Aloittaessaan täysivoimaisen toimintansa tammikuussa 2024 tarjoaa keskussairaalan uusi F-osa tilat suurelle osalle erikoissairaanhoidon osastohoidon vuodepaikoista. Samalla osastohoidon potilaiden ja ammattilaisten viihtyisyys ja turvallisuus ottavat suuren harppauksen eteenpäin.

– Keskussairaalan alkuperäiset osastohoidon tilat rakennettiin 1960-luvulla, ja tällä hetkellä osastohoidossa saman huoneen voi jakaa samanaikaisesti kuusikin potilasta. Uudessa F-osassa on ainoastaan yhden tai kahden hengen huoneita, kertoo johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.

– Pienemmissä huoneissa moni toki viihtyykin paremmin, mutta huonekoot lisäävät myös turvallisuutta. Esimerkiksi tartuntataudit eivät leviä yhtä herkästi, kun infektiota kantavat potilaat on jatkossa helpompi pitää muista erillään.

Yhteensä F-osassa on 180 osastopaikkaa kolmessa kerroksessa. Mäntymaa myöntää odottavansa uuden sairaalaosan käyttöönottoa kovasti.

– Siellä tulee olemaan paljon paremmat oltavat olla hoidossa ja tehdä töitä. On järkevä pohjaratkaisu, enemmän valoa, kauniit pinnat ja uusittua hoitokalustoa, Mäntymaa luettelee.

Osastohoidossa yksityisyyden takaa maksimissaan kahden hengen potilashuoneet.

Vähemmin askelin vaikuttavampaa hoitoa

Osastohoidon siirtymisen F-osaan odotetaan tuovan tehokkuutta sairaalahoitoon jo sijainnillaan. Aikaisemmin erikoissairaanhoidon osastopaikat ovat sijainneet eri puolilla keskussairaalaa, uudessa F-osassa ne ovat lähekkäin kolmessa kerroksessa. Tämä mahdollistaa ammattilaisten nopeamman liikkumisen sairaalan tiloissa.

Siirtymisiä helpottaa lisäksi vuodepaikkojen sijainti entistä lähempänä sairaalan G-osaa, jossa vaikuttaa osastohoidon kannalta tärkeitä toimintoja kuten leikkaussalit ja päivystys.

– Henkilöstön päivittäinen askelmäärä vähenee huomattavasti, kun G-osa on naapurissa ja vuodepaikat kolmessa päällekkäisessä kerroksessa. Konsultaatiokin helpottuu, kun työntekijät ovat lähempänä toisiaan, Marja-Liisa Mäntymaa selittää.

Sairaalan ammattilaisilla on paremmat mahdollisuudet keskittyä itse hoitoon ja myös kehittyä työssään, kun eri erikoisalojen osaajia on enemmän ympärillä.

– Jotta muutos onnistuu, tarvitaan kuitenkin paljon työtä, valmistelua, koulutusta ja yhteistyön hiomista, Mäntymaa toteaa.

Toiminnot muuttavat sairaalaosaan vaiheittain

Loppuvuodesta 2023 sairaalan henkilöstöä koulutetaan uusissa tiloissa toimimiseen. Lisäksi käynnissä on sairaalaosan varustelu ja asentaminen hoitokaluston sekä sisustuksen osalta.

Ennen osastohoitoa F-osaan siirtyy sairaalan tukitoimintoja, joita ovat muun muassa logistiikkakeskus, laboratoriot, sairaala-apteekki, hoitolaitekeskus ja postitus. Laboratorioiden muutosta huolimatta keskussairaalan näytteenotto ei muuta vaan palvelee potilaita entisellä paikallaan sairaalan 1. kerroksessa.

Uutta osastohoidon sairaalaosaa kutsuttiin aiemmin sen ollessa rakennusvaiheessa nimellä Fb-osa. Uudisrakennuksen valmistumisen jälkeen Fa- ja Fb-sairaalaosien muodostama kokonaisuus on nimitetty yksinkertaisemmin F-osaksi.

Keskussairaalan vuonna 2017 alkanut uudistaminen jatkuu seuraavaksi vanhan sairaalan perusparannuksella, jonka on arvioitu kestävän vuosikymmenen loppupuolelle saakka. Tänä aikana osa sairaalan toiminnoista palvelee vuorollaan väistötiloissa.

Uudet tilat ovat avarat ja valoisat. Johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa ja projektijohtaja Kai Heiskanen uudessa F-osassa sairaalaosan syyskuisena luovutuspäivänä.

Kotiosoitteessani herätyskello soi klo 6.30. Punnerran ylös sängystä ja melkein liukastun makuuhuoneen mattoon, jonka liukueste on jäänyt maton alle vähän huonosti. Siirryn kylpyhuoneeseen, jonka ovella törröttää siihen illalla jättämäni uimakassi, siihenkin sotkeudun hetkeksi. Lavuaariin pitäisi lorauttaa putkimiestä, vetää vähän huonosti. Ehkä huomenna teen senkin…

Pakollisten kylppäritoimien jälkeen viritän kahvinkeittimen. Ilman Aamu-TV:n uutisia ei töihin pysty lähtemään. Onko maailmassa tapahtunut jotain sellaista, joka vaikuttaa olosuhteisiin?  Minkälainen sää tänään on? Tarvitseeko varautua sateenvarjolla vai nastakengillä?

Jätin suodatinpussin taittelematta oikeaoppisesti, ja osa vedestä ei valunutkaan kahvipurujen kautta pannuun: Siis laihaa kahvia tänä aamuna.

Jokainen meistä arvioi riskejä omassa elämässään koko ajan: jos teen tämän päätöksen tai toimen mihin se johtaa, ja mihin se voi johtaa? Yleensä opimme asioita vasta kantapään kautta: Liukkaaseen mattoon kaatuminen saa asettamaan maton alle liukuesteen, nastakengät otetaan komerosta vasta sitten kun kaatumisonnettomuus on jo kerran käynyt. Kotiviemäri aiheuttaa toimia vasta sitten kun se on kokonaan tukossa… Laiha kahvi lienee näistä se riskittömin valinta…vaikka vähän harmittikin.

Toimin potilasturvallisuussuunnittelijana Kymenlaakson hyvinvointialueella riskienhallinnan tulosalueella asiakas-ja potilasturvallisuusyksikössä asiakas-ja potilasturvallisuuspäällikön alaisuudessa. Yksikköön kuuluu myös valvontayksikkö ja turvallisuusyksikkö. Tulosaluetta johtaa riskienhallintajohtaja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa riskienhallinnan ja turvallisuussuunnittelun lähtökohtana on varmistaa potilaalle tai asiakkaalle turvallinen ja laadukas hoito ja palvelu. Toimitiloja, toimintaa sekä henkilöitä koskevat riskit tulee tunnistaa, arvioida ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin niiden hallitsemiseksi. Uusia toimintamalleja ja toimitiloja käyttöön otettaessa riskit tulee kartoittaa.

