Siirry pääsisältöön
Kymen Sairaala, kuva ulkoa
Tiedotteet

Kymenlaakson keskussairaalan perusparannushankkeen urakoitsijaksi valittiin Jatke Toimitilat Oy

Vuosikymmenen loppupuolelle kestävän perusparannushankkeen aikana keskussairaalan koko vanha pääsairaalarakennus uudistetaan.

Kymenlaakson keskussairaalan perusparannushankkeen urakoitsijan kilpailutuksen tuloksena saatiin kolme tarjousta, joista halvimman kokonaishinnan perusteella urakoitsijaksi valittiin Jatke Toimitilat Oy. Kilpailutus toteutettiin 13.8.2023–12.1.2024.

Urakkamuotona on yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka, jollaisena toteutettiin aiemmin myös Kouvolan Ratamokeskuksen ja Kymenlaakson keskussairaalan Fb-uudisosan rakennustyöt. Koko perusparannushankkeen projektinjohtourakan tavoitehinnaksi on määritelty reilu 100 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa.

– Kokonaishinta koostuu kolmen eri lohkon tarjoushinnasta. Urakan pituudesta johtuen kahden viimeisen lohkon tarjoushinta on sidottu rakennuskustannusindeksiin ja tilaajalla on myös mahdollisuus ilmoittaa keskeyttävänsä urakan missä vaiheessa projektia tahansa, kertoo Kymenlaakson hyvinvointialueen tuki- ja kiinteistöpalveluista vastaavan Kymen Tuen projektijohtaja Kai Heiskanen.

Yksikönjohtaja Reima Liikamaa kertoo olevansa erittäin iloinen, että Jatke Toimitilat Oy valikoitui hankkeen toteuttajaksi. Urakkamuotona yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka ei ole rakennusyhtiölle ensimmäinen laatuaan.

– Hankkeessa täydennämme oman organisaatiomme sairaalarakentamisen avainhenkilöiden osaamista paikallisilla alan osaajilla ja alihankkijaverkostolla. Pääsemme varmasti hyvään lopputulokseen ennakoivalla työsuunnittelulla ja aikataulutuksella, Liikamaa sanoo.

– Kymenlaakson keskussairaalan perusparannuksen työmaa sijaitsee toiminnassa olevan sairaala-alueen keskellä, joten sujuvan logistiikan, kulkuyhteyksien ja tiedonkulun varmistaminen on meille erityisen tärkeää.

Kymenlaaksolaisille toimiva ja terve keskussairaala

Perusparannuksen toteutus on jaettu kolmeen eri lohkoon Ac, Aa ja Ab. Ensimmäisenä vuorossa oleva Ac-osa sijaitsee vanhan pääsairaalarakennuksen itäisellä puolella, ja osan perusparannuksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2025. Pääsairaalan eteläpäädyssä sijaitseva Aa-osa perusparannetaan tämänhetkisen aikataulun mukaan vuosina 2025–2027 ja viimeisenä länsipuolen Ab-osa vuosina 2027–2029. Ensimmäisenä perusparannettavassa Ac-osassa uusitaan kattavasti muun muassa talotekniikkaa, puretaan nykyinen ambulanssiramppi ja toteutetaan alueelle katettu sisäpiha. Tilojen käyttäjille näkyviä työvaiheita ovat lisäksi pienimuotoiset louhinnat sekä sisäpihan rakentamisen aikana työmaalla sijaitseva torninosturi.

Perusparannuksen aikana kussakin lohkossa sijaitsevat yksiköt siirretään vuorollaan väistötiloihin muualle sairaalarakennukseen. Aiemmin Ac-osassa sijainneet toiminnot palvelevat jo väistötiloissa. Projektijohtaja Kai Heiskanen toteaa, että rakennustyöt tulevat tuomaan mukanaan tilapäistä häiriötä sairaalan arkeen.

– Perusparannus tulee aiheuttamaan haittaa niin henkilökunnalle kuin potilaillekin, kun tutut kulkureitit tai hoitopaikat vaihtavat paikkaansa, on meluhaittaa ja rakennustöiden vuoksi myös parkkitiloja joudutaan ottamaan väliaikaisesti pois käytöstä, Heiskanen sanoo.

Heiskasen mukaan haittoja pyritään minimoimaan sijoittamalla keskussairaalalle selkeitä opasteita ja tiedottamalla muutoksista mahdollisimman hyvin.

– Toivottavasti huonona hetkenä ymmärretään kuitenkin myös rakentajia ja muistetaan, että tässä ollaan tekemässä seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi kymenlaaksolaisille hyvää, toimivaa ja terveellistä keskussairaalaa.

Kymenlaakson keskussairaalan F-osan potilaiden ja omaisten tila.
Tiedotteet

Kaikki Kymenlaakson keskussairaalan F-osaan siirtyneet yksiköt aloittaneet toimintansa uusissa tiloissa

Keskussairaalan uudistuminen jatkuu vanhan sairaalarakennuksen perusparannuksella.

Kymenlaakson keskussairaalan F-uudisosan käyttöönotto saatettiin loppuun keskiviikkona 17.1.2024, kun viimeiset osastohoidon yksiköt aloittivat toimintansa uusissa tiloissa. Hoidossa olevat potilaat siirrettiin turvallisesti uusiin potilashuoneisiin vaiheittain kolmen päivän aikana osasto kerrallaan.

Johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa toteaa, että pitkä odotus on nyt palkittu.

– Keskussairaalan uusia osastotiloja on tarvittu ja kaivattu vuosia. Nyt meillä on vihdoin 180 viihtyisää ja entistä turvallisempaa osastopaikkaa yhden tai kahden hengen huoneissa, Mäntymaa sanoo.

– Muutto on valmis ja uudet tilat on otettu potilaskäyttöön, mutta tämä on vasta alkua, sillä muuttuneeseen työympäristöön tottuminen vie aikansa. Nyt sairaalalla lähdetään rauhassa omaksumaan uudistettuja toimintamalleja ja tietysti antamaan kymenlaaksolaisille parasta mahdollista hoitoa nykyaikaisissa puitteissa.

Ennen osastohoidon yksiköitä F-osassa aloitti marras-joulukuussa sairaalan tukitoimintoja, kuten hoitolaitekeskus, laboratoriot ja logistiikkakeskus. Osastohoidon yksiköistä naistentautien ja synnytysten osasto 8 ja lastentautien osasto eivät muuta vaan pysyvät entisillä paikoillaan sairaalassa.

Katseet vanhan sairaalan perusparannuksessa

Kymenlaakson keskussairaalan uudistaminen jatkuu tämänhetkisen aikataulun mukaan 2020-luvun loppupuoliskolle asti vanhojen sairaalaosien perusparannustöillä. Perusparannus koskee koko 1960-luvulla rakennettua pääsairaalaosaa sekä itä- ja länsisivuilla olevia 1980- ja 1990-luvuilla valmistuneita laajennusosia.

Perusparannus on käynnistynyt sairaalan länsisivulta, jonne valmistuu tämänhetkisen aikataulun mukaan syksyllä 2024 uudet hoitotilat dialyysiyksikölle ja syöpätautien vastaanottotoiminnalle. Pääsairaalan perusparannus etenee kolmessa eri vaiheessa, joista ensimmäisen rakennustyöt ovat käynnistymässä kevättalven 2024 aikana. Ensimmäisen vaiheen perusparannustöiden yhteydessä myös keskussairaalan pääsisäänkäynti avataan uudelleen rakennuksen itäsivulle entisen, purettavan ambulanssirampin kohdalle.

Marja-Liisa Mäntymaan mukaan sairaalaa uudistetaan sen käyttäjien tarpeiden ehdoilla.

– Sairaalan toimivuutta kehitetään potilailta, omaisilta ja henkilöstöltä saadun käyttökokemuksen ja palautteen mukaan niin, että se vastaa kymenlaaksolaisten tarpeita myös tulevaisuudessa, Mäntymaa kertoo.

Perusparannustöiden vuoksi osa keskussairaalan yksiköistä palvelee lähivuosina väistössä sairaalan tyhjiksi jääneissä tiloissa. Väistötiloihin siirretään muun muassa poliklinikoita ja sairaalan kahvio. Remontti aiheuttaa muutoksia myös sairaalan sisäisissä kulkureiteissä sekä ajoittaista meluhaittaa.

Kymenlaakson keskussairaalan yksiköt ja yhteystiedot hyvinvointialueen verkkosivuilla

F-osan yhden hengen potilashuone.
Tiedotteet

Kymenlaakson keskussairaalan osastohoidon yksiköt muuttavat uuteen F-sairaalaosaan 15.1.–17.2024

Potilaat siirretään uusille osastopaikoille F-osaan yksikkö kerrallaan.

