Lääkintätekniikan ammattilaisilla päätavoitteena on turvata potilasturvallisuus sekä terveydenhuollon ammattilaisen työturvallisuus aina silloin, kun potilaan hoidossa, tutkimuksessa tai toimenpiteessä käytetään laitetta, laitteistoa tai järjestelmää. Palvelemme koko Kymenlaakson hyvinvointialueen organisaatiota. Tämän lisäksi palvelujamme käyttävät HUS Diagnostiikkakeskus Kymenlaaksossa, kunnat sekä yksityiset palvelutuottajat.

Kotkan toimipisteessä meitä työskentelee yhteensä 5 asentajaa, huoltoinsinööri sekä huoltopäällikkö. Työskentely lääkintätekniikan parissa sisältää paljon itsenäistä puurtamista laitteiden parissa määräaikaishuoltoja sekä vikakorjauksia tehden. Tekninen osaaminen on lääkintätekniikan parissa työskentelevän henkilön tärkein ominaisuus, mutta myös sosiaalisista taidoista on apua, sillä työ sisältää paljon asiakaspalvelua.

Lääkintätekniikassa asentajien työ on kiertävää ja koko maakunnan kattavaa. Kuvat: Sari Lonka.

Kaikkien laitteiden sielunelämää ei voi yksi ihminen hallita, joten osaamisalueita on jakautunut niin asentajien mielenkiinnon ja osaamisen kuin tarpeidenkin mukaan. Terve uteliaisuus laitteen toimintaan ja huoltomanuaalit antavat pohjaa itseopiskeluun laitteista, mutta huoltokursseillakin käydään. Työ on harvoin ”liukuhihnamaista”, vaan pikemminkin lennokasta. Keskeytyksiin on hyvä tottua, koska se kuuluu tähän lääkintätekniikkatyöhön läheisesti.

Tästä huolimatta joillakin osaamisalueilla työ ei ole niin hektistä. Eräissä kohteissa tarvitaan todellakin lehmänhermoja, hienomekaniikkaosaamista sekä keskittymiskykyä.

Teknologian alituinen kehitys lisää paineita jatkuvaan opiskeluun, jotta voimme antaa mahdollisimman hyvää palvelua terveydenhuollon yksiköille laitteistojen sekä järjestelmien suunnitteluun, asennukseen sekä ylläpitoon.

Terveydenhuollon digitaaliset ratkaisut, tietojärjestelmät ja integraatiot ovat tulevaisuudessa arkipäivää. Lähes kaikki laitteet lähettävät tietoa johonkin järjestelmään. Itse olen onnekkaasti saanut olla mukana muutamassa tietojärjestelmän käyttöönottoprojektissa, joissa olen saanut kallisarvoista oppia digitalisoinnista sekä opetellut työskentelemään moniammatillisessa työryhmässä.

Asentaja työmaallaan. Kuva: Sari Lonka.

Tällä hetkellä suomalaisessa terveydenhuollossa rakennetaan paljon uutta, ja olemme etuoikeutettuja saadessamme uudenaikaiset tilat. Käyttöönotot ja muutot ovat suuri muutos meille kaikille, mutta on hyvä muistaa, että suunta on kohti nykyaikaisempaa terveydenhuoltoa niin tilojen kuin tekniikankin osalta.

Itse koen työni tärkeäksi tukitoimeksi terveydenhoidossa muiden tukitoimien lisäksi, mikä nostattaa motivaatiota työskentelyyn. Aamulla harvoin on edes ajatustakaan siitä, missä liemissä työpäivän aikana itseään liottelee, mutta se juurikin on tämän työn suola. Työn monipuolisuus on yksi innoittava ominaisuus työssäni, verenpainemittareista leikkaussalien ohjausjärjestelmään. Mielekäs työyhteisö ja uudet tilat ovat kirsikkana kakussa. 🙂

Lue myös lääkintätekniikan edellinen blogi Ratamokeskuksen käyttöönottoon ja muuttoon liittyvistä töistä.

Maaliskuussa päästiin jännittämään muuttoa Ratamokeskukseen. Tällöin ei tiedetty, valmistuuko suun terveydenhuollon tilat ajallaan. Suun terveydenhuolto pääsi kuitenkin onnistuneesti muuttamaan tiloihin huhtikuussa ja aloittamaan toimintansa suunnitellusti. 25. huhtikuuta talossa otettiin ensimmäiset potilaat vastaan juuri suun terveydenhuollon tiloissa.

