Kymenlaakson keskussairaalan röntgenhoitajat Laura Lankinen, Sanna Ryynänen, Riikka Turunen ja Viivi Sillanpää iloitsevat siitä, että sädehoitoyksikön käytössä on valoisat, tilavat ja toimivat tilat, joissa on hyvä sisäilma. Tärkeää on myös se, että potilaan tietoturvasta ja yksityisyydestä pystytään huolehtimaan koko hoidon ajan. Röntgenhoitajien mukaan keskussairaalan sädehoitoyksikössä on hyvä tehdä töitä.
– Ehdottomasti parasta työssä on työilmapiiri, työkaverit ja ote, jolla työtä tehdään, Laura Lankinen sanoo.

Röntgenhoitajat kohtaavat työssään syöpään sairastuneita ihmisiä eri puolilta Kymenlaaksoa.

– Osa potilaista saapuu sädehoitoon kotoa käsin, osa suoraan osastohoidosta. Teemme yhteistyötä myös esimerkiksi palliatiivisten osastojen, kuten Karhulassa sijaitsevan Villa Meren ja Kouvolassa sijaitsevan Villa Apilan kanssa. Joskus hoitoon tullaan kiireesti myös päivystyksen kautta, esimerkiksi jos vaarana on halvaantuminen, tiiminvetäjänä toimiva Riikka Turunen kertoo.

– Me röntgenhoitajat kuljemme potilaan rinnalla koko sädehoitojakson ajan, kesti hoito sitten viikon tai seitsemän viikkoa. Tänä aikana hoidamme potilaan tilannetta monin eri tavoin. Sädehoito on meidän päätavoitteemme, mutta potilaan elämässä tai tautitilanteessa voi tulla esiin myös muita asioita, jotka meidän on otettava hoidossa huomioon, Turunen jatkaa.

Sädehoitoyksikössä aikataulu on tiivis, sillä potilaita hoidetaan 15-20 minuutin välein. Tiiviistä aikataulusta huolimatta ihmiset pyritään kohtaamaan hoidon aikana aidosti.

– Käymme hoitotilanteessa potilaan kanssa läpi päivän kuulumiset ja voinnin. Jos voinnissa on ilmaantunut jotakin poikkeavaa, annamme ohjeita ja konsultoimme tarvittaessa lääkäriä. Sen jälkeen potilas asetellaan laitteeseen ja hänestä otetaan kohdistuskuvat. Kohdistuskuvien avulla voimme tarkistaa potilaan asennon, jotta hoito saadaan kohdistettua millilleen siihen kohtaan, johon hoito on suunniteltu. Itse hoito ei kestä kauaa – minuutista kahteen – ja hoidon jälkeen potilas pääsee lähtemään takaisin kotiin tai osastolle, kuvailee Viivi Sillanpää sädehoitokerran kulkua.

Sädehoitoyksikköön mahtuu surun lisäksi myös iloa ja arkisia asioita

Ihmisten tarinat ja sairastuminen ja erityisesti nuorempien potilaiden kohtaaminen koskettavat hoitajia.

– Kymenlaakson keskussairaalassa ei hoideta syöpään sairastuneita lapsia, mutta erityisesti koskettavat ne potilaat, jotka ovat lähellä omaa ikäluokkaa, Laura Lankinen sanoo.

– Myös ne potilaat, jotka tulevat hoitoon uudelleen, jos sairautta ei ole saatu ensimmäisellä hoitokerralla parannettua, koskettavat erityisesti. Joskus hoitoja jatketaan elämän loppuun asti, Viivi Sillanpää sanoo.

Vaikka syöpä on tiiviisti läsnä sädehoitoyksikön arjessa, sädehoito ei ole pelkkää surua.

– Olemme saaneet potilailta palautetta, että vaikka he tulevat tänne ikävän asian vuoksi, täällä on myös iloisuus läsnä. Jaamme iloa ja arkisia asioita, jotka voivat saada ajatukset muualle sairaudesta. Vaikka täällä ei ole kiva käydä, pyrimme tekemään käynnistä niin mukavan kuin mahdollista, Sillanpää sanoo.