Yleensä opimme asioita vasta kantapään kautta: Liukkaaseen mattoon kaatuminen saa asettamaan maton alle liukuesteen, nastakengät otetaan komerosta vasta sitten kun kaatumisonnettomuus on jo kerran käynyt.

Riskienhallintayksikön turvallisuustoimijat tekevät yhteistyötä työsuojelun vastuuhenkilöiden, muuttavien yksiköiden avainhenkilöiden ja osaamisen kehittämisen yksikön kanssa varmistamassa tilojen turvallista käyttöönottoa ja käyttöä. Aiemmin olemme olleet mukana Keskussairaalan laajennusosien (G-osa ja sädehoito), Ratamokeskuksen sekä nyt uuden Fb-rakennuksen osalta. Osastotoiminnan, laboratoriotoiminnan ja sairaala-apteekkitoiminnan tulee sujua hyvin silloin kun käyttöönotto alkaa ja ensimmäiset asiakkaat ja potilaat ovesta astuvat sisään.

Muuttavien yksiköiden avainhenkilöiden kanssa pidetään useampi riskienhallintatyöpaja, joissa mietitään mahdollisia käyttöönottoon liittyviä riskejä ja pyritään kohti muuttoa mennessä siihen, että jäännösriskiä jää mahdollisimman vähän. Tavoitteena on, että muuttovaiheessa asiat toimivat ja se mikä ei vielä toimi on korvattu jollain muulla toimintamallilla. Riskienhallintayksikkö on tuottanut tarkistuslistan yksiköiden muuttovastaaville ja esimiehille niistä asioista joiden pitää olla tarkistettu ja kunnossa ennen käyttöönottoa. Yksiköissä käytetään tarkistuslistaa työkaluna asioiden varmistamiseen.

Uuden sairaalaosan potilashuoneet ovat vielä kalusteita vaille.

Uusissa tiloissa pidetään henkilökunnalle perehdytyskävelyitä, joissa henkilökuntaa opastetaan tiloihin, evakuointiharjoituksia onnettomuustilanteita varten ja yksikön sisäisiä simulaatiokoulutuksia, joissa harjoitellaan mm. potilaiden vastaanottoa uusiin tiloihin ja potilaiden siirtämistä turvallisesti tiloista toiseen. Henkilökunnan tulee osallistua myös useisiin pakollisiin koulutuksiin ennen tilojen käyttöönottoa. Alkusammutuksen ja pelastamisen opit tulee olla kaikilla hallussa. Henkilökunnan osaaminen, perehtyminen uusiin tiloihin ja toimintamalleihin ja sujuva yhteistyö on turvallisen toiminnan perusta.

Tietojärjestelmien ja verkkojen tulee toimia oikein, ennen kuin yhtään potilasta otetaan uuteen yksikköön. Ennen käyttöönottoa tulee varmistaa viestimien toimivuus: puhelinverkkojen tulee toimia ja potilaiden hälytykset ja ovikellot tulee olla kunnossa. Tämä vaatii henkilökunnalta paljon testaamista ja varmistamista. Yksikössä tulee olla saatavilla lääkkeitä ja potilaista tulee saada otettu erilaisia tutkimuksia ja näytteitä. Fb-osaan muuttavat HUSin palvelut varmistavat omalta osaltaan toimintavarmuutta uusissa tiloissa.

Uudessa rakennuksessa kulkua rajoitetaan kehä-ajattelulla. Yleisiin tiloihin pääsevät asiakkaat, potilaat ja heidän omaisensa. Opasteiden tulee olla kunnossa ennen käyttöönottoa, jotta tilat löydetään. Ammattilaisten tiloihin pääsevät vain ne ammattilaiset, joilla siihen on kulkuoikeus. Lääkesäilytykseen kiinnitetään erityistä huomiota, jotta lääkkeet ovat rajattujen hoitotyön ammattilaisten saatavissa.

Potilasturvallisuus ja yleinen turvallisuus varmistetaan, laitteita ja toimintoja testataan moneen kertaan.

Potilasturvallisuus ja yleinen turvallisuus ovat tärkeässä osassa, kun muutetaan sairaalan akuutisti toimivia yksikköjä. Käyttöönottovaiheessa eli ennen muuttoa asennetaan laitteita, testataan, sovitaan yhteisistä pelisäännöistä, perehdytään ja perehdytetään. Ennen toiminnan aloittamista kaikki laitteet ja muut toiminnot testataan useaan kertaan, jotta kaikki toimii ja potilasturvallisuus on varmistettu.

Kaikissa yksiköissä tehdään tai päivitetään riskienarvioinnit, ja ne toimivat osaltaan käyttäjien tarkastuslistoina ja apuna käyttöönoton eri vaiheissa. Riskienarvioinnit sekä yksiköiden turvallisuussuunnitelmat päivitetään uusiin.

Kiinteistön turvallisuus- ja pelastussuunnitelma sekä sairaalan valmiussuunnitelmat laaditaan tai päivitetään. Kiinteistön turvallisuudesta ja potilasturvallisuudesta vastaavat päivittävät yhteistyössä kiinteistökohtaiset suunnitelmat. Keskeinen käyttöönottoon liittyvä tehtävä on ollut myös käyttäjäyksiköiden tarvitsemien turvallisuuskoulutusten ja -harjoitusten tarpeen arviointi ja toteutus.

Varsinaiseen muuttoon liittyy myös riskejä, jotka mietitään etukäteen ja niitä varten tehdään myös varautumissuunnitelma, jonka avulla riskit pyritään minimoimaan. Potilasturvallisuus, työturvallisuus, ympäristölle aiheutuva häiriö, tavaroiden huolellinen pakkaaminen, merkitseminen ja suojaus täytyy huomioida. Muuton onnistumisessa tärkeää on viestintä ja tiedottaminen, niin potilaille, asiakkaille, henkilökunnalle kuin yhteistyötahoillekin.

Noin 700 työntekijän pitää osata toimia ja liikkua uusissa tiloissa.

Suuri kokonaisuus uuden sairaalan käyttöönotossa on henkilöstön koulutukset. Meillä on noin 700 työntekijää, jotka tulee kouluttaa toimimaan ja liikkumaan uusissa tiloissa. Olemme laatineet koulutusohjelman ja aikataulutuksen koulutuksille ja perehdytyksille. Koulutuskokonaisuuteen kuuluu mm. turvallisuus, talotekniikka ja tietotekniset toiminnot. Rakennushankkeeseen kuuluvia koulutuksia ovat mm. kiinteiden sairaalalaitteiden koulutukset. Sisäisten kouluttajien vastuulle kuuluvat turvallisuuskoulutukset, tietojärjestelmäkoulutukset ja lääkintälaitteiden koulutukset sekä yksikkökohtaiset tutustumiset, talokierrokset ja opastukset. Tärkeimpiä koulutuksia, joihin kaikkien tulee osallistua, ovat turvallisuuskävelyt uusissa tiloissa, kulunvalvonta ja turvallisuus. Tärkeitä ovat myös hoitajakutsut ynnä muut hälytykset ja potilasvalvontalaitteet. Koulutusmenetelminä olemme käyttäneet ja käytämme pääasiassa kiertokävelyitä, videoluentoja, simulointiharjoituksia, laitetoimittajan esittelyjä ja infotilaisuuksia.