Ratamokeskus pelkästään suun terveydenhuollon käytössä 2022 huhtikuussa. Kuva: Ratamokeskuksen suun terveydenhuollon tiimi.

Yhteensä hammashoitolan vastaanottohuoneita on Ratamokeskuksessa 18 sekä omana toimintanaan ortopantomo-, lateraalikallo- ja leukanivelröntgenkuvaukset. Vakinaista henkilökuntaa on 36 työntekijää. Lisäksi toisista suun terveydenhuollon pohjoisen alueen hammashoitoloista tulee vuorotellen hammaslääkäreitä ja hammashoitajia työskentelemään päivystys- ja lohkeamavastaanotoille vuorolistan mukaisesti.

Valoisat työtilat auttavat jaksamaan pitkinä päivinä. Kuva: Ratamokeskuksen suun terveydenhuollon tiimi.

Ratamokeskuksessa toimivassa Kouvolan hammashoitolassa on seuraavat toiminnot:

• Pohjoisen alueen kiirehoitopäivystys, jossa työskennellään monihuonemallilla kolmessa hoitohuoneessa. Hammashoitajat vastaanottavat potilaan omissa huoneissaan, ja kaksi hammaslääkäriä kiertää kolmen huoneen välillä.
• Lohkeamavastaanotto toimii myös monihuonemallilla: yksi hammaslääkäri kahdessa hoitohuoneessa kahden hammashoitajan kanssa.
• Perushammaslääkärin (6 kpl) vastaanotoilla tehdään tavallisia hammashoitotoimenpiteitä: tutkimuksia, kirurgiaa, juurihoitoja, paikkauksia, poistoja ja protetiikkaa.
• Suuhygienistit (2 kpl) ja omavastaanottoa tekevä hammashoitaja (1 kpl) suorittavat ennaltaehkäisevän hammashoidon toimenpiteitä.
• Kouvolassa oikomishoito on nyt keskitetty laadun parantamisen ja toiminnan tehostamisen vuoksi samaan paikkaan eli Ratamokeskukseen, jolloin kollegoiden konsultaatiot on helpompi toteuttaa (2 erikoishammaslääkäriä, 1 apuoikoja sekä 1 kokoaikainen ja 2 osa-aikaista suuhygienistiä).
• Hammasröntgenkuvakset ortopantomo-/kallolateraali-laitteella suoritetaan omana toimintana sisäisesti koulutettujen hammashoitajien toimesta.

Moderneissa, valoisissa tiloissa kelpaa olla töissä. Marjoniemen hoitoloissa pitkään jatkuneet sisäilmaongelmat, pimeys ja vanhojen laitteiden epäluotettavuus vaihtuivat hetkessä toimiviin tiloihin, jossa raikas sisäilma auttaa jaksamaan töissä.

Kaikkien hoitohuoneiden hoitokoneet ja työkoneet uusittiin, mikä on nopeuttanut työntekoa. Hammashoitajat saivat myös omat tietokoneet kaikkiin huoneisiin, mikä nopeuttaa hallinnollisten töiden tekemistä työpäivän keskellä. Aiemmin avustustyötä tekevillä hoitajilla oli muutama tietokone keskitetysti koko Marjoniemen hoitolassa.

Hammashoitajilla on oma tietokone, mikä nopeuttaa hallinnollisten asioiden, kuten omien työvuorolistojen tulostamista. Kuva: Ratamokeskuksen suun terveydenhuollon tiimi.

Ergonomia on huomioitu monella tapaa. Huoneissa on moderni ja tehokas valaistus. Työpöydät ovat sähköiset ja seistenkin voi tehdä töitä. Toimivat laitteet mahdollistavat hyvät työasennot.

Hammashoidolla on lisäksi oma tarveaine- ja instrumenttivarasto sekä instrumenttien huoltohuone. Sterilointia ei enää tehdä paikan päällä, kuten Marjoniemessä ja Kalevankadulla. Steriloitavat instrumentit lähtevät Kotkan Keskussairaalan keskitettyyn välinehuoltoon kaksi kertaa päivässä.