Sädehoitotiimissä kaikki antavat panoksensa työn kehittämiseen

Työtilojen muutosten lisäksi sädehoitoyksikössä on toteutettu myös muita suuria muutoksia. Kymenlaakson keskussairaalan sädehoitoyksikössä on käytössä pintatunnistusjärjestelmä, joka on mahdollistanut entistä tarkemman potilaiden asettelun hoitoasentoon ja hoitoasennon seurannan sädehoidon aikana. Samalla järjestelmä on mahdollistanut siirtymisen kokonaan tatuoimattomaksi yksiköksi.

– Olemme myös Suomen ensimmäinen julkisen sektorin toimija, jossa sädehoidon prosessi hoidetaan täysin paperittomasti. Tämä prosessi vaatii yhä työtä ja jatkuu edelleen, Riikka Turunen kertoo.

Toiminnan kehittäminen on sädehoitoyksikössä ylpeyden aihe.

– Olemme saavutuksista todella innoissamme ja kerromme niistä luottavaisina eteenpäin. Työn kehittäminen on mahdollista, jos kaikki pistävät panoksensa yhteiseen hyvään. Myös muutoksen sietäminen hetkellisesti kuuluu osaksi kehittämistä, Turunen sanoo.

Turusen mukaan yksikössä on huomattu myös, että moniammatillinen henkilökunta lisää potilaan kokonaisvaltaisempaa hoitoa.

– Yksikössämme on työskennellyt perushoitaja ja sairaanhoitaja, jotka ovat tuoneet osaamisellaan korvaamatonta asiantuntemusta yksikön toimintaan.

Käynnissä on edelleen uusien tilojen ja laitteiden sisäänajovaihe, mutta samalla sädehoitotiimin katse on suunnattu jo kohti seuraavia toiminnan kehittämiskohteita. Riikka Turusen mukaan toiminnan kehittämisessä panostetaan erityisesti korkeaan perusosaamiseen työpisteiden lisääntymisen myötä.

– Työn kehittämisen velkaa on ehtinyt syntyä muutosprosessin aikana ja sen kurominen on nyt meidän tärkein tehtävämme. Jotta henkilöstön osaamisessa pystytään turvaamaan korkea perustaso, tiimiltä vaaditaan jatkuvaa kouluttautumista, ajantasaisia työohjeita, kykyä omaksua uutta ja soveltaa opittua käytännön työssä.

Lisääntynyt konekapasiteetti on vaatinut työnkierron uutta suunnittelua.

– On tärkeää, että saamme luotua toimivan ja säännöllisen työnkehittämisen mallin, jotta saamme mahdollisimman hyvin rullaavan arjen kahden sädehoitokoneen ja yhden CT-laitteen yksikkönä, Turunen sanoo.

Lähitulevaisuudessa koittava auditointi on myös uusi mahdollisuus havainnoida sädehoitoyksikön nykyisiä toimintamalleja.

– Ja hioa niitä aina vain paremmiksi, Turunen muistuttaa.

Uudet tilat, yhteisöllisyys ja uusi tekniikka ovat valtteja ammattilaisten rekrytoinnissa

Uusien tilojen myötä sädehoitoyksikköön saatiin lisää tilaa ja sädehoitolaitteiden määrä tuplaantui yhdestä kahteen. Kahden sädehoitolaitteen tavoitteena oli turvata kaikkien kymenlaaksolaisten syöpäpotilaiden hoito, mutta joitain potilaita on edelleen jouduttu ohjaamaan muualle hoitoon.

– Kevään osalta puhutaan noin kymmenestä potilaasta. Asiaan on vaikuttanut moni asia, kuten esimerkiksi röntgenhoitajaresurssi, räjäytystöiden tekemät tauot, uuden yksikön vaatima työn organisointi, sekä uusien tilojen, tekniikoiden ja laitteiden sisäänajo, kertoo syöpätautien apulaisylilääkäri Jenni Peltonen.

Kasvanut hoitokapasiteetti lisäsi myös sädehoitoyksikön tiimin kokoa viidellä röntgenhoitajalla.

– Röntgenhoitajien saatavuus on ollut haastavaa, mutta olemme saaneet täytettyä avoimet toimet. Uudet tilat, pienen tiimin yhteisöllisyys ja uusi tekniikka ovat Kymenlaakson keskussairaalan sädehoitoyksikön valtteja, palvelualuepäällikkö Anu Lonka sanoo.