Kun FB-osan tilat otetaan käyttöön, pyrimme siihen, että kutsukirjeet ja opasteet ohjaavat oikein ja asiakkaat ja potilaat löytävät perille, hoitoa varten on toimivat välineet ja lääkkeet, tilat ovat turvalliset ja hälytyskellot toimivat tarvittaessa. Varmistamme, että henkilökunta on saanut perehtyä riittävästi uusiin tiloihin ja toimintamalleihin. Katsomme, että rakennustekniikka ja tietoverkot, ilmoittautumisautomaatit ja ohjaustaulut ovat toiminnassa, sairaalassa valot syttyvät (ja tarvittaessa sammuvatkin) ja kahvinkeittimet keittävät hyvää kahvia – eihän sitä laihaa nyt kukaan halua juoda.

Pyöräilen töihin aamuauringon kurottaessa säteitään puiden oksien lomasta. Lähestyn Koksia Metsolasta päin, siirryn asfaltilta hiekkatielle ja hetken päästä näkyykin jo Koksin siluetti vasemmallani. Näkymä on muuttunut, sillä nykyään ensimmäisenä esiin tulee uusi sairaalan F-osa.

Näen tulevan laboratorion ikkunat, jotka katsovat merelle päin. Tiedän, että ne ovat kahvihuoneen ja toimistotilojen ikkunoita. Keväisin sieltä varmaan siintää vielä meri ennen kuin puiden lehdet peittävät vehreydellään merinäkymän. Vihreää, ensin käärijänvihreää, joka pikkuhiljaa tummentuu sammaleenvihreäksi. Ei huono!

Muuttoon on tätä kirjoittaessani vielä jokunen kuukausi, mutta pää alkaa jo miettiä tulevaa laboratorion siirtoa uusiin tiloihin. Se ei tule olemaan yksinkertaista, koska laboratorion asiakkaiden tulee saada laboratoriovastauksia kaikkina vuorokauden aikoina muutosta huolimatta. Ainoita kertoja, kun koko laboratoriotoiminta on keskeytetty, ovat olleet niin G-osan kuin uuden F-osankin räjäytystyöt, jotka molemmat kestivät kuukausia.

Kun nyt jo pystyssä olevaa F-osaa varten alettiin tehdä räjäytystöitä kaksi kertaa päivässä, jouduttiin laboratoriotoimintakin keskeyttämään joka arkipäivä kahdesti räjäytysten ajaksi. Analysaattoreita ei voinut käyttää räjäytyksen hetkellä, ja tästä syystä laitteet ”ajettiin alas” etukäteen tiedossa olevan 30 minuutin aikaikkunan ajaksi. Lopullinen tuotantokatko riippui räjäytyksen todellisesta hetkestä kyseisen aikaikkunan sisällä. Jos räjäytys tapahtui aikaikkunan alussa, oli katko lyhyempi, jos se taas oli aikaikkunan loppupuolella, oli katkokin pidempi.

Katkon pituus riippui myös laboratoriolaitteiden luonteesta. Joillakin laitteilla katko oli muutamasta minuutista puoleen tuntiin kuten esimerkiksi verikaasulaitteilla. Kemian isoilla esikäsittelijään ja automaatiorataan liitetyillä analysaattoreilla taasen jouduttiin näytteiden laitto esikäsittelijälle lopettamaan jo noin 40 minuuttia ennen räjäytyksen aikaikkunaa, jotta itse analysaattoreilla ei olisi mitään näytteitä kesken silloin, kun aikaikkuna alkoi. Tämä tarkoittikin jo sitten keskimäärin 1,5 tunnin tuotantokatkoa kemian ja immunokemian tutkimuksille. Päivystysnäytteet eivät menneet esikäsittelijän ja radan kautta laitteille, joten niiden tuotantokatko saatiin pidettyä hieman lyhyempänä eli noin tunnissa.

Tärkeää oli, että informaatio toimi rakennustyömaan ja laboratorion välillä. Saimme viranomaisverkon käyttämään Virve-puhelimeen tiedon, milloin vaara oli ohi ja laitteet saatiin taas käynnistää ja ottaa käyttöön. Kemian laboratorio välitti sitten tiedon omien työpisteidensä lisäksi myös mikrobiologian ja patologian laboratorioihin.

Räjäytysten takia jouduttiin tekemään myös työvuorojärjestelyjä, koska tuotantokatkokset tarkoittivat myös töiden siirtymistä iltavuoron puolelle. Suurten näytemäärien analysointia ei voinut jättää vain päivystäjien harteille, joten yksi aamuvuorolainen teki räjäytyskuukausien aikana työvuoron klo 10–18. Tällä puolestaan oli vaikutus laboratorion aamun näytteenottokierron vahvuuteen, yksi vähemmän hakemassa näytteitä. Olimmekin tosi onnellisia, kun tieto räjäytysten loppumisesta vihdoin tuli.

Itse asiassa jo vuosia ennen näitä räjäytyksiä määriteltiin ensimmäisiä suuntaviivoja vielä kaukana tulevaisuudessa tapahtuvaa laboratorion muuttoa silmällä pitäen: Vuonna 2014 kaikki laboratorion prosessit kartoitettiin ja pistettiin kaaviokuvaksi.

Tämä kaavio piirrettiin jo vajaa kymmenen vuotta sitten.

Sitten perustettiin laboratorion muuttotyöryhmä, johon kuuluu lääkäri, kemisti ja laboratoriohoitajia. He olivat osa suurempaa koko sairaalan muuttotyöryhmää ja toivat tietoa asioista meille labralaisille osastokokouksissa. Näin tiesimme, missä vaiheessa muuttoprojekti etenee.

Ensi alkuun vain harvat ja valitut pääsivät tutustumaan uusiin tiloihin. Niinpä muuttoryhmä otti valokuvia tuolloin vielä tyhjistä tiloista meille kaikille näytettäviksi. Näin pohjapiirustukset alkoivat pikkuhiljaa muuttua mielikuviksi päissämme ja suunnitellut kalusteet ja laitteiden paikat alkoivat sijoittua tuonne tyhjään tilaan.

