäen ensimmäinen ”kunnon peruskorjaushanke”. Tässä urakassa uusittiin käytännössä kaikki, paitsi kantava runko. Hankkeessa saatiin hyvin esimakua siitä, mitä varsinaisen sairaalan peruskorjaus tulee olemaan. Tilat peruskorjattiin huollon tarpeisiin ja hankkeen valmistuminen mahdollisti Fb-osan urakan käynnistyksen. Fb-urakan valmistumisen jälkeen T-kerrokseen peruskorjataan tilat dialyysihoidoille. Tätä hanketta silmällä pitäen Fa1 urakan yhteydessä huomioitiin tulevat talotekniikkavaatimukset, eli uudet viemärit ja vedet ovat ”odottamassa” seuraavaa vaihetta.
Logistiikkatunneli yhdisti G-osan
Logistiikkatunneli on täydessä käytössä. Tunnelin kautta kulkee G-osan logistiikka. Fb-osan valmistumisen yhteydessä logistiikkatunnelin TT-kerroksen ”purettava seinä” puretaan, jolloin kaikki sairaalan lohkot saadaan yhdistettyä yhtenäiseen tunneliverkostoon. Tunnelin käyttöönottoa hidasti G-osan välinehuollon käynnistysvaikeudet. Tunneli odotti valmiina muutaman kuukauden, koska vanha välinehuolto tarvitsi höyryä kattilalaitoksesta. Tunnelin kulkuaukkoa ei pystynyt tekemään, koska höyryputket kulkivat aukon kohdalla. Fb-osan urakkaan liittyviä purkutöitä ei pystynyt aloittamaan, koska kattilalaitos sijaitsi purkualueella. Tämä kuvaa hyvin haasteita, joihin törmäämme, kun rakennetaan toimivassa sairaalaympäristössä.
Monenlaisia haasteita tulee vastaan, kun rakennetaan toimivassa sairaalaympäristössä.
Fb-rakennuksenrakennustyöt ovat käynnissä
Hanke käynnistyi vanhan ns. F-rakennuksen purkutöillä, joista näkyvimpänä ja eniten keskustelua herätti ”piipun” purku. Purkutyöt saatettiin loppuun varsin mallikkaasti, ilman ennalta pelättyjä ylitsepääsemättömiä melu- ja pölyhaittoja. Työt jatkuivat louhinnalla ja maanrakennuksella. Louhintatyöt ovat olleet pääosin ohi jo jonkin aikaa. Nyt maanrakennuksen edetessä on paljastanut pieniä puutteita louhinta koroissa ja ne on paikkolouhittava. Nämä louhinnat ovat pieniä ja kestävät arviolta viikon. Toimivan sairaalan läheisyys on aiheuttanut omat haasteensa louhintatyölle. Louhinta on kuitenkin onnistunut lähes kiitettävästi. Työ on suoritettu turvallisesti ja tärinäarvoista on huolehdittu hyvin. Pieniin tärinäarvojen ylityksiin on reagoitu nopeasti ja ammattitaitoisesti.
Rakennuspaikan korkeuseroista johtuen tukimuuria rakennetaan yli puoli kilometriä.
Nyt työmaalla on elementtiasennus täydessä käynnissä, eli montun pohja on saavutettu. TT-kerroksen anturat ovat pääsoin valetut ja betoni- ja teräselementtejä asennetaan täydellä teholla. Rakennuspaikan korkeuseroista johtuen tukimuuria rakennetaan yli puoli kilometriä. Nämä tukimuurityöt ovat noin 75-prosenttisesti tehty.
Uudisrakennus yhdistyy G-osaan tunnelikerroksesta, sekä G-osan ja vanhan sairaalan liittymäkohdasta kahdessa kerroksessa. Uudisrakennuksen alimmainen kerros on ns. puolikerros. Siihen on sijoittumassa HUS lääkevalmistus, jonka pinta-alasta suuri osa on puhdastilaa. Ensimmäisen kokokerroksen lattian taso on samassa korkeudessa kuin nykyinen Fa1 lattiataso. Kyseiseen kerrokseen tulee sijoittumaan teknisiä tiloja, logistiikka ja HUS laboratoriot. Kolme ylempää kerrosta ovat osastokerroksia. Valmista pitäisi olla noin kahden vuoden kuluttua.
Peruskorjauksensuunnittelu on edelleen hankesuunnittelutasolla
Peruskorjauksen suunnitteluun on saatu lopulliset ”suuntaviirut”. Harkinnan jälkeen on päädytty siihen, että purkuvaihtoehtoa ei tulla käyttämään. Päätös ei juurikaan vaikuta alempien kerroksien hankesuunnitelmaan. Nyt kun lopulliset ”suuntaviirut” on selvillä, on hoidettava neljän ylimmän kerroksen hankesuunnitelma maaliin ja käynnistettävä varsinainen suunnittelu.
Väistöjen kautta on varmistunut, että peruskorjaus jaetaan kolmeen eri lohkoon. Näiden lohkojen peruskorjauksen toteutus ei voi olla yhtä aikaa, jotta sairaala pystyy yleensäkään toimimaan. Ensimmäisenä peruskorjataan lohko Ac eli 90-luvulla valmistunut laajennusosa. Toisena lohkona peruskorjataan lohko Aa eli torniosan eteläinen osa ja viimeisenä lohko Ab eli torniosan pohjoinen osa.