Lääkintätekniikan tehtävänä on olla mukana uuden rakennuksen rakennusvaiheesta lähtien, toimien asiantuntijana laitteiden asennuksien sekä niiden vaatimien tietoliikenneyhteyksien luomisessa oikeisiin paikkoihin. Tähän vaiheeseen kuuluu myös tiivis yhteistyö osastojen henkilökunnan, laitevalmistajan, projektityöntekijöiden, ICT:n sekä tietoliikenneverkon asiantuntijoiden kanssa.

Silloin, kun Ratamoa alettiin ottaa käyttöön, mukana oli erityistä huomiota vaativia järjestelmiä. Tällaisia olivat esimerkiksi potilasvalvonnat päivystyksessä sekä akuuttiosastolla, jossa käyttöön tuli myös telemetriaverkko.

Työt alkoivat heti helmikuussa Ratamossa. Rakennusvaiheen toimistotyöskentelyn työergonomia ei aina vastaa kaikkia lakisääteisiä kriteerejä, mutta kun uutta rakennetaan niin ei valiteta. Kuvat: Sari Lonka.

Kun ensimmäiset asennussuunnitelmat oli tehty, aloitimme siirtyvien lääkinnällisten laitteiden listaamisen osastojen muuttovastaavien tekemien listauksien mukaan. Kävimme tutustumassa vanhoissa tiloissa laitteistoihin, jotka vaativat erikoisjärjestelyitä muuttoon. Verkkoyhteyksien muutoksien suunnitteluun käytimme myös paljon aikaa, jotta itse muuttoajankohtana ei ongelmia yhteyksissä olisi. Tässäkin vaiheessa yhteistyö eri toimijoiden välillä on palkitsevaa.

Uudet laitteet vaativat vastaanottotarkastuksen sekä rekisteröinnin, tätä urakkaa riitti Ratamossa. Hammashoitolaitteistot, sängyt, potilasmonitorit, infuusiopumput…. lista tuntui loputtomalta.

Yhteistyö osastojen muuttovastaavien sekä HUS logistiikan kanssa onnistui kuitenkin jouhevasti uusien laitteiden vastaanotoissa. Joidenkin laitteiden asennukset kuuluivat myös lääkintätekniikan tehtäviin, vähintään teimme laitevalmistajan kanssa tiiviisti yhteistyötä asennuksissa.

Hätätilan laitteisto asennettuna. Kuva: Sari Lonka.

Ratamon uusi yhteneväinen laitekanta luo huoltovarmuutta tulevaisuuteen, kun huoltojen ennakointi ja varaosien saatavuus on helpommin suunniteltavissa. Henkilökunnan työskentelykin helpottuu, kun laitteet ovat yksiköissä yhteneväisiä.

Muuttopäivien lähestyessä aloitimme keräämään aikatauluja ja laitelistoja. Näin pystyimme organisoimaan henkilöstöä oikeisiin päiviin tarpeeksi. Jokainen laite, joka siirtyy vanhoista tiloista uusiin, pitää puhdistaa sekä mahdollisesti suorittaa vuotovirtamittaus, jolla estetään siirrossa vaurioituneiden laitteiden pääsy hoitokäyttöön.

Puhdistustila. Kuva: Sari Lonka.

Minulla itselläni on kokemuksena taustalla jo Kymenlaakson keskussairaalan G-osan käyttöönotto Kotkassa. Se oli kohteena tosin aivan erilainen verrattuna Ratamoon, mutta runko käyttöönotossa ja muutossa oli sama. Uuden sairaalan käyttöönotto on työläs projekti, on väsymystä, hämmennystä ja lievää pelkoakin oli nähtävillä projektiin osallistuvien kasvoilla.

Innostus uudesta on kuitenkin voimakkaampi tunne joka näyttää kantavan ihmisiä eteenpäin. On mukavaa seurata vierestä osaavan henkilökunnan työskentelyä heille suunnitelluissa tiloissa, jossa jokainen nippeli ei ihan heti ole omaa paikkaansa löytänyt, mutta löytää sen kyllä ajan kanssa. Uudet tilat ja uudet toimintatavat vaativat aina aikaa ja hiontaa. Lääkintätekniikassa ollaan pyritty tekemään hoitotyöstä helpompaa uudella tekniikalla ja tuomaan toimintavarmuutta sekä turvallisuutta niin työntekijöille kuin potilaillekin.

Suuret kiitokset kaikille mukana olleille ja etenkin muuttovastaaville, te teitte Ratamosta Ratamon!