Kymenlaakson keskussairaalan työntekijät pääsevät tutustumaan G-talon uusiin työskentelytiloihin ensi keväänä. Tämänhetkisten arvioiden mukaan G-talo on valmis luovutettavaksi maaliskuussa. Alkuperäisestä tavoiteaikataulusta ollaan jäljessä noin puoli vuotta. Rakennuksen haastavuus ja tilojen teknisyys ovat vaatineet suunnittelulta enemmän, kuin mihin oltiin varauduttu.
– Viivästyminen on valitettavaa, mutta meille on tilaajana tärkeintä, että saamme käyttöömme rakennuksen, joka on hyvin tehty ja luovutusvaiheessa täysin valmis, sanoo Kai Heiskanen Carea-Sairaalat Oy:stä.

Rakentamisen laajuudesta ja vaativuudesta kertoo osaltaan se, että rakennuksen testaukselle on varattu ennen luovutusta aikaa 10 viikkoa. Testausvaiheessa käydään huolellisesti läpi kaikki toiminnot ja testataan muun muassa varavirran toimivuus, jotta sairaala toimii myös poikkeustilanteessa, kuten sähkökatkojen aikana.

Timo Markkasen (vas.) ja Kai Heiskasen takana on henkilökunnan neuvottelutila. Kuparista tehdyt seinät käsitellään mustanvihreiksi.

Rakentamiseen osallistuu hieman vaihdellen noin 150 henkilöä, joista osa on rakennusurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy:n työntekijöitä, ja osa sivu- ja aliurakoitsijoita. Parhaillaan G-talossa on meneillään sisävalmistusvaihe.
– Sisätilojen rakennustöiden lisäksi sairaalassa tehdään laiteasennuksia. Joissain tiloissa on päästy tekemään jo loppusiivousta, kertoo työpäällikkö Timo Markkanen Skanska Talonrakennus Oy:stä.

Vaikka rakennus on maaliskuussa valmis, uusien tilojen käyttöönotto henkilöstön koulutuksineen vie aikaa kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen. Tämä tarkoittaa, että uudet tilat olisivat asiakas- ja potilaskäytössä ensi kesänä tai alkusyksystä.

Jouluviikolla kouvolalaiset saivat lupauksen Ratamokeskuksen valmistumisesta, kun Ruskeasuon tontilla oli aloitettu maanraivaustyöt. Nyt maanrakennus- ja paalutustyöt ovat loppusuoralla. Työmaa päästään luovuttamaan kesälomien jälkeen elokuussa.

Tontin maaperää vahvistetaan stabiloinnilla ja paalutuksella

Ratamokeskuksen maanrakennusurakasta ja paalutuksesta vastaa GRK Infra Oy. Työmaapäällikkö Arto Korhosen mukaan raivaustöiden lisäksi maanrakennusurakkaan kuuluu tontin maaperän vahvistaminen, sadevesi- ja viemäröintityöt, sekä vesi- ja palovesilinjaston rakentaminen.

Ratamokeskuksen tonttia on vahvistettu massa- ja pilaristabiloinnilla, jotta pohjasta saadaan kantava. Maaperää stabiloidaan sekoittamalla hiekan joukkoon sidosaineeksi sementti- ja kalkkiseosta.
– Maaperää on vahvistettu 30 kilometrin verran pilaristabiloinnilla ja massastabilointiin on käytetty kymmenen tuhatta tonnia sementtiä, Korhonen kuvailee stabiloinnin laajuutta.

Stabiloinnin lisäksi tontti paalutetaan tulevaa rakennusta varten. Teräsbetonipaalua lyödään Ratamokeskuksen alle yhteensä 20 kilometriä.
– Paalutuksessa jopa viiden tonnin painoisia paaluja lyödään pohjaan, kunnes paalu pysähtyy. Tämän jälkeen voidaan varmistaa vielä PDA-mittauksella, että paalu on pohjassa asti, Korhonen kertoo.

Ratamokeskuksen tontilla näkyvät teräsbetonipalkit ovat paaluja. – Paalujen syvyys vaihtelee tontilla noin 8 ja 26 metrin välillä johtuen tontin korkeuseroista ja kovan pohjan sijainnista, työmaapäällikkö Arto Korhonen GRK:sta sanoo.

Yksi paalu painaa kolmesta viiteen tonnia. MotoCut-laitteen avulla paalut voidaan katkaista koneellisesti. – Koneistaminen parantaa työturvallisuutta, kun paaluja ei tarvitse katkaista käsin, Korhonen sanoo.