Kymenlaakson keskussairaalan Akuuttiyksikkö sekä erikoissairaanhoidon osastot siirtyvät syksyllä 2023 valmistuneeseen F-sairaalaosaan vaiheittain aikavälillä 15.1.2024 –17.2024. Ensimmäisinä toiminnan uusissa tiloissa aloittavat operatiiviset osastot 3 ja 5 maanantaina 15.1.2024. Seuraavaksi tiistaina 16.1.2024 F-osaan siirtyvät medisiiniset osastot K1 ja 7A. Viimeisenä muuttavat medisiininen osasto 7B ja päivystyspotilaita hoitava Akuuttiyksikkö keskiviikkona 17.1.2024.

Johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa kertoo, että sairaalassa osastohoidossa olevien potilaiden hoito ei tule katkeamaan muutonkaan vuoksi.

– Muuttoon liittyvää valmistelua, kouluttamista ja riskeihin varautumista on tehty pitkään, jotta potilaat saadaan kuljetettua turvallisesti uusiin hoitotiloihin. Kokemukset Ratamokeskuksen ja keskussairaalan G-osan käyttöönotoista ovat vielä tuoreessa muistissa, mikä on myös helpottanut tämänkertaista muuttourakkaa, Mäntymaa sanoo.

– Osa potilaista pääsee kulkemaan uuteen potilashuoneeseensa F-osaan omin jaloin, ja loput kuljetetaan avustetusti vuoteessa tai pyörätuolilla.

Marras-joulukuun aikana uusiin tiloihin F-osaan muutti sairaalan tukitoimintoja, joita ovat muun muassa logistiikkakeskus, laboratoriot, sairaala-apteekki, hoitolaitekeskus ja postitus. Laboratorioiden muutosta huolimatta keskussairaalan näytteenotto ei muuta vaan palvelee potilaita entisellä paikallaan sairaalan 1. kerroksessa.

Osastohoidon yksiköistä naistentautien ja synnytysten osasto 8 ja lastentautien osasto eivät muuta vaan pysyvät entisillä paikoillaan sairaalassa.

Osastot saavat uudet nimet, F-osaan kuljetaan eteläpäädyn pääovesta

Uusiin tiloihin siirryttäessä erikoissairaanhoidon osastojen nimet muuttuvat. Sairaalan K1- ja 7A-osastot yhdistyvät ja kulkevat F-osassa nimellä Medisiininen osasto 2. Osastosta 7B tulee Medisiininen osasto P. Myös osastot 3 ja 5 yhdistyvät ja muodostavat jatkossa Operatiivisen osaston 1. Päivystyspotilaita hoitava Akuuttiyksikkö tunnettiin aiemmin nimellä Päivystysosasto.

Erikoissairaanhoidon osastot on nimetty sekä toiminnan luonteen että sijainnin perusteella. Esimerkiksi Operatiivisella osastolla 1 hoidetaan pääsääntöisesti potilaita operatiivisilta erikoisaloilta kuten ortopedialta ja se sijaitsee rakennuksen 1. kerroksessa.

Uuteen F-osaan kuljetaan keskussairaalan eteläpäädyssä sijaitsevasta pääsisäänkäynnistä. Sairaalan perusparannustöiden vuoksi kulkureitit sairaalaosaan voivat muuttua.

Kymenlaakson keskussairaalan yksiköiden yhteystiedot löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta.

Kymenlaakson keskussairaalan ulkokartta.

Keskussairaalan ulkokartta.

Maisema F-osan ikkunasta talvipäivänä, merta ja puita.

Käyttöönottoa vaille valmis sairaalaosa

Pian täydessä toiminnassaan oleva Kymenlaakson keskussairaalan F-osa on kehittämiskoordinaattori Tiina Holmin kolmas suuri käyttöönottoprojekti. Tätä edeltäneet keskussairaalan G-osa ja Kouvolan Ratamokeskus opettivat paljon, mutta uusiakin ongelmia riittää edelleen ratkottavaksi. Blogissa Holm luo katsauksen projektiin nimeltä F-osa.

Kymenlaakson keskussairaalan F-osa on valmistunut, tilojen käyttöönotto on parhaillaan käynnissä ja ensimmäiset potilaat otetaan tulevina viikkoina sisään. Tämä on kolmas vastuullani oleva käyttöönottoprojekti. Mikä tästä tehtävästä kuitenkin tekee aina vain uudelleen mielenkiintoisen, ovat eteen tulevat uudet asiat ja haasteet, jotka tulee ratkoa.

Vuonna 2020 valmistuneen keskussairaalan G-uudisosan käyttöönotto opetti, miten suuri urakka sairaalaosan käyttöönotto on ja millaisia yksityiskohtia se pitää sisällään. Vaikka olen oppinut edellisistä käyttöönotoista paljon, niin silti vastaan on tullut jälleen monenlaisia haastavia vaiheita ja tilanteita, jotka ovat vaatineet hyvää ongelmanratkaisukykyä. Täytyy kuitenkin todeta, että aiemmista opeista on ollut paljon hyötyä myös tämän projektin eteenpäin viemisessä.

Oma tehtäväni on ollut koordinoida ja vastata käyttöönottoprojektista Kymenlaakson sairaalarakennushankkeissa yhteistyössä muuttavien yksiköiden, tukipalvelujen, eri asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Projektin vetäjänä kokosin alkuvaiheessa käyttöönottoa varten tarvittavat työryhmät. F-osaan muuttavista yksiköistä ja osastoilta nimettiin alkuvaiheessa myös muuttovastaavat.

Vaikka projektissa on vastuuhenkilöitä sekä asiantuntijoita, niin muuttovastaavat käytännön toimijoina ovat hyvin tärkeässä osassa, koska ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Heidän ja esihenkilöiden kanssa yhteistyössä suunnittelemme kaikki muuttoon liittyvät käytännön järjestelyt ja suunnittelemme uudet toimintamallit. Uuden sairaalan käyttöönotto on niin suuri urakka, että siitä ei kukaan selviä yksin, vaan tarvitaan monenlaista osaamista ja asiantuntijuutta.

Potilashuoneen sänky

Yhden hengen potilashuone. Kuva: Tiina Holm.

F-osan rakennus luovutettiin hyvinvointialueelle syyskuun loppupuolella 2023. Lähes vuosi aikaisemmin aloitettiin käyttöönottoprojektin suunnittelu. Kokonaisuuteen on kuulunut muun muassa varustelun, hankintojen, hoitoprosessien, koulutusten, turvallisuuden, potilasturvallisuuden ja viestinnän suunnittelua. Erityisesti hoitotyön prosessien ja toimintamallien suunnittelu uusille osastoille on tärkeää, koska uusiin tiloihin siirtyessä vaaditaan myös uudenlaisia tapoja toimia.

Rakennuksen valmistuttua alkoi laadittujen suunnitelmien toteuttaminen; tilojen varustelu käyttökuntoon aloitettiin, ja tehtävä jatkuu siihen asti, kunnes tilat täysin varustellut muun muassa kalusteiden, laitteiden, sänkyjen ja potilaspöytien osalta. Lisäksi käynnistyivät koulutukset ja työntekijöiden perehdyttäminen. Uusien laitteiden ja työasemien toimintojen testaaminen ennen toiminnan aloittamista on tärkeää potilasturvallisuuden varmistamisessa.

F-osan teknologiaa, tässä uusi monitori ja seurantalaite. Kuva: Tiina Holm.

Kaikissa käyttöönotoissa yksi suurimmista kokonaisuuksista on henkilöstön koulutukset. Tässä käyttöönotossa noin 600 työntekijää tulee perehdyttää ja kouluttaa toimimaan ja liikkumaan uusissa tiloissa. Koulutusyksikön kanssa  yhteistyössä on laadittu koulutussuunnitelma, jota aloitettiin työstämään jo syksyllä -23. Koulutukset koostuvat monista eri osa-alueista, joita on muun muassa turvallisuus, toimintamallit, uudet järjestelmät ja uudet laitteet.

Uusissa sairaaloissa on nykypäivänä paljon uutta teknologiaa, joka helpottaa ammattilaisen hoitotyötä ja muuta työskentelyä sekä parantaa asiakaskokemusta. F-osaan, kuten aikaisempiin uusiin tiloihin, on tulossa myös paljon uudenlaista modernia teknologiaa, mikä taas tarkoittaa paljon koulutusta ja perehdytystä, jotta uusia järjestelmiä opitaan käyttämään. Tärkeää on, että koko henkilöstö osaa työskennellä ja toimia uusissa tiloissa. Esimerkkinä uudesta teknologiasta on muun muassa uudet kutsu-, lukitus- ja seurantajärjestelmät. Erityisesti uusissa tiloissa on kiinnitetty huomiota yleiseen turvallisuuteen ja potilasturvallisuuteen. Myös lääkehoidon toteuttaminen on uutta teknologiaa hyödyntämällä turvallisempaa.

Muuttovastaavia potilashuoneessa F-osassa.

Muuttovastaavat perehtymässä uusien sänkyjen toimintoihin. Kuva: Tiina Holm.