Vain harvat ja valitut pääsivät aluksi tutustumaan uusiin tiloihin pienissä ryhmissä. Kuva: Kirsi Salmela

Melko varhain piti siis alkaa pohtia myös kalusteita ja analysaattoreiden sijoittelua uuteen laboratorioon. Tämä olikin melko haastavaa hommaa, koska oli tiedossa, että jotkin analysaattorit tulevat vaihtumaan uusiksi vielä ennen muuttoa tai että uudet laitteet tulevat suoraan uuteen laboratorioon. Kuitenkaan tuossa suunnittelun alkuvaiheessa emme vielä tienneet, minkä valmistajan ja minkälaiset laitteet tulevat sitten aikanaan valituksi. Suunnittele siinä sitten. 🙂

Uusien laitteiden myötä reagenssit, liuokset ja kulutustavarat aina muuttuvat, jolloin emme voineet tietää tarkalleen, minkä verran tulemme tarvitsemaan esimerkiksi hyllytilaa näille tavaroille. Suunnitelmia jouduttiinkin tekemään pitkälti nykyisen laboratorion ja nykyisten analysaattoreiden pohjalta. Suunnittelemassa tässä vaiheessa olivat työryhmän lisäksi myös laboratorion vastuuhoitajat omien vastuualueidensa osalta. Kaikki laboratorion työntekijät pääsivät myös osallistumaan suunnitelmiin ja antamaan oman näkemyksensä ja ideoita asioihin. Eikä vähiten kahvihuoneen kohdalla! Yhteisen taukotilan kalustehankintojen värimaailma valittiin äänestyksen perusteella. Naisvaltainen ala kun on kyseessä, niin voitte arvata, että muuten asiaa ei olisi saatu päätettyä.

Uudessa laboratoriossa kliininen kemia, mikrobiologia ja patologia ovat jatkossa lähellä toisiaan samassa kerroksessa. Kaikilla kolmella laboratorioilla on osittain myös samanlaista toimintaa. Näytteiden vastaanotto tulee jatkossa olemaan yhteinen, joten joudumme miettimään, miten tuossa työpisteessä työt tullaan hoitamaan, minkä ammattiryhmien ja kuinka monen henkilön toimesta.

Kaiken tämän suunnittelun rinnalla alkoi monenmoinen touhu lisääntyä myös vanhassa laboratoriossa. Viime vuoden syksyllä alettiin tehdä suursiivousta ja ”konmaritettiin” oikein huolella heti, kun työn lomassa oli aikaa. Kukin kävi omassa työpisteessään läpi kaappeja ja hyllyjä: papereita, mappeja, työkaluja, kyniä, hiirimattoja, vihkoja sekä laboratoriotavaroita, joista aika oli jo eittämättä ajanut ohi laitteistojen jatkuvasti kehittyessä. Dekantterilaseja, erlenmayereita, mitta- ja täyspipettejä, mittapulloja, petrimaljoja, byrettejä, suppiloita jne. Vanhaa tavaraa heitettiin surutta menemään tai lajiteltiin kierrätykseen. Joitakin tavaroita säilytettiin ja uusiokäytettiin, kuten eksikaattoreita, joihin saattoi laittaa sisään vaikka jonkin kukka-asetelman laboratorion kaunistukseksi.

Tämän kaltaisia mappirivistöjä on laboratorio täynnä. Mitään papereita ei kuitenkaan saa viedä uuteen laboratorioon. Kuva: Kirsi Salmela.

Mitään papereita emme saa siirtää uuteen laboratorioon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyllymetreittäin kansioita täytyy selata läpi ja miettiä, mitkä paperit voivat mennä kierrätyspaperiksi, mitkä tietosuojattavaan paperijätteeseen. Joidenkin papereiden informaatio täytyy säilyttää. Tällaisten paperien tiedot skannataan, tallennetaan tietokoneelle ja tarvittaessa tulostetaan paperille uudessa laboratoriossa. Tähän tehtävään on palkattu Miko, joka hoiti skannaustyön lisäksi myös lähetillemme kuuluvat tehtävät hänen kesälomansa aikana.

Miko Girsén skannaamassa papereita, jotka sitten aikanaan tarvittaessa tulostetaan uudessa laboratoriossa. Kuva: Kirsi Salmela.

Näytteiden logistiikka tulee täysin muuttumaan verrattuna entiseen. Nyt näytteet tulevat laboratorioon joko lähetin tuomana tai näytteenottajien mukana. Lähetti kiertää kaksi kertaa aamukierron aikana osastoilla ja tuo jo otettuja näytteitä analysoitavaksi. Loput kierron näytteet tulevat tekoon näytteenottajien mukana heidän saapuessaan takaisin laboratorioon, kun näytekierto on valmis. Uusiin tiloihin tulee käyttöön putkiposti, jonka avulla näytteitä voi lähettää osastoilta laboratorioon. Näin näyteputket aamukierroilta saadaan nopeammin tekoon. Myös osastot voivat lähettää ottamiaan näytteitä putkipostin avulla laboratorioon, jolloin hoitajien aikaa ei mene näytteiden kuljettamiseen meille labraan.

Suuri voimain ponnistus ja ihan oma lukunsa tulee olemaan laitteiden siirto vanhasta laboratoriosta uuteen ilman, että laboratoriotulosten saanti keskeytyy. Marraskuun alkupuolella alkaa ensimmäisen kemia-immunokemia-analysaattorin purku, sen jälkeen laitteen puhdistus, siirto uuteen laboratorioon ja lopuksi asennus paikoilleen siellä. Tämä vie aikaa noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen laite täytyy vielä verifioida eli ajaa tietty määrä näytteitä jokaisen testin osalta ja verrata tuloksia vanhassa laboratoriossa olevan analysaattorin antamiin tuloksiin samoista näytteistä. Neljäntenä viikkona laitteen toiminta vielä varmistetaan analysoimalla ei-kiireettömiä potilasnäytteitä, jotta nähdään, että esimerkiksi tietoliikenneyhteydet toimivat moitteettomasti.

Kemia-immunokemian analysaattori ja kemisti Tiina sekä laboratoriohoitaja- kollegat Rafeeda, Adline ja Manoj. Kuva: Kirsi Salmela.

Tämän kaiken jälkeen laitteiden roolit vaihtuvat: uudessa laboratoriossa oleva laite otetaan tuotantokäyttöön 5.12. ja toisen kemia-immunokemia-laitteen siirto voi alkaa. Sen siirto vie kaiken kaikkiaan verifiointi mukaan lukien kolme viikkoa. Käytännössä kemia-immunokemian tuotanto on siis yhden laitteiston varassa lähes kaksi kuukautta. Näytteitä voidaan tuona aikana lähettää tarvittaessa myös Ratamoon, Lappeenrantaan tai Meilahteen tehtäväksi.