Maanrakennus on sujunut aikataulussa

Arto Korhosen mukaan Ratamokeskuksen työmaalla ei ole tullut vastaan yllätyksiä tai viivästyksiä. Myös työmaan valvoja Hannu Hovin mukaan työt tontilla ovat edenneet suunnitelmallisesti.

Maanrakennustöistä ja paalutuksesta aiheutunutta tärinää on seurattu lähistöllä sijaitseviin kiinteistöihin vietyjen tärinämittausantureiden avulla ja töitä on tehty työmaalle myönnetyn meluluvan puitteissa.
– Vaikka Ratamokeskuksen tontti sijaitsee Kouvolassa keskeisellä paikalla, meidän tietoomme ei ole tullut, että työmaa olisi aiheuttanut haittaa lähialueen asukkaille tai naapurissa sijaitsevan vanhainkodin, oikeustalon tai pelastuslaitoksen työntekijöille, Hovi sanoo.

Kun maanrakennus ja paalutus on saatu valmiiksi, seuraava askel Ratamokeskuksen tontilla on rakennustöiden aloittaminen. Carea-Sairaalat Oy:n hallitus käsittelee rakennusurakoitsijan valintaa kokouksessaan 1.7. Ratamokeskuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2021.

Mallihuone on kaksi neliömetriä varsinaista huonetta pienempi, mutta muuten huoneesta on pyritty tekemään mahdollisimman tarkka kopio Ratamoon tulevasta huoneesta. Huone on ollut asiakaskäytössä Katajaharjussa helmikuun puolivälistä lähtien ja tänä aikana käyttäjiltä on kerätty palautetta huoneesta. Saatuja palautteita pystytään hyödyntämään vielä Ratamon huoneiden suunnittelussa.

– Mallihuoneen kaltaisia vastaanottohuoneita tulee Ratamoon noin sata. Mukana on lääkärin vastaanottohuoneiden lisäksi myös muun muassa suun terveydenhuollon ja fysioterapeuttien käyttöön tulevat huoneet, kertoo Carea-Sairaalat Oy:n projektisuunnittelija Joanna Kontio.

Ratamokeskuksen mallihuone on ollut asiakaskäytössä Katajaharjun terveysasemalla helmikuusta lähtien. Ratamokeskukseen tulevien vastaanottohuoneiden mallia hiotaan saadun palautteen ja käyttäjäkokemuksen mukaan.

Tulevassa Ratamokeskuksessa, samoin kuin uudistuvassa Kymenlaakson Keskussairaalassa, hoitohenkilökunnalla ei ole enää yhtä omaa vastaanottohuonetta, joka olisi vain heidän käytössään.

– Tavoitteena on saada kaikki huoneet käyttöön Ratamon aukioloaikana. Kun henkilökunnalla ei ole omia huoneita, pystymme hyödyntämään tiloja niin, että ne ovat koko ajan käytössä, Kontio kertoo.

Vastaanottohuoneiden varustelu on keskenään samanlainen, joten työssä tarvittavat välineet ja tarvikkeet löytyvät jokaisesta huoneesta.

– Toki osa huoneista välineistetään eri tavalla käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi suun terveydenhuollon huoneissa on erilainen varustelu kuin lääkäreiden vastaanottohuoneissa. Samoin fysioterapeuttien käyttöön suunnitelluissa tiloissa on esimerkiksi puolapuut kuntoutusta varten, Kontio sanoo.

Henkilökunnalta kerätään palautetta mallihuoneen toimivuudesta

Kymsoten henkilökunta on päässyt osallistumaan tilojen suunnitteluun ja parhaillaan henkilöstöltä kerätään palautetta mallihuoneesta. Carea-Sairaalat Oy:n projektitoimiston tiimi käy henkilökunnalta tulleet palautteet läpi ja tekee niistä koonnin arkkitehdille.

– Henkilökunnalta on tullut palautetta muun muassa huoneiden väritykseen ja välineisiin liittyen. Joidenkin mielestä vaalea väritys on liian sairaalamainen, kertoo Katajaharjun terveysaseman tiimivastaava, sairaanhoitaja Jenni Jaatinen. – Myös esimerkiksi työpöydän koko on käytännön työssä todettu liian pieneksi ja tilalle hankitaan isompi pöytä, Jaatinen jatkaa.