Keskussairaalassa on jo pitkään odotettu uusia F-osan tiloja, ja nyt ollaan lähes maalissa. Uusiin, moderneihin tiloihin siirrytään portaittain; ensin toiminnan aloitti jo marras-joulukuussa -23 logistiikkapalvelut, hoitolaitekeskus, sairaala-apteekki ja laboratoriotoiminta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että laboratorion osalta vain työtilat muuttavat, eli näytteenotto pysyy keskussairaalassa entisellä paikallaan. Osastohoito aloittaa toiminnan viimeisenä tammikuun puolivälin paikkeilla. Uusilla osastoilla on yhden- ja kahden hengen huoneita, joissa kaikissa omat saniteettitilat. Eristyshuoneita on huomattavasti paljon enemmän kuin aiemmissa tiloissa. Tiloihin muuttavat akuuttiyksikkö eli entinen päivystysosasto sekä medisiinisten ja operatiivisten erikoisalojen osastot.

Tammikuussa -24 kaikki muuttavat yksiköt ja osastot sekä henkilöstö ovat ehtineet siirtyä uuteen F-osaan työskentelemään. Muuton tueksi on laadittu muuttosuunnitelma, jossa ohjeistetaan, miten käytännön asioissa toimitaan. Potilaiden siirto vanhalta puolelta uudelle puolelle suunnitellaan etukäteen osastojen ja tukipalvelujen kanssa.

F-osan työntekijöiä kuntoutuksen tiloissa.

Upeat näköalat potilaiden odotus- ja oleskelutilasta. Kuva: Tiina Holm.

On helppoa todeta, että vaikka työmäärä käyttöönottoprojektissa on valtava, niin se on kannattanut. On ihanaa tarjota alueemme asukkaille osastoilla tapahtuva hoito uusissa ihanan valoisissa ja avarissa tiloissa. Uudet tilat tuovat potilaille lisää turvallisuutta ja yksityisyyttä ja vaikuttavat positiivisesti myös henkilöstön työhyvinvointiin.

Rakentaminen keskussairaalassa jatkuu edelleen, kun vanhoissa osissa on aloitettu peruskorjaukseen liittyvä rakentaminen. Tämä tarkoittaa myös, että käyttöönottoprojektit Kymenlaakson keskussairaalassa jatkuvat aina vuosikymmenen lopulle saakka. Tulevaisuus näyttäytyy tältä osin positiivisena Kymenlaakson asukkaille.

Keskussairaalan F-osa talvisena päivänä kuvattuna.
Tiedotteet

Kymenlaakson keskussairaalan pian avattava uusi sairaalaosa vie osastohoidon uudelle aikakaudelle

Kymenlaakson keskussairaalassa annettava osastohoito kokee pian täydellisen uudistuksen, kun ensimmäiset potilaat on määrä ottaa vastaan uudessa F-sairaalaosassa tammikuun aikana. Uudet, modernit tilat ovat paitsi viihtyisämpiä myös turvallisempia sekä potilaille että ammattilaisille.

Aloittaessaan täysivoimaisen toimintansa tammikuussa 2024 tarjoaa keskussairaalan uusi F-osa tilat suurelle osalle erikoissairaanhoidon osastohoidon vuodepaikoista. Samalla osastohoidon potilaiden ja ammattilaisten viihtyisyys ja turvallisuus ottavat suuren harppauksen eteenpäin.

– Keskussairaalan alkuperäiset osastohoidon tilat rakennettiin 1960-luvulla, ja tällä hetkellä osastohoidossa saman huoneen voi jakaa samanaikaisesti kuusikin potilasta. Uudessa F-osassa on ainoastaan yhden tai kahden hengen huoneita, kertoo johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.

– Pienemmissä huoneissa moni toki viihtyykin paremmin, mutta huonekoot lisäävät myös turvallisuutta. Esimerkiksi tartuntataudit eivät leviä yhtä herkästi, kun infektiota kantavat potilaat on jatkossa helpompi pitää muista erillään.

Yhteensä F-osassa on 180 osastopaikkaa kolmessa kerroksessa. Mäntymaa myöntää odottavansa uuden sairaalaosan käyttöönottoa kovasti.

– Siellä tulee olemaan paljon paremmat oltavat olla hoidossa ja tehdä töitä. On järkevä pohjaratkaisu, enemmän valoa, kauniit pinnat ja uusittua hoitokalustoa, Mäntymaa luettelee.

F-osan osastohoidon huone.

Osastohoidossa yksityisyyden takaa maksimissaan kahden hengen potilashuoneet.

 

Vähemmin askelin vaikuttavampaa hoitoa

Osastohoidon siirtymisen F-osaan odotetaan tuovan tehokkuutta sairaalahoitoon jo sijainnillaan. Aikaisemmin erikoissairaanhoidon osastopaikat ovat sijainneet eri puolilla keskussairaalaa, uudessa F-osassa ne ovat lähekkäin kolmessa kerroksessa. Tämä mahdollistaa ammattilaisten nopeamman liikkumisen sairaalan tiloissa.

Siirtymisiä helpottaa lisäksi vuodepaikkojen sijainti entistä lähempänä sairaalan G-osaa, jossa vaikuttaa osastohoidon kannalta tärkeitä toimintoja kuten leikkaussalit ja päivystys.

– Henkilöstön päivittäinen askelmäärä vähenee huomattavasti, kun G-osa on naapurissa ja vuodepaikat kolmessa päällekkäisessä kerroksessa. Konsultaatiokin helpottuu, kun työntekijät ovat lähempänä toisiaan, Marja-Liisa Mäntymaa selittää.

Sairaalan ammattilaisilla on paremmat mahdollisuudet keskittyä itse hoitoon ja myös kehittyä työssään, kun eri erikoisalojen osaajia on enemmän ympärillä.

– Jotta muutos onnistuu, tarvitaan kuitenkin paljon työtä, valmistelua, koulutusta ja yhteistyön hiomista, Mäntymaa toteaa.

Toiminnot muuttavat sairaalaosaan vaiheittain

Loppuvuodesta 2023 sairaalan henkilöstöä koulutetaan uusissa tiloissa toimimiseen. Lisäksi käynnissä on sairaalaosan varustelu ja asentaminen hoitokaluston sekä sisustuksen osalta.

Ennen osastohoitoa F-osaan siirtyy sairaalan tukitoimintoja, joita ovat muun muassa logistiikkakeskus, laboratoriot, sairaala-apteekki, hoitolaitekeskus ja postitus. Laboratorioiden muutosta huolimatta keskussairaalan näytteenotto ei muuta vaan palvelee potilaita entisellä paikallaan sairaalan 1. kerroksessa. Osastohoidon yksiköistä naistentautien ja synnytysten osasto 8 ja lastentautien osasto eivät muuta vaan pysyvät entisillä paikoillaan sairaalassa.

Uutta osastohoidon sairaalaosaa kutsuttiin aiemmin sen ollessa rakennusvaiheessa nimellä Fb-osa. Uudisrakennuksen valmistumisen jälkeen Fa- ja Fb-sairaalaosien muodostama kokonaisuus on nimitetty yksinkertaisemmin F-osaksi.

Keskussairaalan vuonna 2017 alkanut uudistaminen jatkuu seuraavaksi vanhan sairaalan perusparannuksella, jonka on arvioitu kestävän vuosikymmenen loppupuolelle saakka. Tänä aikana osa sairaalan toiminnoista palvelee vuorollaan väistötiloissa.

Uudet tilat ovat avarat ja valoisat. Johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa ja projektijohtaja Kai Heiskanen uudessa F-osassa sairaalaosan syyskuisena luovutuspäivänä.

Laihaa kahvia ja muitakin uhkia – Uudistuva sairaala on mahdollisuus, jonka riskejä voi onneksi hallita

Laihaa kahvia ja muitakin uhkia – Uudistuva sairaala on mahdollisuus, jonka riskejä voi onneksi hallita

Jokainen meistä jatkuvasti arvioi riskejä omassa elämässään, mutta millaisia riskejä uuden sairaalaosan käyttöön ottaminen – tuoreine tiloineen ja laitteineen – voi tuoda tullessaan? Tärkeintä on, että asiat toimivat ennen kuin yhtään potilasta ryhdytään hoitamaan uudessa sairaalaympäristössä. Blogissa potilasturvallisuussuunnittelija Tiina Vierula kertoo Fb-sairaalaosan pitkästä ja polveilevasta riskienhallintaprosessista.

Kotiosoitteessani herätyskello soi klo 6.30. Punnerran ylös sängystä ja melkein liukastun makuuhuoneen mattoon, jonka liukueste on jäänyt maton alle vähän huonosti. Siirryn kylpyhuoneeseen, jonka ovella törröttää siihen illalla jättämäni uimakassi, siihenkin sotkeudun hetkeksi. Lavuaariin pitäisi lorauttaa putkimiestä, vetää vähän huonosti. Ehkä huomenna teen senkin…

Pakollisten kylppäritoimien jälkeen viritän kahvinkeittimen. Ilman Aamu-TV:n uutisia ei töihin pysty lähtemään. Onko maailmassa tapahtunut jotain sellaista, joka vaikuttaa olosuhteisiin?  Minkälainen sää tänään on? Tarvitseeko varautua sateenvarjolla vai nastakengillä?