Toisaalta esimerkiksi verikaasulaitteiden siirto on puolestaan helpoimmasta päästä: Ota sähköpiuha irti seinästä, laite kainaloon ja menoksi. Töpseli seinään uudessa labrassa ja käytä. Suunnilleen noin. Toki verifiointi on tehtävä myös näille laitteille. Kahden ääripään väliin mahtuu laboratorion lukuisten muiden laitteiden siirrot ja verifioinnit: hematologian verenkuva- ja hyytymisanalysaattorit, kolme virtsantutkimukseen liittyvää laitetta ja verikeskuksen analysaattori, jolla määritetään veriryhmät ja tehdään verensiirtotutkimuksia.

Verikaasuanalysaattorilla työskentelemässä bioanalyytikko-opiskelija Tiia Rämä, joka on kesäsijaisena kliinisen kemian laboratoriossa. Kuva: Kirsi Salmela.

Analysaattoreiden lisäksi siirretään kaikenlaista tavaraa, kuten vesihauteita, lämpökaappeja, sentrifuugeja, mikroskooppeja, sekoittajia, vaakoja, pipettejä, tislatun veden laitteistoja, jääkaappeja, pakastimia ym.

Patologian laboratorion tutkimustuloksia ei tarvitse saada kaikkina vuorokauden aikoina. Kuitenkin osa päiväaikaiseen leikkaustoimintaan liittyvistä näytteistä on sellaisia, joiden tulokset pitää saada noin puolen tunnin kuluessa kudosnäytteen ottamisesta, kuten esimerkiksi rintasyöpäleikkauksissa. Näissä tilanteissa kirurgi odottaa vastausta leikkaussalissa ja tuloksesta riippuu, kuinka leikkauksessa edetään. Muuttopäivänä tällaisia leikkauksia ei siis voida tehdä.

Mikrobiologian laboratoriossa ei varsinaisesti ole kiireanalytiikkaa, mutta analytiikkaan liittyvien veriviljelyautomaattien siirto on kriittinen. Laitteissa on analysoitavana suuri määrä näytteitä, ja laitteet ovat tämän takia hyvin painavia. Siirtoreitti tulee tarkistaa hyvissä ajoin etukäteen. Laitteita ei saa kallistaa, vaan niiden tulee pysyä koko siirron ajan pystysuorassa, joten tilaa oviaukoissa pitää olla riittävästi ja kynnyksiä ei matkan varrella saa olla. Lisäksi siirron tulee tapahtua nopeasti, jotta näytteiden analysointiin ei tule keskeytyksiä. Hyvät suunnistuskartat ovat siis tarpeen ja reittivalinnan on oltava selvä jo lähtiessä. Lisäksi atk-liitäntä pitää saada testattua, jotta tiedot siirtyvät oikein laboratoriojärjestelmään.

Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2023 pitäisi koko kliinisen kemian ja mikrobiologian tuotannon pyöriä uusissa tiloissa. Joitain rinnakkaislaitteita siirretään vielä tämän päivän jälkeenkin, kuten aiemmin kuvattu kemia-immunokemian toinen analysaattori. Tällaisella aikataululla ehdimme vielä ennen joulua reagoida mahdollisiin eteen tuleviin ongelmiin, joita ei kenties ole osattu ennakoida. Toivottavasti mitään suurempaa ei ilmene ja henkilökuntakin onnistuu olemaan oikeaan aikaan oikeassa laboratoriossa töitä tekemässä. 😉 Yhteinen toiveemme on, että laboratorion väki pääsisi viettämään joulua rauhassa, niin töissä kuin kotonakin.

Ennen kuin olemme kelpoisia toimimaan uudessa F-osassa, tulee kaikkien siellä työskentelevien osallistua paloturvallisuuskoulutukseen ja alkusammutusharjoitukseen. Näihin harjoituksiin pitää kaikkien osallistua tasaisin väliajoin toki muulloinkin. Lisäksi jokaisen tulee ottaa osaa perehdytys- ja turvallisuuskävelyihin uusissa tiloissa. Kävelyt toteutuvat syksyn aikana ja tällöin pääsemme jo kaikki omin silmin näkemään laboratoriotilat kalusteineen. Samalla alkaa hahmottua, miten analysaattorit tulevat sijoittumaan laboratoriotiloihin. Tähän mennessä olemme suunnitelleet ja merkinneet laitteiden paikkoja vain piirustuksiin.

Mitään vanhaa ei siis saa siirtää uuteen laboratorioon, ellei sitä pysty puhdistamaan ja puunaamaan pöpöistä puhtaaksi. Miten sitten käynee henkilökunnan siirtymisen kanssa? Desinfektion kauttako mekin sinne menemme? 😉 Entä osaako sitä kulkea uusia käytäviä pitkin, jos on 40 vuotta tallannut samoja polkuja?

Sanoisin, että kyllä osaa. Ainakin oppii ajan kanssa. Ja tää on se hetki, kun olisi hyvä karistaa pölyt harteilta ja antaa uusien tuulien puhaltaa pääkopassa. Sieltä voi viritä jotain uutta ja innovatiivista ja löydämme uusia tapoja tehdä tätä työtä aina vain paremmin.

Kuvittelen itseni jo nyt labran kahvihuoneeseen. Katson ikkunasta kahvikuppi kädessä puiden latvoja. Meri näkyy lehdettömien puiden oksien lomasta. Tulisipa jouluksi lunta. Takaa kuuluu tuttuakin tutumpia labran ääniä. Olipahan muutto, tulipahan tehtyä! Me teimme sen! Tästä on hyvä laskeutua joulun viettoon.

Nähtäväksi jää toteutuuko kaikki suunnitellusti, tuleeko kuvitelmistani totta ja saammeko valkoisen joulun.

Tätä blogikirjoitusta kirjoittaessani on kevät, ja muuttoon on aikaa noin 9 kuukautta. Kuntoutustilojen kalustukset on jo suunniteltu toimisto- ja terapiavälineiden osalta. Maaliskuussa muuttovastaava ja palveluesimies pääsivät ensimmäistä kertaa kiertämään uusissa tiloissa. Keskeneräisyydestä huolimatta nyt jo näkee, että kuntoutuminen ei jää kiinni näköalasta.

Tällä hetkellä työn alla ovat apuvälineiden hankintaan liittyvä yhteistyö hoitovälinekeskuksen kanssa ja mobiilikärryjen testaaminen sekä toimintaterapeutin terapiavälinekärryn käyttöönotto. Osastotiimin terapeuttien kanssa kartoitimme apuväline- ja terapiavälinetoiveita loppuvuodesta 2022. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että hoitolaitekeskus alkaa tehdä niiden hankintoja. Odotamme testaukseen kävelypöytää, jotta saamme paremman kuvan, miten se toimisi meidän työmme kannalta.

Kymenlaakson keskussairaalan sairaalakuntoutuksessa työskentelee viisi toimintaterapeuttia, 20 fysioterapeuttia ja kolme kuntoutusohjaajaa. Terapeutit jakautuvat osastolla ja poliklinikalla työskenteleviin. Poliklinikan terapeutit ja kuntoutusohjaajat jäävät vielä työskentelemään pohjakerroksen tiloihin.