Jokainen vastaanottohuone on väritykseltään samanlainen ja muodoltaan suorakulmainen. Turvallisuuden vuoksi huoneessa on kaksi poistumisreittiä. Vastaanottohuoneiden valaistus on säädettävä ja kiinteiden säilytyskaappien tilalle tulee liikuteltavat kärryt.

– Liikuteltavien kärryjen ansiosta tiloja on helppo tarvittaessa muunnella, mallihuoneisiin tutustumassa ollut Kymenlaakson keskussairaalan päivystyksen projektikoordinaattori Johanna Tilli sanoo.

– Lisäksi vaaleat pinnat on helppo pitää puhtaana, Tilli jatkaa.

Katajaharjun terveysaseman tiimivastaava Jenni Jaatinen (vas.) esittelee Kymenlaakson keskussairaalan päivystyksen projektikoordinaattori Johanna Tillille Ratamokeskuksen vastaanoton mallihuonetta.

Ratamokeskuksen on määrä valmistua vuonna 2021. Ratamon ensimmäiseen kerrokseen tulevat päivystyksen tilat, laboratorio, kuvantaminen, kotisairaala, keittiö, tukitoiminnot, vainajien säilytys ja hiljaiset tilat. Toiseen kerrokseen sijoittuvat vastaanottohuoneiden lisäksi kuntoutuksen tilat, suun terveydenhuolto ja hoitokeskus. Ratamon kolmanteen ja neljänteen kerrokseen sijoittuvat Pohjois-Kymen sairaalan 115 osastopaikkaa.

Keskussairaalaan tulee kaikkiaan 12 yleisleikkaussalia ja näiden lisäksi kaksi sydäntoimenpideyksikköä.

– Leikkaussalien tiivis asennusvaihe ajoittuu maalis-heinäkuulle. Salien käyttöönottotestaus tehdään syyskuun alkupuolella, jolloin ainakin yleisleikkaussalit ovat valmiita, sanoo Kymenlaakson keskussairaalan leikkaussalien toimituksesta vastaavan Inoroomin työmaakoordinaattori Kari Salmi.

Kari Salmi toimii Keskussairaalan työmaalla Inoroomin työmaakoordinaattorina.

Inoroom vastaa keskussairaalan 14 leikkaussalin kokonaistoimituksesta. Kokonaistoimituksen etuina ovat toimitusvarmuus ja aikataulun ja budjetin pysyminen sovituissa raameissa.

– Inoroom on kolmen suomalaisen kumppanin yhteinen leikkaussaliratkaisu, jossa hyödynnetään jokaisen osapuolen eritysasiantuntemusta: Halton vastaa ilmanvaihtoa koskevista ratkaisuista, Hermetel puhdastilaosaamisesta ja Merivaara saliohjausjärjestelmään liittyvästä osaamisesta, Salmi kertoo.

Inoroomin toimitukseen kuuluvat salien puhdastilarakenteiset säteilysuojatut seinä- ja kattorakenteet, ovet, ikkunat, lattia, KSL-laitteiden kannakointijärjestelmä, saliohjaus- ja AV-järjestelmät, monitoripaikat sekä täydellinen toiminnallinen talotekniikka: sähkö- ja telekaapelointi, kiertoilmakoneilla varustettu ilmanvaihto ja automaatiojärjestelmä.

Kymenlaakson keskussairaalan uudet leikkaussalit valmistuvat loppukesään mennessä.

Leikkaussalin olosuhteita on helppo säätää ohjausjärjestelmän avulla

Tilojen hygieenisyys on merkittävä osa potilaiden ja sairaalan henkilökunnan turvallisuutta.

– Salien hygieenisyys toteutuu erityisesti tiiviin seinärakenteen ja ilmanvaihdon avulla. Tiivis tila takaa sen, että ilmanvaihdon säätäminen onnistuu mahdollisimman tarkasti ja ilmanvaihtoa pystytään hallitsemaan tehokkaasti, Kari Salmi sanoo.

Ilmanvaihtojärjestelmä huolehtii leikkaussalin lämpötilasta, pienhiukkastasosta, kosteustasosta ja ilman siirrosta. Ilmanvaihtojärjestelmä pitää huolen myös siitä, että leikkaussalin paine-erot leikkaussalin ja muiden tilojen välillä ovat halutunlaiset.