Ratamokeskuksessa asiointi on nyt yhä useammalle kouvolalaiselle ajankohtaisempaa, sillä muun muassa poliklinikat ja vastaanottopalvelut ovat palanneet kesän jälkeen takaisin tuttuun arkirytmiinsä. Nyt sote-keskukseen on mahdollista tutustua etukäteen itselle varatun ajan lähestyessä.

Videon on tuottanut markkinointitoimisto Avidly, ja siinä esiintyvät ammattilaiset ovat Ratamokeskuksen omaa henkilökuntaa. Katso video ja sisälle Kouvolan tuoreeseen sosiaali- ja terveyspalveluiden päämajaan!

Varahenkilön työ on vaihtelevaa ja monipuolista: oma ammattitaito kehittyy ja pysyy yllä, kun kiertää eri yksiköissä. Tässä tehtävässä on aitiopaikalla, josta näkee hoitotyön erilaiset toimintatavat sekä niiden toimivuuden. Varahenkilö voikin toimia myös tiedon välittäjänä eri yksiköiden välillä.

Varahenkilönä on helppo lähestyä muita ja kysyä keneltä vain neuvoa ja apua, kun tuttuja kasvoja löytyy joka puolelta. Voi olla, että varahenkilöt ehkä myös kysyvät rohkeammin neuvoa, kun eivät ole osaston ”omaa väkeä”. Aina voi tarkentaa ja kysyä osaston vakituiselta tiimiltä.

Koska varahenkilöt toimivat eri yksiköiden ja erilaisten toimintatapojen keskellä, kysyy työ joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Toisaalta varahenkilönä joutuu hyväksymään myös sen, että eri yksiköistä ei voi tietää ihan kaikkea perinpohjaisesti.

Varahenkilöstön palveluesimiehen ja varahenkilöiden työpiste. Kuva: Minna Mänttäri.

Tällä hetkellä varahenkilöstön palveluesimiehen eli minun työpiste löytyy Ratamokeskuksen ensimmäisestä kerroksesta. Siellä myös varahenkilöt suorittavat ammattiosaamisen teoriaopintoja, työvuorosuunnittelua ja osallistuvat vastuualueensa kokouksiin etäyhteyksin.

Varahenkilöstö auttaa osastoja sijaisjärjestelyissä etsimällä vapaana olevan varahenkilön hoitajapuutoksiin sekä tarvittaessa tekemällä sijaishaun yhteistyökumppanille.

Tällä hetkellä Kouvolan varahenkilöstö tarjoaa palveluitaan Ratamokeskuksen osastoille, akuuttiosastolle, Villa Apilaan, päivystykseen, hoitokeskukseen, kotisairaalaan, eri poliklinikoille ja terveysasemalle. Lisäksi varahenkilöstö voi tehdä vuoroja Kymenlaakson psykiatriseen sairaalaan.

Kymsoten viestintäyksikkö on laatinut kyselyn Kouvolan Ratamokeskuksen aloittamiseen liittyvästä tiedottamisesta ja viestinnästä.

Kyselyllä pyritään selvittämään tiedottamisen onnistumista sekä keräämään tietoa siitä, miten ja missä viestintäkanavissa Pohjois-Kymenlaakson asukkaat tavoittaa parhaiten.

Vastauksia hyödynnetään tulevaisuudessa Kymsoten viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lomake on anonyymi, ja sen täyttäminen on nopeaa. Kysely on saatavilla myös käsin täytettävänä Ratamokeskuksen pääaulassa.

Päivitetty 12.10.2022: Asiakaskysely on päättynyt ja linkki kyselyyn on poistettu. 

Keskiviikkona 24.8.2022 Kymenlaakson keskussairaalaan saapui vieraita eduskunnasta, kun sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) pyysi Kotkan-vierailunsa yhteydessä päästä tutustumaan yhteen Suomen moderneimmista sairaalarakennuksista, vuonna 2020 valmistuneeseen G-sairaalaosaan ja sen toimintaan. Niin sanottua kuumaa sairaalaosaa esitteli Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa. Vierailulle osallistuivat myös kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) sekä puolueen eduskuntaryhmän avustajia.

Kierroksella G-sairaalaosan tiloihin päästiin kurkistamaan muun muassa synnytyshuoneeseen, vastasyntyneiden virvottelutiloihin, leikkaussaliin ja päivystyksen tiloihin ambulanssihallia myöten.