Jätin suodatinpussin taittelematta oikeaoppisesti, ja osa vedestä ei valunutkaan kahvipurujen kautta pannuun: Siis laihaa kahvia tänä aamuna.

Jokainen meistä arvioi riskejä omassa elämässään koko ajan: jos teen tämän päätöksen tai toimen mihin se johtaa, ja mihin se voi johtaa? Yleensä opimme asioita vasta kantapään kautta: Liukkaaseen mattoon kaatuminen saa asettamaan maton alle liukuesteen, nastakengät otetaan komerosta vasta sitten kun kaatumisonnettomuus on jo kerran käynyt. Kotiviemäri aiheuttaa toimia vasta sitten kun se on kokonaan tukossa… Laiha kahvi lienee näistä se riskittömin valinta…vaikka vähän harmittikin.

Toimin potilasturvallisuussuunnittelijana Kymenlaakson hyvinvointialueella riskienhallinnan tulosalueella asiakas-ja potilasturvallisuusyksikössä asiakas-ja potilasturvallisuuspäällikön alaisuudessa. Yksikköön kuuluu myös valvontayksikkö ja turvallisuusyksikkö. Tulosaluetta johtaa riskienhallintajohtaja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa riskienhallinnan ja turvallisuussuunnittelun lähtökohtana on varmistaa potilaalle tai asiakkaalle turvallinen ja laadukas hoito ja palvelu. Toimitiloja, toimintaa sekä henkilöitä koskevat riskit tulee tunnistaa, arvioida ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin niiden hallitsemiseksi. Uusia toimintamalleja ja toimitiloja käyttöön otettaessa riskit tulee kartoittaa.

Yleensä opimme asioita vasta kantapään kautta: Liukkaaseen mattoon kaatuminen saa asettamaan maton alle liukuesteen, nastakengät otetaan komerosta vasta sitten kun kaatumisonnettomuus on jo kerran käynyt.

Riskienhallintayksikön turvallisuustoimijat tekevät yhteistyötä työsuojelun vastuuhenkilöiden, muuttavien yksiköiden avainhenkilöiden ja osaamisen kehittämisen yksikön kanssa varmistamassa tilojen turvallista käyttöönottoa ja käyttöä. Aiemmin olemme olleet mukana Keskussairaalan laajennusosien (G-osa ja sädehoito), Ratamokeskuksen sekä nyt uuden Fb-rakennuksen osalta. Osastotoiminnan, laboratoriotoiminnan ja sairaala-apteekkitoiminnan tulee sujua hyvin silloin kun käyttöönotto alkaa ja ensimmäiset asiakkaat ja potilaat ovesta astuvat sisään.

Muuttavien yksiköiden avainhenkilöiden kanssa pidetään useampi riskienhallintatyöpaja, joissa mietitään mahdollisia käyttöönottoon liittyviä riskejä ja pyritään kohti muuttoa mennessä siihen, että jäännösriskiä jää mahdollisimman vähän. Tavoitteena on, että muuttovaiheessa asiat toimivat ja se mikä ei vielä toimi on korvattu jollain muulla toimintamallilla. Riskienhallintayksikkö on tuottanut tarkistuslistan yksiköiden muuttovastaaville ja esimiehille niistä asioista joiden pitää olla tarkistettu ja kunnossa ennen käyttöönottoa. Yksiköissä käytetään tarkistuslistaa työkaluna asioiden varmistamiseen.

Uuden sairaalaosan potilashuoneet ovat vielä kalusteita vaille.

Uusissa tiloissa pidetään henkilökunnalle perehdytyskävelyitä, joissa henkilökuntaa opastetaan tiloihin, evakuointiharjoituksia onnettomuustilanteita varten ja yksikön sisäisiä simulaatiokoulutuksia, joissa harjoitellaan mm. potilaiden vastaanottoa uusiin tiloihin ja potilaiden siirtämistä turvallisesti tiloista toiseen. Henkilökunnan tulee osallistua myös useisiin pakollisiin koulutuksiin ennen tilojen käyttöönottoa. Alkusammutuksen ja pelastamisen opit tulee olla kaikilla hallussa. Henkilökunnan osaaminen, perehtyminen uusiin tiloihin ja toimintamalleihin ja sujuva yhteistyö on turvallisen toiminnan perusta.

Tietojärjestelmien ja verkkojen tulee toimia oikein, ennen kuin yhtään potilasta otetaan uuteen yksikköön. Ennen käyttöönottoa tulee varmistaa viestimien toimivuus: puhelinverkkojen tulee toimia ja potilaiden hälytykset ja ovikellot tulee olla kunnossa. Tämä vaatii henkilökunnalta paljon testaamista ja varmistamista. Yksikössä tulee olla saatavilla lääkkeitä ja potilaista tulee saada otettu erilaisia tutkimuksia ja näytteitä. Fb-osaan muuttavat HUSin palvelut varmistavat omalta osaltaan toimintavarmuutta uusissa tiloissa.

Uudessa rakennuksessa kulkua rajoitetaan kehä-ajattelulla. Yleisiin tiloihin pääsevät asiakkaat, potilaat ja heidän omaisensa. Opasteiden tulee olla kunnossa ennen käyttöönottoa, jotta tilat löydetään. Ammattilaisten tiloihin pääsevät vain ne ammattilaiset, joilla siihen on kulkuoikeus. Lääkesäilytykseen kiinnitetään erityistä huomiota, jotta lääkkeet ovat rajattujen hoitotyön ammattilaisten saatavissa.

Potilasturvallisuus ja yleinen turvallisuus varmistetaan, laitteita ja toimintoja testataan moneen kertaan.

Potilasturvallisuus ja yleinen turvallisuus ovat tärkeässä osassa, kun muutetaan sairaalan akuutisti toimivia yksikköjä. Käyttöönottovaiheessa eli ennen muuttoa asennetaan laitteita, testataan, sovitaan yhteisistä pelisäännöistä, perehdytään ja perehdytetään. Ennen toiminnan aloittamista kaikki laitteet ja muut toiminnot testataan useaan kertaan, jotta kaikki toimii ja potilasturvallisuus on varmistettu.

Kaikissa yksiköissä tehdään tai päivitetään riskienarvioinnit, ja ne toimivat osaltaan käyttäjien tarkastuslistoina ja apuna käyttöönoton eri vaiheissa. Riskienarvioinnit sekä yksiköiden turvallisuussuunnitelmat päivitetään uusiin.

Kiinteistön turvallisuus- ja pelastussuunnitelma sekä sairaalan valmiussuunnitelmat laaditaan tai päivitetään. Kiinteistön turvallisuudesta ja potilasturvallisuudesta vastaavat päivittävät yhteistyössä kiinteistökohtaiset suunnitelmat. Keskeinen käyttöönottoon liittyvä tehtävä on ollut myös käyttäjäyksiköiden tarvitsemien turvallisuuskoulutusten ja -harjoitusten tarpeen arviointi ja toteutus.

Varsinaiseen muuttoon liittyy myös riskejä, jotka mietitään etukäteen ja niitä varten tehdään myös varautumissuunnitelma, jonka avulla riskit pyritään minimoimaan. Potilasturvallisuus, työturvallisuus, ympäristölle aiheutuva häiriö, tavaroiden huolellinen pakkaaminen, merkitseminen ja suojaus täytyy huomioida. Muuton onnistumisessa tärkeää on viestintä ja tiedottaminen, niin potilaille, asiakkaille, henkilökunnalle kuin yhteistyötahoillekin.

Noin 700 työntekijän pitää osata toimia ja liikkua uusissa tiloissa.

Suuri kokonaisuus uuden sairaalan käyttöönotossa on henkilöstön koulutukset. Meillä on noin 700 työntekijää, jotka tulee kouluttaa toimimaan ja liikkumaan uusissa tiloissa. Olemme laatineet koulutusohjelman ja aikataulutuksen koulutuksille ja perehdytyksille. Koulutuskokonaisuuteen kuuluu mm. turvallisuus, talotekniikka ja tietotekniset toiminnot. Rakennushankkeeseen kuuluvia koulutuksia ovat mm. kiinteiden sairaalalaitteiden koulutukset. Sisäisten kouluttajien vastuulle kuuluvat turvallisuuskoulutukset, tietojärjestelmäkoulutukset ja lääkintälaitteiden koulutukset sekä yksikkökohtaiset tutustumiset, talokierrokset ja opastukset. Tärkeimpiä koulutuksia, joihin kaikkien tulee osallistua, ovat turvallisuuskävelyt uusissa tiloissa, kulunvalvonta ja turvallisuus. Tärkeitä ovat myös hoitajakutsut ynnä muut hälytykset ja potilasvalvontalaitteet. Koulutusmenetelminä olemme käyttäneet ja käytämme pääasiassa kiertokävelyitä, videoluentoja, simulointiharjoituksia, laitetoimittajan esittelyjä ja infotilaisuuksia.