– Tilanteesta riippuen paine-eroilla varmistetaan, että leikkaussalin ulkopuolella olevat infektioriskit pidetään ylipaineella salin ulkopuolella tai toisin päin, Salmi kertoo.

Ohjausjärjestelmä ja sen automaatio tehostavat leikkaussalin käyttöä. Operaatio- ja kirurgikohtaiset esiasetukset ja automaattinen salin ilman puhdistustoiminto operaatioiden välillä mahdollistavat lyhyen salin vaihtoajan, jolloin leikkaussalien tyhjäkäyttö jää minimiin.

– Suurilla kosketusnäytöillä varustettu saliohjaus- ja AV-järjestelmä antavat tiloissa työskentelevälle henkilökunnalle mahdollisuuden itse säätää saliolosuhteita kulloistenkin tarpeiden mukaan, Salmi vinkkaa.

Samanlainen varustelutaso mahdollistaa leikkaussalien tehokkaamman käytön

– Odotamme kovasti uusia, nykyaikaisia, toimivia ja puhtaita tiloja, leikkaustoiminnan palvelualuepäällikkö Niina Korhonen sanoo.

Kymenlaakson keskussairaalan leikkausosastolla ja päiväkirurgian osastoilla hoidetaan päivittäin 35–50 leikkauspotilasta ja nykytilat ovat henkilöstön kokemuksen mukaan vanhat ja ahtaat. Tällä hetkellä leikkausosaston eri salit ovat profiloituneet erilaisiin leikkauksiin, mutta uusissa leikkaussaleissa varustelutaso on kaikissa samanlainen. Kiinteiden kaappien sijaan leikkausosastolle tulee liikuteltavia yksiköitä, jolloin myös erikoisvälineet kulkevat vaivatta leikkaussalista toiseen.

– Leikkaussaleja pystytään käyttämään tehokkaammin, kun välineistö on sama. Myös potilasturvallisuus lisääntyy, kun henkilökunnan ei tarvitse opetella käyttämään useita erilaisia laitteita, Korhonen sanoo.

Uutta sairaalaa suunniteltaessa tilojen muunneltavuus on ollut tärkeä lähtökohta. Leikkaussalit rakennetaan elementeistä, mikä mahdollistaa tilojen muokkaamisen tulevaisuudessa.

– Emme pysty ennustamaan, millaisia toimenpiteitä tehdään kymmenen vuoden päästä. Silloin leikkaussalien tarve ja käyttö voivat olla erilaisia kuin tällä hetkellä, Korhonen sanoo.

Uudet tilat ja lyhyemmät välimatkat parantavat potilasturvallisuutta

Yhtenäisen välineistön lisäksi potilasturvallisuutta lisäävät suuremmat tilat, sekä parantunut ilmastointi ja tilojen puhtaus. Myös tilojen suunnittelu ja eri toimintojen sijoittelu lähelle toisiaan parantavat potilaiden turvallisuutta. Leikkausosasto saa esimerkiksi ensi vuonna G-talossa uuden naapurin, kun synnytysyksikkö siirtyy leikkausosaston viereen.

– Tämä helpottaa hätäsektiotilanteissa, kun äitiä ei tarvitse kiireessä kuljettaa eri kerroksiin, Kymenlaakson keskussairaalan anestesiasairaanhoitaja Juhana Haavisto kertoo.

Uusissa tiloissa sekä leikkaussalit, että heräämö ovat suurempia kuin nyt.

– Uudella leikkausosastolla on myös lapsille oma nelipaikkainen heräämö, jossa vanhempi voi olla vieressä, kun lapsi herää. Lasten heräämö on rauhoitettu pelkästään lapsipotilaiden käyttöön, Haavisto sanoo.

Niina Korhosen mukaan uusissa leikkaussaleissa myös automatiikka tuo huomattavia parannuksia.

– Ilmastointi toimii automaattisesti ja se huomioi, onko leikkaussalissa 4 vai 6 henkilöä. Tämän lisäksi muun muassa ovet ja valaistus toimivat automatiikalla.

Anestesiasairaanhoitaja Juhana Haavistoa, leikkaustoiminnan palvelualuepäällikkö Niina Korhosta ja leikkausosaston muita noin 120 työntekijää odottaa ensi vuonna muutto uusiin tiloihin. Jotta siirtymävaihe sujuisi jouhevasti, uusia välineitä ja toimintatapoja pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön jo vanhoissa tiloissa.