Fb-osan valmistumisen myötä sairaalakuntoutuksen osastoille sijoittuvat toiminta- ja fysioterapeutit tulevat siirtymään kokonaan osastojen tiloihin työskentelemään. Tällä hetkellä meillä on yhteinen ”kotipesä” pohjakerroksen sairaalakuntoutuksen tiloissa, joissa sijaitsevat meidän kirjaamispisteemme ja taukotila. Jatkossa tulemme kirjaamaan ja ruokailemaan osastojen tiloissa. Muutokseen liittyy huolta yhteisöllisyyden ja kollegiaalisuuden vähentymisestä terapiahenkilöstön kesken, kun emme välttämättä enää ole yhtä paljon tekemisissä päivittäin. Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa tulee kuitenkin tiivistymään. Kollegat Ratamossa ja sairaalakuntoutuksen palveluesimies ovat jo käyneet samanlaisen muutoksen lävitse, ja heiltä on mahdollisuus saada tukea ja neuvoja sujuvaan arkeen. Sairaalakuntoutus yksikkönä säilyy edelleen, ja yhteiset viikkopalaverit, koulutustilaisuudet ja tyhy-päivät jatkuvat.

Fb-osassa tulemme työskentelemään kaikissa kolmessa kerroksessa. Toimintaterapeuttien panos tulee olemaan pääasiallisesti neurologian potilaiden arvioimisessa ja kuntoutuksessa, mutta pyynnöstä he tarjoavat palveluita muillekin erikoisaloille osastoilla. Toimintaterapeutti arvioi potilaan itsenäisestä toimintakykyä arjen toiminnoissa ja toimii yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa.  Toimintaterapeuteille tulee käyttöön oma tarvikekärry, jossa he voivat kuljettaa arviointiin ja terapiaan tarvittavia välineitä. Kuntoutustila osastolla mahdollistaa rauhallisen ympäristön potilaan arviointiin ja kuntoutukseen.

Osastokuntoutuksen Minna ja Siiri kiertämässä Fb-osan työmaalla. Kuva: Kymenlaakson keskussairaalan sairaalakuntoutus.

Fysioterapeutit tulevat jakautumaan eri kerroksiin osastojen tarpeen mukaisesti. Yksi fysioterapeutti jatkaa työskentelyä teho- ja valvontaosastolla sekä sydänvalvonnassa, jotka sijaitsevat aiemmin valmistuneessa G-osassa. Lisäksi palveluja tarjotaan päivystykseen sekä naistentautien ja synnyttäneiden vuodeosastolle, joka tulee jäämään vielä omalle paikalleen 8. kerrokseen.

Jokaiseen kuntoutustilaan on suunniteltu polkuharjoittelulaitteet, nojapuut, leveä hoitopöytä ja kirjauspisteitä. Lisäksi 2. kerrokseen varusteluksi tulee kävelyvaljaat ja kävelymatto sekä toimintaterapeutin terapiapöytä.

Uusien tilojen myötä on hedelmällinen hetki kriittisesti arvioida nykyisiä toimintatapoja ja kehittää niitä yhdessä hoitohenkilöstön kanssa. Sairaalakuntoutuksen muuttovastaava tekee yhteistyötä osastojen muuttovastaavien kanssa jo nyt suunnitteluvaiheessa.

Merkittävimmät muutokset meidän päivittäisen toiminnan kannalta tulevat olemaan uudet tilat ja oma kuntoutustila jokaisessa kerroksessa sekä integroituminen hoitohenkilöstön kanssa yhteisiin tiloihin. Kuntoutustilassa tulee olemaan mahdollisuus rauhalliseen terapiahetkeen kahden kesken potilaan kanssa. Tällä hetkellä potilaan arviointi ja terapia ovat tapahtuneet monen hengen potilaishuoneissa, käytävällä tai hissiaulassa.

Nykyiset toimistotilat sijaitsevat osittain maan alla. Uuden osan myötä pääsemme nauttimaan merinäköalasta Mussalon suuntaan!

Maaliskuiset näkymät tulevista kuntoutuksen tiloista. Kuva: Kymenlaakson keskussairaalan sairaalakuntoutus.

Lääkintätekniikan ammattilaisilla päätavoitteena on turvata potilasturvallisuus sekä terveydenhuollon ammattilaisen työturvallisuus aina silloin, kun potilaan hoidossa, tutkimuksessa tai toimenpiteessä käytetään laitetta, laitteistoa tai järjestelmää. Palvelemme koko Kymenlaakson hyvinvointialueen organisaatiota. Tämän lisäksi palvelujamme käyttävät HUS Diagnostiikkakeskus Kymenlaaksossa, kunnat sekä yksityiset palvelutuottajat.

Kotkan toimipisteessä meitä työskentelee yhteensä 5 asentajaa, huoltoinsinööri sekä huoltopäällikkö. Työskentely lääkintätekniikan parissa sisältää paljon itsenäistä puurtamista laitteiden parissa määräaikaishuoltoja sekä vikakorjauksia tehden. Tekninen osaaminen on lääkintätekniikan parissa työskentelevän henkilön tärkein ominaisuus, mutta myös sosiaalisista taidoista on apua, sillä työ sisältää paljon asiakaspalvelua.

Lääkintätekniikassa asentajien työ on kiertävää ja koko maakunnan kattavaa. Kuvat: Sari Lonka.

Kaikkien laitteiden sielunelämää ei voi yksi ihminen hallita, joten osaamisalueita on jakautunut niin asentajien mielenkiinnon ja osaamisen kuin tarpeidenkin mukaan. Terve uteliaisuus laitteen toimintaan ja huoltomanuaalit antavat pohjaa itseopiskeluun laitteista, mutta huoltokursseillakin käydään. Työ on harvoin ”liukuhihnamaista”, vaan pikemminkin lennokasta. Keskeytyksiin on hyvä tottua, koska se kuuluu tähän lääkintätekniikkatyöhön läheisesti.

Tästä huolimatta joillakin osaamisalueilla työ ei ole niin hektistä. Eräissä kohteissa tarvitaan todellakin lehmänhermoja, hienomekaniikkaosaamista sekä keskittymiskykyä.

Teknologian alituinen kehitys lisää paineita jatkuvaan opiskeluun, jotta voimme antaa mahdollisimman hyvää palvelua terveydenhuollon yksiköille laitteistojen sekä järjestelmien suunnitteluun, asennukseen sekä ylläpitoon.

Terveydenhuollon digitaaliset ratkaisut, tietojärjestelmät ja integraatiot ovat tulevaisuudessa arkipäivää. Lähes kaikki laitteet lähettävät tietoa johonkin järjestelmään. Itse olen onnekkaasti saanut olla mukana muutamassa tietojärjestelmän käyttöönottoprojektissa, joissa olen saanut kallisarvoista oppia digitalisoinnista sekä opetellut työskentelemään moniammatillisessa työryhmässä.