Peruskorjaaminen tulee olemaan todellinen haaste. Käynnissä olevan sairaalan lisäksi määräysten mukaisen tekniikan sijoittaminen rakennukseen ei ole yksinkertaista. 1960-luvulla rakennetun sairaalan kerroskorkeus on vain n. kolme metriä. Tähän kerroskorkeuteen nykymääräysten mukaisen LVIS-tekniikan sullominen aiheuttanee melkoista tuskaa. Myös lohko kerrallaan tekeminen tulee asettamaan omat haasteensa peruskorjaamiselle.
Peruskorjaaminen voidaan aloittaa heti, kun Fb rakennus on otettu käyttöön. On arvioitu, että yhden lohkon peruskorjaamiseen kuluisi noin 1,5 vuotta eli peruskorjaaminen tulisi kestämään alustavan arvion mukaan 4-5 vuotta.
Kymenlaakson keskussairaalan alueella riittää hommaa, haittoja ja melua
Hommaa siis riittää. Haittoja ja melua on ympäri sairaalan kalliota. Omien töiden lisäksi Väylävirasto päätti Hyväntuulentien peruskorjauksesta, josta on puhuttu ainakin 25 vuotta. Kotkassa siis räjäytellään lähes jokaisessa ilmansuunnassa ja lähiliikennekin on saatu sekoitettua. Tämän on tietysti valitettavaa, mutta pakko niellä.
Rakennushankkeita ei pystytä toteuttamaan ilman näitä haittavaikutuksia, niitä pyritään parhaamme mukaan minimoimaan, mutta eroon niistä ei päästä. Ikävintä tietysti haitoissa on, että ne tulevat jatkumaan vuosia. Ihan tarkkaan ei edes pysty lupaamaan koska ”rauha” palaa kalliolle. Toisaalta kärsimällä haitat olemme saamassa sairaalan, joka on oikealla vuosisadalla ja jopa Hyväntuulentien liikennejärjestelyt saadaan päivitettyä. Ironisesti voisi todeta, että ikinä ei ole hyvä: Ratamo rakennetaan paalujen varaan ei kantavalle maapohjalle ja Kotkassa on timantinkovaa graniittia, joka ei lähde kuin dynamiitilla.
Ratamokeskus-hanke kulkee suunnitelmien mukaan
Ratamokeskus on kulkenut isossa kuvassa suunnitelmien mukaan. Julkisivu ja piha alkavat saada lopullisen muotonsa ja sisällä tehdään töitä laidasta laitaan.
Hankkeen tavoitteellisesta aikataulusta on jouduttu antamaan periksi kuukaudella. Ratamokeskus on vastaanotettavissa tammi-helmikuun vaihteessa 2022. Tämä tarkoittaa rakennustöiden päättymistä ja rakennuksen luovuttamista, tuolloin paikka ei ole vielä valmis avattavaksi asiakkaille ja potilaille. Työmaatoimintojen lisäksi aikatauluviiveeseen on vaikuttanut korona. Tavaratoimittajat ovat perustelleet toimitusviiveitä koronasta johtuviksi, mikä varmaan on myös totuuskin. Korona-aikana rakentaminen olisi voinut sujua huomattavasti huonomminkin. Työmaalla on ollut vain pari vahvistettua koronatapausta, vaikka työmaan keskivahvuus on noin 140 henkilöä / työvuoro. Iso kiitos kuuluu pääurakoitsijalle, joka on tehnyt mitä tehtävissä on, jotta koronan vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Työmaalla on edelleen pääurakoitsijan asettama maskipakko.
Työmaatoiminnot ovat kirjoitushetkellä varsin monipuoliset. Sisäpuolisten töiden osalta rakennuksen länsireuna eli esimerkiksi tarkkailutilat ovat pääosin valmiina. Pölyttömyyssiivoukset etenevät lohko kerrallaan ja sitä kautta taloteknisiä järjestelmiä otetaan käyttöön ja testataan. Valmistuskeittiön laiteasennukset ovat valmiit. Suunterveydenhuollon tiloihin asennetaan hoitoyksiköitä. Rakennustekniikan osalta suurimmat työn alla olevat työt ovat alakatot, välioviasennukset ja listoitukset.
Kun rakennus on vastaanotettu tammi-helmikuussa 2022, alkaa käyttöönottovaihe. Muuttotyöryhmä ja käyttöönottoryhmä tekevät ansiokasta työtä käyttöönottoa silmällä pitäen. Käyttöönotto on suunniteltu kestäväksi kolme kuukautta. G-osan käyttöönottoon verraten omat haasteensa aiheuttaa siirrettävien sairaalalaitteiden lisäksi siirrettävät potilaat. Hoitotoimia ei voi keskeyttää ”muuttopäiväksi”. Kaikki uskovat kuitenkin, että varsinainen hoitotyö Ratamokeskuksessa alkaa huhti-toukokuun vaihteessa eli kevättä odotellessa.