Kun FB-osan tilat otetaan käyttöön, pyrimme siihen, että kutsukirjeet ja opasteet ohjaavat oikein ja asiakkaat ja potilaat löytävät perille, hoitoa varten on toimivat välineet ja lääkkeet, tilat ovat turvalliset ja hälytyskellot toimivat tarvittaessa. Varmistamme, että henkilökunta on saanut perehtyä riittävästi uusiin tiloihin ja toimintamalleihin. Katsomme, että rakennustekniikka ja tietoverkot, ilmoittautumisautomaatit ja ohjaustaulut ovat toiminnassa, sairaalassa valot syttyvät (ja tarvittaessa sammuvatkin) ja kahvinkeittimet keittävät hyvää kahvia – eihän sitä laihaa nyt kukaan halua juoda.

Keskusairaalan uusi F-osa meren puolelta katsottuna.

Laboratoriotuloksia ympäri vuorokauden, muutonkin keskellä

Ainoastaan alla olevan kallion räjäyttely uuteen uskoon on saanut Kymenlaakson keskussairaalan ydintoimintoihin kuuluvan laboratorion seisahtumaan, mutta muuten muuttoa uuteen Fb-osaan on työstetty tiiviisti arjen työn ohella. Asiakkaille tämä ei välttämättä näy ensimmäisenä, sillä varsinainen näytteenottopiste säilyy entisellä paikallaan. Laboratoriohoitaja Kirsi Salmela kertoo kuitenkin blogissa, että henkilöstölle muutokset ovat sitäkin merkittävämpiä – ja merkittävä on ollut itse prosessikin.

Pyöräilen töihin aamuauringon kurottaessa säteitään puiden oksien lomasta. Lähestyn Koksia Metsolasta päin, siirryn asfaltilta hiekkatielle ja hetken päästä näkyykin jo Koksin siluetti vasemmallani. Näkymä on muuttunut, sillä nykyään ensimmäisenä esiin tulee uusi sairaalan F-osa.

Näen tulevan laboratorion ikkunat, jotka katsovat merelle päin. Tiedän, että ne ovat kahvihuoneen ja toimistotilojen ikkunoita. Keväisin sieltä varmaan siintää vielä meri ennen kuin puiden lehdet peittävät vehreydellään merinäkymän. Vihreää, ensin käärijänvihreää, joka pikkuhiljaa tummentuu sammaleenvihreäksi. Ei huono!

Muuttoon on tätä kirjoittaessani vielä jokunen kuukausi, mutta pää alkaa jo miettiä tulevaa laboratorion siirtoa uusiin tiloihin. Se ei tule olemaan yksinkertaista, koska laboratorion asiakkaiden tulee saada laboratoriovastauksia kaikkina vuorokauden aikoina muutosta huolimatta. Ainoita kertoja, kun koko laboratoriotoiminta on keskeytetty, ovat olleet niin G-osan kuin uuden F-osankin räjäytystyöt, jotka molemmat kestivät kuukausia.

Kun nyt jo pystyssä olevaa F-osaa varten alettiin tehdä räjäytystöitä kaksi kertaa päivässä, jouduttiin laboratoriotoimintakin keskeyttämään joka arkipäivä kahdesti räjäytysten ajaksi. Analysaattoreita ei voinut käyttää räjäytyksen hetkellä, ja tästä syystä laitteet ”ajettiin alas” etukäteen tiedossa olevan 30 minuutin aikaikkunan ajaksi. Lopullinen tuotantokatko riippui räjäytyksen todellisesta hetkestä kyseisen aikaikkunan sisällä. Jos räjäytys tapahtui aikaikkunan alussa, oli katko lyhyempi, jos se taas oli aikaikkunan loppupuolella, oli katkokin pidempi.

Katkon pituus riippui myös laboratoriolaitteiden luonteesta. Joillakin laitteilla katko oli muutamasta minuutista puoleen tuntiin kuten esimerkiksi verikaasulaitteilla. Kemian isoilla esikäsittelijään ja automaatiorataan liitetyillä analysaattoreilla taasen jouduttiin näytteiden laitto esikäsittelijälle lopettamaan jo noin 40 minuuttia ennen räjäytyksen aikaikkunaa, jotta itse analysaattoreilla ei olisi mitään näytteitä kesken silloin, kun aikaikkuna alkoi. Tämä tarkoittikin jo sitten keskimäärin 1,5 tunnin tuotantokatkoa kemian ja immunokemian tutkimuksille. Päivystysnäytteet eivät menneet esikäsittelijän ja radan kautta laitteille, joten niiden tuotantokatko saatiin pidettyä hieman lyhyempänä eli noin tunnissa.

Tärkeää oli, että informaatio toimi rakennustyömaan ja laboratorion välillä. Saimme viranomaisverkon käyttämään Virve-puhelimeen tiedon, milloin vaara oli ohi ja laitteet saatiin taas käynnistää ja ottaa käyttöön. Kemian laboratorio välitti sitten tiedon omien työpisteidensä lisäksi myös mikrobiologian ja patologian laboratorioihin.

Räjäytysten takia jouduttiin tekemään myös työvuorojärjestelyjä, koska tuotantokatkokset tarkoittivat myös töiden siirtymistä iltavuoron puolelle. Suurten näytemäärien analysointia ei voinut jättää vain päivystäjien harteille, joten yksi aamuvuorolainen teki räjäytyskuukausien aikana työvuoron klo 10–18. Tällä puolestaan oli vaikutus laboratorion aamun näytteenottokierron vahvuuteen, yksi vähemmän hakemassa näytteitä. Olimmekin tosi onnellisia, kun tieto räjäytysten loppumisesta vihdoin tuli.

Itse asiassa jo vuosia ennen näitä räjäytyksiä määriteltiin ensimmäisiä suuntaviivoja vielä kaukana tulevaisuudessa tapahtuvaa laboratorion muuttoa silmällä pitäen: Vuonna 2014 kaikki laboratorion prosessit kartoitettiin ja pistettiin kaaviokuvaksi.

Tämä kaavio piirrettiin jo vajaa kymmenen vuotta sitten.

Sitten perustettiin laboratorion muuttotyöryhmä, johon kuuluu lääkäri, kemisti ja laboratoriohoitajia. He olivat osa suurempaa koko sairaalan muuttotyöryhmää ja toivat tietoa asioista meille labralaisille osastokokouksissa. Näin tiesimme, missä vaiheessa muuttoprojekti etenee.

Ensi alkuun vain harvat ja valitut pääsivät tutustumaan uusiin tiloihin. Niinpä muuttoryhmä otti valokuvia tuolloin vielä tyhjistä tiloista meille kaikille näytettäviksi. Näin pohjapiirustukset alkoivat pikkuhiljaa muuttua mielikuviksi päissämme ja suunnitellut kalusteet ja laitteiden paikat alkoivat sijoittua tuonne tyhjään tilaan.

Vain harvat ja valitut pääsivät aluksi tutustumaan uusiin tiloihin pienissä ryhmissä. Kuva: Kirsi Salmela

Melko varhain piti siis alkaa pohtia myös kalusteita ja analysaattoreiden sijoittelua uuteen laboratorioon. Tämä olikin melko haastavaa hommaa, koska oli tiedossa, että jotkin analysaattorit tulevat vaihtumaan uusiksi vielä ennen muuttoa tai että uudet laitteet tulevat suoraan uuteen laboratorioon. Kuitenkaan tuossa suunnittelun alkuvaiheessa emme vielä tienneet, minkä valmistajan ja minkälaiset laitteet tulevat sitten aikanaan valituksi. Suunnittele siinä sitten. 🙂

Uusien laitteiden myötä reagenssit, liuokset ja kulutustavarat aina muuttuvat, jolloin emme voineet tietää tarkalleen, minkä verran tulemme tarvitsemaan esimerkiksi hyllytilaa näille tavaroille. Suunnitelmia jouduttiinkin tekemään pitkälti nykyisen laboratorion ja nykyisten analysaattoreiden pohjalta. Suunnittelemassa tässä vaiheessa olivat työryhmän lisäksi myös laboratorion vastuuhoitajat omien vastuualueidensa osalta. Kaikki laboratorion työntekijät pääsivät myös osallistumaan suunnitelmiin ja antamaan oman näkemyksensä ja ideoita asioihin. Eikä vähiten kahvihuoneen kohdalla! Yhteisen taukotilan kalustehankintojen värimaailma valittiin äänestyksen perusteella. Naisvaltainen ala kun on kyseessä, niin voitte arvata, että muuten asiaa ei olisi saatu päätettyä.

Uudessa laboratoriossa kliininen kemia, mikrobiologia ja patologia ovat jatkossa lähellä toisiaan samassa kerroksessa. Kaikilla kolmella laboratorioilla on osittain myös samanlaista toimintaa. Näytteiden vastaanotto tulee jatkossa olemaan yhteinen, joten joudumme miettimään, miten tuossa työpisteessä työt tullaan hoitamaan, minkä ammattiryhmien ja kuinka monen henkilön toimesta.