Asentaja työmaallaan. Kuva: Sari Lonka.

Tällä hetkellä suomalaisessa terveydenhuollossa rakennetaan paljon uutta, ja olemme etuoikeutettuja saadessamme uudenaikaiset tilat. Käyttöönotot ja muutot ovat suuri muutos meille kaikille, mutta on hyvä muistaa, että suunta on kohti nykyaikaisempaa terveydenhuoltoa niin tilojen kuin tekniikankin osalta.

Itse koen työni tärkeäksi tukitoimeksi terveydenhoidossa muiden tukitoimien lisäksi, mikä nostattaa motivaatiota työskentelyyn. Aamulla harvoin on edes ajatustakaan siitä, missä liemissä työpäivän aikana itseään liottelee, mutta se juurikin on tämän työn suola. Työn monipuolisuus on yksi innoittava ominaisuus työssäni, verenpainemittareista leikkaussalien ohjausjärjestelmään. Mielekäs työyhteisö ja uudet tilat ovat kirsikkana kakussa. 🙂

Lue myös lääkintätekniikan edellinen blogi Ratamokeskuksen käyttöönottoon ja muuttoon liittyvistä töistä.

Maaliskuussa päästiin jännittämään muuttoa Ratamokeskukseen. Tällöin ei tiedetty, valmistuuko suun terveydenhuollon tilat ajallaan. Suun terveydenhuolto pääsi kuitenkin onnistuneesti muuttamaan tiloihin huhtikuussa ja aloittamaan toimintansa suunnitellusti. 25. huhtikuuta talossa otettiin ensimmäiset potilaat vastaan juuri suun terveydenhuollon tiloissa.

Ratamokeskus pelkästään suun terveydenhuollon käytössä 2022 huhtikuussa. Kuva: Ratamokeskuksen suun terveydenhuollon tiimi.

Yhteensä hammashoitolan vastaanottohuoneita on Ratamokeskuksessa 18 sekä omana toimintanaan ortopantomo-, lateraalikallo- ja leukanivelröntgenkuvaukset. Vakinaista henkilökuntaa on 36 työntekijää. Lisäksi toisista suun terveydenhuollon pohjoisen alueen hammashoitoloista tulee vuorotellen hammaslääkäreitä ja hammashoitajia työskentelemään päivystys- ja lohkeamavastaanotoille vuorolistan mukaisesti.

Valoisat työtilat auttavat jaksamaan pitkinä päivinä. Kuva: Ratamokeskuksen suun terveydenhuollon tiimi.

Ratamokeskuksessa toimivassa Kouvolan hammashoitolassa on seuraavat toiminnot:

• Pohjoisen alueen kiirehoitopäivystys, jossa työskennellään monihuonemallilla kolmessa hoitohuoneessa. Hammashoitajat vastaanottavat potilaan omissa huoneissaan, ja kaksi hammaslääkäriä kiertää kolmen huoneen välillä.
• Lohkeamavastaanotto toimii myös monihuonemallilla: yksi hammaslääkäri kahdessa hoitohuoneessa kahden hammashoitajan kanssa.
• Perushammaslääkärin (6 kpl) vastaanotoilla tehdään tavallisia hammashoitotoimenpiteitä: tutkimuksia, kirurgiaa, juurihoitoja, paikkauksia, poistoja ja protetiikkaa.
• Suuhygienistit (2 kpl) ja omavastaanottoa tekevä hammashoitaja (1 kpl) suorittavat ennaltaehkäisevän hammashoidon toimenpiteitä.
• Kouvolassa oikomishoito on nyt keskitetty laadun parantamisen ja toiminnan tehostamisen vuoksi samaan paikkaan eli Ratamokeskukseen, jolloin kollegoiden konsultaatiot on helpompi toteuttaa (2 erikoishammaslääkäriä, 1 apuoikoja sekä 1 kokoaikainen ja 2 osa-aikaista suuhygienistiä).
• Hammasröntgenkuvakset ortopantomo-/kallolateraali-laitteella suoritetaan omana toimintana sisäisesti koulutettujen hammashoitajien toimesta.

Moderneissa, valoisissa tiloissa kelpaa olla töissä. Marjoniemen hoitoloissa pitkään jatkuneet sisäilmaongelmat, pimeys ja vanhojen laitteiden epäluotettavuus vaihtuivat hetkessä toimiviin tiloihin, jossa raikas sisäilma auttaa jaksamaan töissä.

Kaikkien hoitohuoneiden hoitokoneet ja työkoneet uusittiin, mikä on nopeuttanut työntekoa. Hammashoitajat saivat myös omat tietokoneet kaikkiin huoneisiin, mikä nopeuttaa hallinnollisten töiden tekemistä työpäivän keskellä. Aiemmin avustustyötä tekevillä hoitajilla oli muutama tietokone keskitetysti koko Marjoniemen hoitolassa.

Hammashoitajilla on oma tietokone, mikä nopeuttaa hallinnollisten asioiden, kuten omien työvuorolistojen tulostamista. Kuva: Ratamokeskuksen suun terveydenhuollon tiimi.

Ergonomia on huomioitu monella tapaa. Huoneissa on moderni ja tehokas valaistus. Työpöydät ovat sähköiset ja seistenkin voi tehdä töitä. Toimivat laitteet mahdollistavat hyvät työasennot.

Hammashoidolla on lisäksi oma tarveaine- ja instrumenttivarasto sekä instrumenttien huoltohuone. Sterilointia ei enää tehdä paikan päällä, kuten Marjoniemessä ja Kalevankadulla. Steriloitavat instrumentit lähtevät Kotkan Keskussairaalan keskitettyyn välinehuoltoon kaksi kertaa päivässä.

Lääkintätekniikan tehtävänä on olla mukana uuden rakennuksen rakennusvaiheesta lähtien, toimien asiantuntijana laitteiden asennuksien sekä niiden vaatimien tietoliikenneyhteyksien luomisessa oikeisiin paikkoihin. Tähän vaiheeseen kuuluu myös tiivis yhteistyö osastojen henkilökunnan, laitevalmistajan, projektityöntekijöiden, ICT:n sekä tietoliikenneverkon asiantuntijoiden kanssa.

Silloin, kun Ratamoa alettiin ottaa käyttöön, mukana oli erityistä huomiota vaativia järjestelmiä. Tällaisia olivat esimerkiksi potilasvalvonnat päivystyksessä sekä akuuttiosastolla, jossa käyttöön tuli myös telemetriaverkko.

Työt alkoivat heti helmikuussa Ratamossa. Rakennusvaiheen toimistotyöskentelyn työergonomia ei aina vastaa kaikkia lakisääteisiä kriteerejä, mutta kun uutta rakennetaan niin ei valiteta. Kuvat: Sari Lonka.