Kansanedustaja Veronika Honkasalo ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen tutustuivat G-sairaalaosassa sijaitsevaan leikkaussaliin johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaan opastuksella. Kuva: Kymsoten viestintä.

Sairaalaan tutustumisen ohella vaihdettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä ajatuksia ja kysymyksiä rikkaasti puolin ja toisin. Johtajaylilääkäri Mäntymaa painotti ministeri Sarkkiselle muun muassa ympärivuorokautisten päivystyspalveluiden turvaamisen tärkeyttä niin eteläisessä kuin pohjoisessa puolta Kymenlaaksoa sekä keskussairaalan aseman säilyttämistä laajoja päivystyspalveluita tarjoavana sairaalana. Akuuttien tilanteiden hoito voisi karata kauas kymenlaaksolaisilta, mikäli terveydenhuoltolain uudistuessa maakunnan päivystyspalveluita supistettaisiin.

Tutustumiskäynti tarjosi aikaa keskustelulle. Kuva: Kymsoten viestintä.

Keskustelua käytiin myös muista Kymenlaakson viimeaikaisista toteutuneista ja suunnitelluista sairaalainvestoinneista. G-osan käyttöönoton ja Kouvolan uuden Ratamokeskuksen nousemisen jälkeen valmistuu keskussairaalan Fb-osa, jonne sijoitetaan muun muassa suurin osa erikoissairaanhoidon osastopaikoista. Uudisrakennuksen harjakaisia vietettiin 19.8.2022, ja käyttöönoton on määrä tapahtua vuodenvaihteessa 2023-2024. Sen jälkeen vuorossa on keskussairaalan vanhan osan saneeraus. Rakentamisen kannalta tapahtumarikkaat vuodet siis jatkuvat, ja niin jatkuu työ myös kymenlaaksolaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja kansanedustaja Veronika Honkasalo. Kuva: Kymsoten viestintä.

Erilaiset tukipalvelutoiminnot ovat merkittävä osa sairaalamaailman toimintaa. Ilman näitä taustalla tapahtuvia toimintoja, joita ovat esimerkiksi kiinteistönhoito, puhtauspalvelut tai logistiikka, ei toimi Ratamokeskuskaan. Me HUS Logistiikan toimijat olemme osa tätä useimmille sairaaloissa asioiville täysin näkymätöntä, mutta silti oleellista sairaalan toimintaa.

Logistiikkapalvelujen tarkoituksena on huolehtia sairaalan henkilökunnan työaikaa vievistä sivutehtävistä, kuten tarvikkeiden hankkimisesta ja paikoilleen laittamisesta sekä tavaroiden kuljetuksista siten, että esimerkiksi hoitajan työaikaa vapautuu hoitotyöhön. HUS Logistiikan logistiikkatyöntekijät tekevät esimerkiksi hoitotarvikkeiden tilauksia, varastojen täyttämistä ja ylläpitoa sekä sairaalan sisällä tapahtuvia materiaalikuljetuksia. Ratamokeskuksessa logistiikkatyöntekijät hoitavat muun muassa ruokien, instrumenttien, jätteiden, pyykkien ja apuvälineiden kuljetuksia sekä tilaavat ja täyttävät hoitotarvikkeita varastoihin ja huoneisiin. Samalla hoidetaan myös muita tarviketilauksia ja satunnaisia kuljetuksia.

Kaikki tarvittavat tuotteet eivät varastoon mahdu, eikä kaikkea kannata hyllykaupalla varastoidakaan. Niin sanotuilla ovikooditilauksilla sairaalan henkilökunta voi pyytää logistiikkatyöntekijöitä tilaamaan ennalta määrittelemiään tarvikkeita, joita ei valmiiksi varastoida. Ratamossa otettiin sopivat seinätilat käyttöön listoille, joihin tilauskoodeja laitetaan. Kuva: Mirka Pulkkinen.