Kaiken tämän suunnittelun rinnalla alkoi monenmoinen touhu lisääntyä myös vanhassa laboratoriossa. Viime vuoden syksyllä alettiin tehdä suursiivousta ja ”konmaritettiin” oikein huolella heti, kun työn lomassa oli aikaa. Kukin kävi omassa työpisteessään läpi kaappeja ja hyllyjä: papereita, mappeja, työkaluja, kyniä, hiirimattoja, vihkoja sekä laboratoriotavaroita, joista aika oli jo eittämättä ajanut ohi laitteistojen jatkuvasti kehittyessä. Dekantterilaseja, erlenmayereita, mitta- ja täyspipettejä, mittapulloja, petrimaljoja, byrettejä, suppiloita jne. Vanhaa tavaraa heitettiin surutta menemään tai lajiteltiin kierrätykseen. Joitakin tavaroita säilytettiin ja uusiokäytettiin, kuten eksikaattoreita, joihin saattoi laittaa sisään vaikka jonkin kukka-asetelman laboratorion kaunistukseksi.

Tämän kaltaisia mappirivistöjä on laboratorio täynnä. Mitään papereita ei kuitenkaan saa viedä uuteen laboratorioon. Kuva: Kirsi Salmela.

Mitään papereita emme saa siirtää uuteen laboratorioon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyllymetreittäin kansioita täytyy selata läpi ja miettiä, mitkä paperit voivat mennä kierrätyspaperiksi, mitkä tietosuojattavaan paperijätteeseen. Joidenkin papereiden informaatio täytyy säilyttää. Tällaisten paperien tiedot skannataan, tallennetaan tietokoneelle ja tarvittaessa tulostetaan paperille uudessa laboratoriossa. Tähän tehtävään on palkattu Miko, joka hoiti skannaustyön lisäksi myös lähetillemme kuuluvat tehtävät hänen kesälomansa aikana.

Miko Girsén skannaamassa papereita, jotka sitten aikanaan tarvittaessa tulostetaan uudessa laboratoriossa. Kuva: Kirsi Salmela.

Näytteiden logistiikka tulee täysin muuttumaan verrattuna entiseen. Nyt näytteet tulevat laboratorioon joko lähetin tuomana tai näytteenottajien mukana. Lähetti kiertää kaksi kertaa aamukierron aikana osastoilla ja tuo jo otettuja näytteitä analysoitavaksi. Loput kierron näytteet tulevat tekoon näytteenottajien mukana heidän saapuessaan takaisin laboratorioon, kun näytekierto on valmis. Uusiin tiloihin tulee käyttöön putkiposti, jonka avulla näytteitä voi lähettää osastoilta laboratorioon. Näin näyteputket aamukierroilta saadaan nopeammin tekoon. Myös osastot voivat lähettää ottamiaan näytteitä putkipostin avulla laboratorioon, jolloin hoitajien aikaa ei mene näytteiden kuljettamiseen meille labraan.

Suuri voimain ponnistus ja ihan oma lukunsa tulee olemaan laitteiden siirto vanhasta laboratoriosta uuteen ilman, että laboratoriotulosten saanti keskeytyy. Marraskuun alkupuolella alkaa ensimmäisen kemia-immunokemia-analysaattorin purku, sen jälkeen laitteen puhdistus, siirto uuteen laboratorioon ja lopuksi asennus paikoilleen siellä. Tämä vie aikaa noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen laite täytyy vielä verifioida eli ajaa tietty määrä näytteitä jokaisen testin osalta ja verrata tuloksia vanhassa laboratoriossa olevan analysaattorin antamiin tuloksiin samoista näytteistä. Neljäntenä viikkona laitteen toiminta vielä varmistetaan analysoimalla ei-kiireettömiä potilasnäytteitä, jotta nähdään, että esimerkiksi tietoliikenneyhteydet toimivat moitteettomasti.

Kemia-immunokemian analysaattori ja kemisti Tiina sekä laboratoriohoitaja- kollegat Rafeeda, Adline ja Manoj. Kuva: Kirsi Salmela.

Tämän kaiken jälkeen laitteiden roolit vaihtuvat: uudessa laboratoriossa oleva laite otetaan tuotantokäyttöön 5.12. ja toisen kemia-immunokemia-laitteen siirto voi alkaa. Sen siirto vie kaiken kaikkiaan verifiointi mukaan lukien kolme viikkoa. Käytännössä kemia-immunokemian tuotanto on siis yhden laitteiston varassa lähes kaksi kuukautta. Näytteitä voidaan tuona aikana lähettää tarvittaessa myös Ratamoon, Lappeenrantaan tai Meilahteen tehtäväksi.

Toisaalta esimerkiksi verikaasulaitteiden siirto on puolestaan helpoimmasta päästä: Ota sähköpiuha irti seinästä, laite kainaloon ja menoksi. Töpseli seinään uudessa labrassa ja käytä. Suunnilleen noin. Toki verifiointi on tehtävä myös näille laitteille. Kahden ääripään väliin mahtuu laboratorion lukuisten muiden laitteiden siirrot ja verifioinnit: hematologian verenkuva- ja hyytymisanalysaattorit, kolme virtsantutkimukseen liittyvää laitetta ja verikeskuksen analysaattori, jolla määritetään veriryhmät ja tehdään verensiirtotutkimuksia.

Verikaasuanalysaattorilla työskentelemässä bioanalyytikko-opiskelija Tiia Rämä, joka on kesäsijaisena kliinisen kemian laboratoriossa. Kuva: Kirsi Salmela.

Analysaattoreiden lisäksi siirretään kaikenlaista tavaraa, kuten vesihauteita, lämpökaappeja, sentrifuugeja, mikroskooppeja, sekoittajia, vaakoja, pipettejä, tislatun veden laitteistoja, jääkaappeja, pakastimia ym.

Patologian laboratorion tutkimustuloksia ei tarvitse saada kaikkina vuorokauden aikoina. Kuitenkin osa päiväaikaiseen leikkaustoimintaan liittyvistä näytteistä on sellaisia, joiden tulokset pitää saada noin puolen tunnin kuluessa kudosnäytteen ottamisesta, kuten esimerkiksi rintasyöpäleikkauksissa. Näissä tilanteissa kirurgi odottaa vastausta leikkaussalissa ja tuloksesta riippuu, kuinka leikkauksessa edetään. Muuttopäivänä tällaisia leikkauksia ei siis voida tehdä.

Mikrobiologian laboratoriossa ei varsinaisesti ole kiireanalytiikkaa, mutta analytiikkaan liittyvien veriviljelyautomaattien siirto on kriittinen. Laitteissa on analysoitavana suuri määrä näytteitä, ja laitteet ovat tämän takia hyvin painavia. Siirtoreitti tulee tarkistaa hyvissä ajoin etukäteen. Laitteita ei saa kallistaa, vaan niiden tulee pysyä koko siirron ajan pystysuorassa, joten tilaa oviaukoissa pitää olla riittävästi ja kynnyksiä ei matkan varrella saa olla. Lisäksi siirron tulee tapahtua nopeasti, jotta näytteiden analysointiin ei tule keskeytyksiä. Hyvät suunnistuskartat ovat siis tarpeen ja reittivalinnan on oltava selvä jo lähtiessä. Lisäksi atk-liitäntä pitää saada testattua, jotta tiedot siirtyvät oikein laboratoriojärjestelmään.

Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2023 pitäisi koko kliinisen kemian ja mikrobiologian tuotannon pyöriä uusissa tiloissa. Joitain rinnakkaislaitteita siirretään vielä tämän päivän jälkeenkin, kuten aiemmin kuvattu kemia-immunokemian toinen analysaattori. Tällaisella aikataululla ehdimme vielä ennen joulua reagoida mahdollisiin eteen tuleviin ongelmiin, joita ei kenties ole osattu ennakoida. Toivottavasti mitään suurempaa ei ilmene ja henkilökuntakin onnistuu olemaan oikeaan aikaan oikeassa laboratoriossa töitä tekemässä. 😉 Yhteinen toiveemme on, että laboratorion väki pääsisi viettämään joulua rauhassa, niin töissä kuin kotonakin.

Ennen kuin olemme kelpoisia toimimaan uudessa F-osassa, tulee kaikkien siellä työskentelevien osallistua paloturvallisuuskoulutukseen ja alkusammutusharjoitukseen. Näihin harjoituksiin pitää kaikkien osallistua tasaisin väliajoin toki muulloinkin. Lisäksi jokaisen tulee ottaa osaa perehdytys- ja turvallisuuskävelyihin uusissa tiloissa. Kävelyt toteutuvat syksyn aikana ja tällöin pääsemme jo kaikki omin silmin näkemään laboratoriotilat kalusteineen. Samalla alkaa hahmottua, miten analysaattorit tulevat sijoittumaan laboratoriotiloihin. Tähän mennessä olemme suunnitelleet ja merkinneet laitteiden paikkoja vain piirustuksiin.