Kun ensimmäiset asennussuunnitelmat oli tehty, aloitimme siirtyvien lääkinnällisten laitteiden listaamisen osastojen muuttovastaavien tekemien listauksien mukaan. Kävimme tutustumassa vanhoissa tiloissa laitteistoihin, jotka vaativat erikoisjärjestelyitä muuttoon. Verkkoyhteyksien muutoksien suunnitteluun käytimme myös paljon aikaa, jotta itse muuttoajankohtana ei ongelmia yhteyksissä olisi. Tässäkin vaiheessa yhteistyö eri toimijoiden välillä on palkitsevaa.

Uudet laitteet vaativat vastaanottotarkastuksen sekä rekisteröinnin, tätä urakkaa riitti Ratamossa. Hammashoitolaitteistot, sängyt, potilasmonitorit, infuusiopumput…. lista tuntui loputtomalta.

Yhteistyö osastojen muuttovastaavien sekä HUS logistiikan kanssa onnistui kuitenkin jouhevasti uusien laitteiden vastaanotoissa. Joidenkin laitteiden asennukset kuuluivat myös lääkintätekniikan tehtäviin, vähintään teimme laitevalmistajan kanssa tiiviisti yhteistyötä asennuksissa.

Hätätilan laitteisto asennettuna. Kuva: Sari Lonka.

Ratamon uusi yhteneväinen laitekanta luo huoltovarmuutta tulevaisuuteen, kun huoltojen ennakointi ja varaosien saatavuus on helpommin suunniteltavissa. Henkilökunnan työskentelykin helpottuu, kun laitteet ovat yksiköissä yhteneväisiä.

Muuttopäivien lähestyessä aloitimme keräämään aikatauluja ja laitelistoja. Näin pystyimme organisoimaan henkilöstöä oikeisiin päiviin tarpeeksi. Jokainen laite, joka siirtyy vanhoista tiloista uusiin, pitää puhdistaa sekä mahdollisesti suorittaa vuotovirtamittaus, jolla estetään siirrossa vaurioituneiden laitteiden pääsy hoitokäyttöön.

Puhdistustila. Kuva: Sari Lonka.

Minulla itselläni on kokemuksena taustalla jo Kymenlaakson keskussairaalan G-osan käyttöönotto Kotkassa. Se oli kohteena tosin aivan erilainen verrattuna Ratamoon, mutta runko käyttöönotossa ja muutossa oli sama. Uuden sairaalan käyttöönotto on työläs projekti, on väsymystä, hämmennystä ja lievää pelkoakin oli nähtävillä projektiin osallistuvien kasvoilla.

Innostus uudesta on kuitenkin voimakkaampi tunne joka näyttää kantavan ihmisiä eteenpäin. On mukavaa seurata vierestä osaavan henkilökunnan työskentelyä heille suunnitelluissa tiloissa, jossa jokainen nippeli ei ihan heti ole omaa paikkaansa löytänyt, mutta löytää sen kyllä ajan kanssa. Uudet tilat ja uudet toimintatavat vaativat aina aikaa ja hiontaa. Lääkintätekniikassa ollaan pyritty tekemään hoitotyöstä helpompaa uudella tekniikalla ja tuomaan toimintavarmuutta sekä turvallisuutta niin työntekijöille kuin potilaillekin.

Suuret kiitokset kaikille mukana olleille ja etenkin muuttovastaaville, te teitte Ratamosta Ratamon!

Ratamokeskuksessa asiointi on nyt yhä useammalle kouvolalaiselle ajankohtaisempaa, sillä muun muassa poliklinikat ja vastaanottopalvelut ovat palanneet kesän jälkeen takaisin tuttuun arkirytmiinsä. Nyt sote-keskukseen on mahdollista tutustua etukäteen itselle varatun ajan lähestyessä.

Videon on tuottanut markkinointitoimisto Avidly, ja siinä esiintyvät ammattilaiset ovat Ratamokeskuksen omaa henkilökuntaa. Katso video ja sisälle Kouvolan tuoreeseen sosiaali- ja terveyspalveluiden päämajaan!

Varahenkilön työ on vaihtelevaa ja monipuolista: oma ammattitaito kehittyy ja pysyy yllä, kun kiertää eri yksiköissä. Tässä tehtävässä on aitiopaikalla, josta näkee hoitotyön erilaiset toimintatavat sekä niiden toimivuuden. Varahenkilö voikin toimia myös tiedon välittäjänä eri yksiköiden välillä.

Varahenkilönä on helppo lähestyä muita ja kysyä keneltä vain neuvoa ja apua, kun tuttuja kasvoja löytyy joka puolelta. Voi olla, että varahenkilöt ehkä myös kysyvät rohkeammin neuvoa, kun eivät ole osaston ”omaa väkeä”. Aina voi tarkentaa ja kysyä osaston vakituiselta tiimiltä.

Koska varahenkilöt toimivat eri yksiköiden ja erilaisten toimintatapojen keskellä, kysyy työ joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Toisaalta varahenkilönä joutuu hyväksymään myös sen, että eri yksiköistä ei voi tietää ihan kaikkea perinpohjaisesti.

Varahenkilöstön palveluesimiehen ja varahenkilöiden työpiste. Kuva: Minna Mänttäri.

Tällä hetkellä varahenkilöstön palveluesimiehen eli minun työpiste löytyy Ratamokeskuksen ensimmäisestä kerroksesta. Siellä myös varahenkilöt suorittavat ammattiosaamisen teoriaopintoja, työvuorosuunnittelua ja osallistuvat vastuualueensa kokouksiin etäyhteyksin.

Varahenkilöstö auttaa osastoja sijaisjärjestelyissä etsimällä vapaana olevan varahenkilön hoitajapuutoksiin sekä tarvittaessa tekemällä sijaishaun yhteistyökumppanille.

Tällä hetkellä Kouvolan varahenkilöstö tarjoaa palveluitaan Ratamokeskuksen osastoille, akuuttiosastolle, Villa Apilaan, päivystykseen, hoitokeskukseen, kotisairaalaan, eri poliklinikoille ja terveysasemalle. Lisäksi varahenkilöstö voi tehdä vuoroja Kymenlaakson psykiatriseen sairaalaan.

Kymsoten viestintäyksikkö on laatinut kyselyn Kouvolan Ratamokeskuksen aloittamiseen liittyvästä tiedottamisesta ja viestinnästä.

Kyselyllä pyritään selvittämään tiedottamisen onnistumista sekä keräämään tietoa siitä, miten ja missä viestintäkanavissa Pohjois-Kymenlaakson asukkaat tavoittaa parhaiten.

Vastauksia hyödynnetään tulevaisuudessa Kymsoten viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lomake on anonyymi, ja sen täyttäminen on nopeaa. Kysely on saatavilla myös käsin täytettävänä Ratamokeskuksen pääaulassa.

Päivitetty 12.10.2022: Asiakaskysely on päättynyt ja linkki kyselyyn on poistettu.