Kaikki edellä mainitut kuljetuksiin ja varastointiin liittyvät toiminnot suunnitellaan yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa ja nimenomaan heidän tarpeet huomioiden, joten tiivis ja jatkuva yhteistyö toimivien ratkaisujen löytymiseksi ja ylläpitämiseksi on erittäin tärkeää. Esimerkiksi varastotarvikkeiden muutokset, kuten varaston valikoimasta poistaminen, uuden tuotteen lisääminen tai korvaaminen, tehdään aina yhteistyössä sairaalan henkilökunnan määrittämän varastovastaavan kanssa.  Samoin osastojen ruokailujen aikataulu määrittää milloin ruokakuljetusten tulee tapahtua. Näiden tarkasti aikataulutettujen kuljetusten ympärille rakentuu muiden kuljetustehtävien ajoittaminen.

Hoitotarvikevarastoissa tarvikkeiden järjestys suunnitellaan varastojen käyttäjien kanssa yhteistyössä, jotta tarvikkeet ovat helposti ja nopeasti saatavissa. Varastojen käyttäjät myös päättävät mitä tarvikkeita varastoon laitetaan ja kuinka paljon. Kuva: Mirka Pulkkinen.

Kun Ratamokeskusta oltiin ottamassa käyttöön, vastasi HUS Logistiikka siihen liittyvästä saapuvan tavaran vastaanottamisesta yhteistyössä yksiköiden muuttovastaavien kanssa, joten olimme ensimmäisten taloon astuneiden joukossa opettelemassa uudessa rakennuksessa toimimista. Kevään edetessä työtehtävät laajentuivat tavaroiden vastaanottamisesta hoitotarvikkeiden tilaamiseen, varastojen täyttämiseen ja sisäisten kuljetusten hoitamiseen. Olemme osaltamme myös olleet varmistamassa psykiatrisen sairaalan logistiikkatoimintojen jatkuvuutta siinä vaiheessa, kun kyseistä rakennusta Pohjois-Kymen sairaalan ohella palvellut oma väkemme muutti Sairaalanmäeltä Ratamokeskukseen.

HUS Logistiikan toiminta on kasvanut Ratamokeskuksessa verrattuna Pohjois-Kymen sairaalan toimintaan. Ratamokeskukseen on rekrytoitu lisää logistiikan osaajia vastaamaan rakennuksessa toimivien yksiköiden tarpeita. Tarvetta on ollut muassa palveluaikojen laajentamiselle sekä hoitotarvikkeiden täyttöpalvelun lisäämiselle.

Ratamokeskus on tarjonnut HUS Logistiikalle mahdollisuuksia laajentaa toimintaa normaalista sairaala-arjesta. Toiminnan käynnistäminen Ratamokeskuksessa on ollut moniulotteinen ja vaiheikas kokonaisuus, jossa HUS Logistiikan näkökulmasta asiakkaiden, eli kunkin Ratamokeskuksessa toimivan yksikön, osuus on myös ollut erittäin merkittävä. Logistiikan rooli on toimia yksikön tukena yksikön määrittämän tarpeen pohjalta, mahdollistaen siten osaltaan varsinaisen toiminnan eli asiakas- ja potilastyön. Ratamokeskus on tässä vaiheessa meille jo tuttu paikka: olemme rakennuksen luovutuksesta asti näitä käytäviä astelleet. Toimintojen asetuttua kevään ja kesän mittaan uomiinsa pääsemme vielä yksiköiden kanssa hiomaan toimintamallejamme entistä paremmiksi.

Ratamokeskuksen hoitokeskuksessa tehdään esimerkiksi suonensisäisiä lääkehoitoja, tähystystutkimuksia ja eri alojen polikliinisiä toimenpiteitä. Uuden sairaalan operatiivisen hoidon tiimi dokumentoi, miten työmaasta tehtiin moderni hoitokeskus.

Tästä kaikki alkoi tammikuussa 2021. Kuvassa kuluneen kevään suosituimmat ja tarpeellisimmat työvälineet.

Muuttovastaava Erika työssään.

Ensiaskeleita Ratamokeskuksen 2. kerroksessa elokuussa 2021. Ennen…

…ja jälkeen.

Tältä Ratamokeskuksen hoitokeskus näytti vuosi sitten, elokuussa 2021.

Ja tässä Kouvolan uusi hoitokeskus vuonna 2022. Paljon ehti tapahtua vuodessa.

Hoitokeskuksen asiakaskeittiö syksyllä 2021…

…ja toukokuussa 2022!

Kohta on valmista: tippapoli toukokuussa 2022.