Mitään vanhaa ei siis saa siirtää uuteen laboratorioon, ellei sitä pysty puhdistamaan ja puunaamaan pöpöistä puhtaaksi. Miten sitten käynee henkilökunnan siirtymisen kanssa? Desinfektion kauttako mekin sinne menemme? 😉 Entä osaako sitä kulkea uusia käytäviä pitkin, jos on 40 vuotta tallannut samoja polkuja?

Sanoisin, että kyllä osaa. Ainakin oppii ajan kanssa. Ja tää on se hetki, kun olisi hyvä karistaa pölyt harteilta ja antaa uusien tuulien puhaltaa pääkopassa. Sieltä voi viritä jotain uutta ja innovatiivista ja löydämme uusia tapoja tehdä tätä työtä aina vain paremmin.

Kuvittelen itseni jo nyt labran kahvihuoneeseen. Katson ikkunasta kahvikuppi kädessä puiden latvoja. Meri näkyy lehdettömien puiden oksien lomasta. Tulisipa jouluksi lunta. Takaa kuuluu tuttuakin tutumpia labran ääniä. Olipahan muutto, tulipahan tehtyä! Me teimme sen! Tästä on hyvä laskeutua joulun viettoon.

Nähtäväksi jää toteutuuko kaikki suunnitellusti, tuleeko kuvitelmistani totta ja saammeko valkoisen joulun.

Alta maan kohti korkeuksia – Kymenlaakson keskussairaalan kuntoutustiimiä odottavat uusi sairaalaosa, uusi arki ja uudet maisemat

Alta maan kohti korkeuksia – Kymenlaakson keskussairaalan kuntoutustiimiä odottavat uusi sairaalaosa, uusi arki ja uudet maisemat

Kuntoutuksella tuetaan arjessa selviytymistä ja hyvinvointia kun elämäntilanne muuttuu esimerkiksi sairauden kohdatessa tai leikkauksen jälkeen. Arki muuttuu pian myös koko Kymenlaakson keskussairaalan kuntoutuksen ammattilaistiimillä, kun uuden Fb-sairaalaosan valmistuminen on jo nurkan takana. Fysioterapeutti Siiri Laine kirjoittaa blogissa, mitä tulevaisuudessa on luvassa.

Tätä blogikirjoitusta kirjoittaessani on kevät, ja muuttoon on aikaa noin 9 kuukautta. Kuntoutustilojen kalustukset on jo suunniteltu toimisto- ja terapiavälineiden osalta. Maaliskuussa muuttovastaava ja palveluesimies pääsivät ensimmäistä kertaa kiertämään uusissa tiloissa. Keskeneräisyydestä huolimatta nyt jo näkee, että kuntoutuminen ei jää kiinni näköalasta.

Tällä hetkellä työn alla ovat apuvälineiden hankintaan liittyvä yhteistyö hoitovälinekeskuksen kanssa ja mobiilikärryjen testaaminen sekä toimintaterapeutin terapiavälinekärryn käyttöönotto. Osastotiimin terapeuttien kanssa kartoitimme apuväline- ja terapiavälinetoiveita loppuvuodesta 2022. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että hoitolaitekeskus alkaa tehdä niiden hankintoja. Odotamme testaukseen kävelypöytää, jotta saamme paremman kuvan, miten se toimisi meidän työmme kannalta.

Kymenlaakson keskussairaalan sairaalakuntoutuksessa työskentelee viisi toimintaterapeuttia, 20 fysioterapeuttia ja kolme kuntoutusohjaajaa. Terapeutit jakautuvat osastolla ja poliklinikalla työskenteleviin. Poliklinikan terapeutit ja kuntoutusohjaajat jäävät vielä työskentelemään pohjakerroksen tiloihin.

Fb-osan valmistumisen myötä sairaalakuntoutuksen osastoille sijoittuvat toiminta- ja fysioterapeutit tulevat siirtymään kokonaan osastojen tiloihin työskentelemään. Tällä hetkellä meillä on yhteinen ”kotipesä” pohjakerroksen sairaalakuntoutuksen tiloissa, joissa sijaitsevat meidän kirjaamispisteemme ja taukotila. Jatkossa tulemme kirjaamaan ja ruokailemaan osastojen tiloissa. Muutokseen liittyy huolta yhteisöllisyyden ja kollegiaalisuuden vähentymisestä terapiahenkilöstön kesken, kun emme välttämättä enää ole yhtä paljon tekemisissä päivittäin. Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa tulee kuitenkin tiivistymään. Kollegat Ratamossa ja sairaalakuntoutuksen palveluesimies ovat jo käyneet samanlaisen muutoksen lävitse, ja heiltä on mahdollisuus saada tukea ja neuvoja sujuvaan arkeen. Sairaalakuntoutus yksikkönä säilyy edelleen, ja yhteiset viikkopalaverit, koulutustilaisuudet ja tyhy-päivät jatkuvat.

Fb-osassa tulemme työskentelemään kaikissa kolmessa kerroksessa. Toimintaterapeuttien panos tulee olemaan pääasiallisesti neurologian potilaiden arvioimisessa ja kuntoutuksessa, mutta pyynnöstä he tarjoavat palveluita muillekin erikoisaloille osastoilla. Toimintaterapeutti arvioi potilaan itsenäisestä toimintakykyä arjen toiminnoissa ja toimii yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa.  Toimintaterapeuteille tulee käyttöön oma tarvikekärry, jossa he voivat kuljettaa arviointiin ja terapiaan tarvittavia välineitä. Kuntoutustila osastolla mahdollistaa rauhallisen ympäristön potilaan arviointiin ja kuntoutukseen.

Osastokuntoutuksen Minna ja Siiri kiertämässä Fb-osan työmaalla. Kuva: Kymenlaakson keskussairaalan sairaalakuntoutus.

Fysioterapeutit tulevat jakautumaan eri kerroksiin osastojen tarpeen mukaisesti. Yksi fysioterapeutti jatkaa työskentelyä teho- ja valvontaosastolla sekä sydänvalvonnassa, jotka sijaitsevat aiemmin valmistuneessa G-osassa. Lisäksi palveluja tarjotaan päivystykseen sekä naistentautien ja synnyttäneiden vuodeosastolle, joka tulee jäämään vielä omalle paikalleen 8. kerrokseen.

Jokaiseen kuntoutustilaan on suunniteltu polkuharjoittelulaitteet, nojapuut, leveä hoitopöytä ja kirjauspisteitä. Lisäksi 2. kerrokseen varusteluksi tulee kävelyvaljaat ja kävelymatto sekä toimintaterapeutin terapiapöytä.

Uusien tilojen myötä on hedelmällinen hetki kriittisesti arvioida nykyisiä toimintatapoja ja kehittää niitä yhdessä hoitohenkilöstön kanssa. Sairaalakuntoutuksen muuttovastaava tekee yhteistyötä osastojen muuttovastaavien kanssa jo nyt suunnitteluvaiheessa.

Merkittävimmät muutokset meidän päivittäisen toiminnan kannalta tulevat olemaan uudet tilat ja oma kuntoutustila jokaisessa kerroksessa sekä integroituminen hoitohenkilöstön kanssa yhteisiin tiloihin. Kuntoutustilassa tulee olemaan mahdollisuus rauhalliseen terapiahetkeen kahden kesken potilaan kanssa. Tällä hetkellä potilaan arviointi ja terapia ovat tapahtuneet monen hengen potilaishuoneissa, käytävällä tai hissiaulassa.

Nykyiset toimistotilat sijaitsevat osittain maan alla. Uuden osan myötä pääsemme nauttimaan merinäköalasta Mussalon suuntaan!

Maaliskuiset näkymät tulevista kuntoutuksen tiloista. Kuva: Kymenlaakson keskussairaalan sairaalakuntoutus.

Lääkintätekniikan tiimiä Kymenlaakson keskussairaalan G-osan käytävällä.

Taas mennään – Lääkintätekniikka tukee sairaalaa arjessa ja uudistusten keskellä

Kymenlaakson keskussairaalalla ollaan jälleen lähellä yhtä merkkipaalua, kun uusi Fb-osa on määrä ottaa käyttöön alkuvuodesta 2024. Lääkintätekniikan tiimi on ollut vahvasti mukana Kymenlaakson sairaalahankkeissa antamassa asiantuntijuuttaan laitteisiin ja järjestelmiin liittyvissä kysymyksissä. Uudistukset työllistävät, mutta lääkintätekniikalla on erityinen paikkansa myös tavallisessa sote-arjessa. Siitä asentaja Sari Lonka kertoo tässä blogissa.

Lääkintätekniikan ammattilaisilla päätavoitteena on turvata potilasturvallisuus sekä terveydenhuollon ammattilaisen työturvallisuus aina silloin, kun potilaan hoidossa, tutkimuksessa tai toimenpiteessä käytetään laitetta, laitteistoa tai järjestelmää. Palvelemme koko Kymenlaakson hyvinvointialueen organisaatiota. Tämän lisäksi palvelujamme käyttävät HUS Diagnostiikkakeskus Kymenlaaksossa, kunnat sekä yksityiset palvelutuottajat.