Uuden sairaalan valmistuttua heitettiin hyvästit Kouvolaa hyvin ja pitkään palvelleelle Pohjois-Kymen sairaala Poksille.

Kouvolan operatiivinen tiimi kiittää Poksia! Uusi sivu kääntyy.

Kouvolan medisiiniset poliklinikat eli keuhkotautien, sisätautien, kardiologian, neurologian, lastentautien sekä ihotautien poliklinikat muuttivat Pohjois-Kymen sairaalasta Ratamokeskukseen toukokuussa. Kaikki nämä erikoissairaanhoidon poliklinikat sijaitsevat nykyisin Ratamokeskuksen toisessa kerroksessa. Ennen muuttoa suunnittelimme uusia tiloja yhdessä henkilöstön kanssa, ja listasimme sekä uusia että vanhoja kalusteita ja laitteita. Projektin tavoitteena on ollut uudet, toimivat ja turvalliset työskentelytilat – tyylikkyyttä unohtamatta. Koko medisiinisen erikoissairaanhoidon henkilöstön panos prosessissa on ollut tärkeä, ja jokaisen yksikön on pitänyt muuttaa toimintatapojaan uusiin tiloihin sopiviksi. Yhdessä tutustuimme uusiin hoitoprosesseihin ennen muuttoa järjestetyissä simulaatiopäivissä.

Kanssamme Ratamokeskuksen toisessa kerroksessa työskentelee perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto, kuntoutus ja myös muita erikoissairaanhoidon palveluita. Muuton jälkeen yhteistoiminta on lähtenyt käyntiin melko kivuttomasti, vaikka samoissa tiloissa toimii Pohjois-Kymen sairaalaan verrattuna enemmän väkeä. Ratamokeskuksessa medisiinisten erikoissairaanhoidon poliklinikoiden toiminta jatkuu kuitenkin melko samanlaisena.

Suurin muutos on työtilojen yhteiskäyttö, eli hoitajan tai lääkärin vastaanottohuone voi vaihdella päivän aikana. Moni kuitenkin etsii työtilan saman käytävän varrelta, varsinkin jos hoitajan ja lääkärin vastaanotot ovat peräkkäin. Jonkin verran haasteita on tuonut varasto- työ- ja -taukotilojen jakaminen muiden yksiköiden kanssa sekä niiden riittävyys, mikä herätti henkilöstössä huolta myös ennen muuttoa. Erikoissairaanhoidon poliklinikoille uusi tilanhallintajärjestelmä onkin avainasemassa tilojen riittävyyden varmistamisessa, ja ilmenneisiin ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan yhteiselo Ratamokeskuksen toisessa kerroksessa on kuitenkin sujunut mukavasti.

Ratamokeskuksen erikoissairaanhoidon medisiiniset yksiköt tutuksi

Keuhkosairauksien poliklinikalla hoidetaan ja tutkitaan potilaita, joilla epäillään tai on todettu keuhkosairaus, kuten hengitystieallergia, astma, uniapnea tai tuberkuloosi. Keuhkotutkimuksia tehdään esimerkiksi unirekisteröintejä ja erilaisia keuhkojen toimintaa mittaavia tutkimuksia. Lisäksi tehdään keuhkojen tähystystoimenpiteitä yhteistyössä tähystysyksikön kanssa. Keuhkotautien poliklinikalla sairaanhoitajia on neljä, ja kaksi lääkäriä vuorottelevat kahden viikon jaksoissa. Keuhkotautien poliklinikan vastaanottohuoneet sijaitsevat toisen kerroksen D-käytävällä.

Keuhkopoliklinikan sairaanhoitajat Pirita, Janica, Ville ja Jenni. Kuva: Sari Kurvinen.

Sisätautien poliklinikkaa ja sydänpoliklinikkaa pyörittää sama henkilökunta eli neljä sairaanhoitajaa ja ylilääkäri. Nämä poliklinikat toimivat käytävällä E. Sisätautien poliklinikalla hoidetaan muun muassa yleissisätauteja sekä vatsaelin-, munuais-, veri- ja sisäeritysrauhasten sairauksia. Sydänpoliklinikalla taas tutkitaan ja hoidetaan sydänsairauksia. Reumatautien poliklinikka on sisätautien alaisuudessa ja toimii käytävällä D. Sairaanhoitajia poliklinikalla on kaksi. Diabetes-potilaita taas hoidetaan käytävällä D ja G, ravitsemusterapeutti ottaa vastaan käytävällä D.