Kotkan toimipisteessä meitä työskentelee yhteensä 5 asentajaa, huoltoinsinööri sekä huoltopäällikkö. Työskentely lääkintätekniikan parissa sisältää paljon itsenäistä puurtamista laitteiden parissa määräaikaishuoltoja sekä vikakorjauksia tehden. Tekninen osaaminen on lääkintätekniikan parissa työskentelevän henkilön tärkein ominaisuus, mutta myös sosiaalisista taidoista on apua, sillä työ sisältää paljon asiakaspalvelua.

Lääkintätekniikassa asentajien työ on kiertävää ja koko maakunnan kattavaa. Kuvat: Sari Lonka.

Kaikkien laitteiden sielunelämää ei voi yksi ihminen hallita, joten osaamisalueita on jakautunut niin asentajien mielenkiinnon ja osaamisen kuin tarpeidenkin mukaan. Terve uteliaisuus laitteen toimintaan ja huoltomanuaalit antavat pohjaa itseopiskeluun laitteista, mutta huoltokursseillakin käydään. Työ on harvoin ”liukuhihnamaista”, vaan pikemminkin lennokasta. Keskeytyksiin on hyvä tottua, koska se kuuluu tähän lääkintätekniikkatyöhön läheisesti.

Tästä huolimatta joillakin osaamisalueilla työ ei ole niin hektistä. Eräissä kohteissa tarvitaan todellakin lehmänhermoja, hienomekaniikkaosaamista sekä keskittymiskykyä.

Teknologian alituinen kehitys lisää paineita jatkuvaan opiskeluun, jotta voimme antaa mahdollisimman hyvää palvelua terveydenhuollon yksiköille laitteistojen sekä järjestelmien suunnitteluun, asennukseen sekä ylläpitoon.

Terveydenhuollon digitaaliset ratkaisut, tietojärjestelmät ja integraatiot ovat tulevaisuudessa arkipäivää. Lähes kaikki laitteet lähettävät tietoa johonkin järjestelmään. Itse olen onnekkaasti saanut olla mukana muutamassa tietojärjestelmän käyttöönottoprojektissa, joissa olen saanut kallisarvoista oppia digitalisoinnista sekä opetellut työskentelemään moniammatillisessa työryhmässä.

Asentaja työmaallaan. Kuva: Sari Lonka.

Tällä hetkellä suomalaisessa terveydenhuollossa rakennetaan paljon uutta, ja olemme etuoikeutettuja saadessamme uudenaikaiset tilat. Käyttöönotot ja muutot ovat suuri muutos meille kaikille, mutta on hyvä muistaa, että suunta on kohti nykyaikaisempaa terveydenhuoltoa niin tilojen kuin tekniikankin osalta.

Itse koen työni tärkeäksi tukitoimeksi terveydenhoidossa muiden tukitoimien lisäksi, mikä nostattaa motivaatiota työskentelyyn. Aamulla harvoin on edes ajatustakaan siitä, missä liemissä työpäivän aikana itseään liottelee, mutta se juurikin on tämän työn suola. Työn monipuolisuus on yksi innoittava ominaisuus työssäni, verenpainemittareista leikkaussalien ohjausjärjestelmään. Mielekäs työyhteisö ja uudet tilat ovat kirsikkana kakussa. 🙂

Lue myös lääkintätekniikan edellinen blogi Ratamokeskuksen käyttöönottoon ja muuttoon liittyvistä töistä.

Suun terveydenhuolto on kotiutunut Ratamokeskukseen

Suun terveydenhuolto on kotiutunut Ratamokeskukseen

Hammashoito aloitti ensimmäisenä koko Ratamokeskuksessa I-siivessä 2. kerroksessa huhtikuussa. Henkilöstöä Ratamokeskukseen muutti Marjoniemen ja Kalevankadun hammashoitoloista. Lisäksi kaikki oikomisen tiimit muuttivat Pohjois-Kymenlaaksosta Ratamokeskukseen. Muutto toi mukanaan monia parannuksia arjen työhön. Siitä blogissa kertovat lisää muutovastaavanakin toiminut tiimivastaava Pirjo Nousiainen ja osastotoiminnasta vastaava hammaslääkäri Meri Sieviläinen.

Maaliskuussa päästiin jännittämään muuttoa Ratamokeskukseen. Tällöin ei tiedetty, valmistuuko suun terveydenhuollon tilat ajallaan. Suun terveydenhuolto pääsi kuitenkin onnistuneesti muuttamaan tiloihin huhtikuussa ja aloittamaan toimintansa suunnitellusti. 25. huhtikuuta talossa otettiin ensimmäiset potilaat vastaan juuri suun terveydenhuollon tiloissa.

Kuva Ratamokeskuksesta aurinkoisena päivänä Ratamokeskus pelkästään suun terveydenhuollon käytössä 2022 huhtikuussa. Kuva: Ratamokeskuksen suun terveydenhuollon tiimi.

Yhteensä hammashoitolan vastaanottohuoneita on Ratamokeskuksessa 18 sekä omana toimintanaan ortopantomo-, lateraalikallo- ja leukanivelröntgenkuvaukset. Vakinaista henkilökuntaa on 36 työntekijää. Lisäksi toisista suun terveydenhuollon pohjoisen alueen hammashoitoloista tulee vuorotellen hammaslääkäreitä ja hammashoitajia työskentelemään päivystys- ja lohkeamavastaanotoille vuorolistan mukaisesti.

Hammaslääkärin tuoli. Aurinko paistaa ikkunasta sisään ja valaisee koko huoneen.

Valoisat työtilat auttavat jaksamaan pitkinä päivinä. Kuva: Ratamokeskuksen suun terveydenhuollon tiimi.

Ratamokeskuksessa toimivassa Kouvolan hammashoitolassa on seuraavat toiminnot:

  • Pohjoisen alueen kiirehoitopäivystys, jossa työskennellään monihuonemallilla kolmessa hoitohuoneessa. Hammashoitajat vastaanottavat potilaan omissa huoneissaan, ja kaksi hammaslääkäriä kiertää kolmen huoneen välillä.
  • Lohkeamavastaanotto toimii myös monihuonemallilla: yksi hammaslääkäri kahdessa hoitohuoneessa kahden hammashoitajan kanssa.
  • Perushammaslääkärin (6 kpl) vastaanotoilla tehdään tavallisia hammashoitotoimenpiteitä: tutkimuksia, kirurgiaa, juurihoitoja, paikkauksia, poistoja ja protetiikkaa.
  • Suuhygienistit (2 kpl) ja omavastaanottoa tekevä hammashoitaja (1 kpl) suorittavat ennaltaehkäisevän hammashoidon toimenpiteitä.
  • Kouvolassa oikomishoito on nyt keskitetty laadun parantamisen ja toiminnan tehostamisen vuoksi samaan paikkaan eli Ratamokeskukseen, jolloin kollegoiden konsultaatiot on helpompi toteuttaa (2 erikoishammaslääkäriä, 1 apuoikoja sekä 1 kokoaikainen ja 2 osa-aikaista suuhygienistiä).
  • Hammasröntgenkuvakset ortopantomo-/kallolateraali-laitteella suoritetaan omana toimintana sisäisesti koulutettujen hammashoitajien toimesta.

Moderneissa, valoisissa tiloissa kelpaa olla töissä. Marjoniemen hoitoloissa pitkään jatkuneet sisäilmaongelmat, pimeys ja vanhojen laitteiden epäluotettavuus vaihtuivat hetkessä toimiviin tiloihin, jossa raikas sisäilma auttaa jaksamaan töissä.

Kaikkien hoitohuoneiden hoitokoneet ja työkoneet uusittiin, mikä on nopeuttanut työntekoa. Hammashoitajat saivat myös omat tietokoneet kaikkiin huoneisiin, mikä nopeuttaa hallinnollisten töiden tekemistä työpäivän keskellä. Aiemmin avustustyötä tekevillä hoitajilla oli muutama tietokone keskitetysti koko Marjoniemen hoitolassa.

Kuva hammashoitajien tietokoneesta.

Hammashoitajilla on oma tietokone, mikä nopeuttaa hallinnollisten asioiden, kuten omien työvuorolistojen tulostamista. Kuva: Ratamokeskuksen suun terveydenhuollon tiimi.

Ergonomia on huomioitu monella tapaa. Huoneissa on moderni ja tehokas valaistus. Työpöydät ovat sähköiset ja seistenkin voi tehdä töitä. Toimivat laitteet mahdollistavat hyvät työasennot.

Hammashoidolla on lisäksi oma tarveaine- ja instrumenttivarasto sekä instrumenttien huoltohuone. Sterilointia ei enää tehdä paikan päällä, kuten Marjoniemessä ja Kalevankadulla. Steriloitavat instrumentit lähtevät Kotkan Keskussairaalan keskitettyyn välinehuoltoon kaksi kertaa päivässä.