Sisätautien moniammatillista väkeä. Vasemmalta sairaanhoitajat Liisa, Elisa ja Erika, joka toimi myös operatiivisen erikoissairaanhoidon muuttovastaavana. Lisäksi ravitsemusterapeutti Henna, DM-hoitaja Kirsi, sairaanhoitaja Charlotta sekä reumahoitaja Tiina ja sydänhoitaja Sanna. Kuva: Sari Kurvinen. 

Myös lastentautien poliklinikka siirtyi Ratamokeskukseen Pohjois-Kymen sairaalasta. Poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan alle 16-vuotiaita lapsia ja nuoria. Tavallisimpia hoitoon tulon syitä ovat lasten infektiosairaudet ja allergiset sairaudet, kuten astma, ruoka-aine- tai siitepölyallergiat. Poliklinikalla työskentelee 3 lastenlääkäriä ja 2 sairaanhoitajaa. Ratamokeskuksessa lastentautien poliklinikan vastaanottotoimintaa on käytävällä F.

Lastentautien poliklinikalta lääkäri Timo sekä sairaanhoitajat Päivi ja Heidi. Kuva: Sari Kurvinen.

Neurologian poliklinikalla tutkitaan neurologisia oireita (esimeriksi kävelyvaikeutta, tasapainohäiriöitä, puutumisia, vapinaa, päänsärkyä tai lihasheikkoutta) ja hoidetaan potilaita, joilla on todettu neurologisia pitkäaikaissairauksia, kuten epilepsia, MS-tauti, Parkinsonin tauti tai alle 65-vuotiaana todettu muistihäiriö. Neurologian vastaanottotoiminta tapahtuu käytävällä G. Yhteensä neurologeja on kolme ja sairaanhoitajia on kolme, ja myös erikoistuva lääkäri ottaa potilaita vastaan. Lisäksi on neuropsykologi, joka tekee neuropsykologisia tutkimuksia ja antaa neuropsykologista kuntoutusta.

Neurologian poliklinikalta sairaanhoitajat Biike ja Sari, lääkärit Pirjo, Amina ja Matti sekä sihteeri Nina ja neuropsykologi Anna. Kuva: Sari Kurvinen.

Ihotautien poliklinikalla hoidetaan erikoislääkärin hoitoa vaativia ihosairauksia, ja Ratamokeskuksessa se sijaitsee käytävällä E. Ihotautien poliklinikoilta löytyy muun muassa valokaappi, joka on ahkerassa käytössä varsinkin talvisin. Ihotaudeilla työskentelee sairaanhoitaja, jota sijaistavat tarvittaessa reumatautien hoitajat. Uusin ihotautien vastaanottomuoto on etävastaanotto, jossa potilas ja hoitaja ovat Kouvolassa, mutta lääkäri Oulussa.

Ihotautien poliklinikan reumahoitaja Tarja ja sairaanhoitaja Tiina. Kuva: Sari Kurvinen.

En todellakaan tiennyt mihin ryhdyin, kun suostuin medisiinisten yksiköiden muuttovastaavaksi. Pesti alkoi tammikuussa 2021 ja päättyy osaltani 10.6.2022. Muuttovastaavan työ on ollut mielenkiintoista, ja olen oppinut paljon uutta Kymsotesta, projektityöstä sekä itsestäni. Lisäksi olen saanut tutustua moniin upeisiin ihmisiin, esimerkiksi yhdessä toisten muuttovastaavien kanssa ratkaisuja erilaisiin ongelmiin miettien. Projektityö on ollut itsenäistä, mutta kuitenkin myös tiimityötä. Lisäksi esimiesten apu, tuki ja kiinnostus on ollut tärkeää oman jaksamisen kannalta. Projekti oli kokemuksena hieno ja ainutlaatuinen, ja onneksi sain olla siinä mukana. Päivääkään en kuluneesta ajasta vaihtaisi pois, mutta muutaman vähäunisen yön voisin.

Kiitos PoKS ja medisiiniset! Tervetuloa Ratamokeskukseen!

Muuttovastaava Sari Kurvinen

Maalissa! Ratamokeskuksen kakkoskerroksen muuttovastaavien viimeistä palaveria juhlistettiin tarjoiluin. Kuva: Sari Kurvinen.