Henkilökunnan ammattitaitoa on hyödynnetty tilojen suunnittelussa

Leikkausosaston työntekijät ovat koostaneet tärkeää tietoa leikkausosaston tarpeista, jotta ne pystytään ottamaan huomioon jo tilojen suunnitteluvaiheessa. Juhana Haavisto on ollut yksi noin kymmenestä hoitajasta, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana suunnittelussa.

– Tämän lisäksi olemme toki osallistaneet myös muita työntekijöitä ja kysyneet mielipiteitä esimerkiksi tiloihin valittaviin välineisiin, Haavisto sanoo.

Leikkausosastolla työskentelee noin 120 työntekijää. Jotta siirtymävaihe sujuisi jouhevasti, uusia välineitä ja toimintatapoja otetaan käyttöön ja testataan jo vanhoissa tiloissa.

– Meille on tulossa käyttöön muun muassa älylääkekaappi, modulikaapit tavaroiden kuljettamiseen ja uudet anestesialaitteet. Muuttoon liittyen on paljon muitakin isoja prosesseja mietittävänä, esimerkiksi välinehuoltoon, logistiikkaan ja potilaiden liikkumiseen liittyen. Pyrimme ottamaan uusia prosesseja mahdollisuuksien mukaan käyttöön jo vanhoissa tiloissa, jotta toiminta olisi uusissa tiloissa entistä sujuvampaa, Niina Korhonen sanoo.

Ensi vuonna Kymenlaakson keskussairaalassa syöpäpotilaita hoidetaan kahdella sädehoitolaitteella.

– Väestö ikääntyy ja syöpien määrä kasvaa koko ajan. Samaan aikaan syövät havaitaan entistä aiemmin. Yksi sädehoitolaite ei riitä kaikille Kymenlaakson potilaille, Kymenlaakson keskussairaalan ylifyysikko Juha Korhonen sanoo.

Kymenlaakson keskussairaalassa on tällä hetkellä yksi sädehoitolaite, jolla hoidetaan 40–60 potilasta päivittäin. Osa Kymenlaakson potilaista on hoidettu Lappeenrannassa. Kun uusi sädehoitoyksikkö valmistuu, Kymenlaakson keskussairaalassa on mahdollisuus hoitaa omien potilaiden lisäksi kenties myös pääkaupunkiseudulta tulevia potilaita.

– Uusien sädehoitolaitteiden käyttöikä on noin 10 vuotta. Nykyinen laite on ollut käytössä 8 vuotta ja sen avulla on hoidettu keskimäärin tuplamäärä potilaita. Laitetta käytetään välillä jopa 12 tuntia päivässä. Potilasmäärä on suuri yhdelle sädehoitolaitteelle. Laitetta on huollettava ja huollon aikana meillä ei ole toista laitetta käytössä. Välillä laite voi myös vikaantua, mikä aiheuttaa katkon käytössä. Onneksi näitä on ollut harvoin, Korhonen sanoo.

Kymenlaakson keskussairaalan ylifyysikko Juha Korhonen esittelee sairaalan ainoaa sädehoitolaitetta. Laite on palvellut Kymenlaakson syöpäpotilaita jo 8 vuotta.

Juha Korhosen mukaan on tärkeää, että hoitoa annetaan laajasti ympäri Suomea, eikä pelkästään isoissa keskuksissa.

– Sädehoitoa annetaan potilaalle päivittäin viikkojen ajan ja on raskasta, jos potilas joutuu matkustamaan joka päivä pitkän matkan hoidon takia.

Aika näyttää, riittävätkö kaksi sädehoitolaitetta Kymenlaaksossa. Uuden sädehoitoyksikön suunnitelmissa on otettu huomioon myös kolmannen sädehoitobunkkerin rakentamisen mahdollisuus.

– Suunnitelmat on tehty niin, että tilat voidaan rakentaa myöhemmin uuden sädehoitoyksikön yhteyteen, jos tarvitsemme tulevaisuudessa kolmannen sädehoitolaitteen, Korhonen sanoo.

Uudet sädehoitolaitteet otetaan käyttöön ensi vuoden alussa

Kymenlaakson keskussairaalan sädehoitoyksikön laajennus- ja peruskorjausurakasta vastaa Rakennusliike Kalevi Suntio Oy.

– Urakka on kokonaishintaurakka, jossa kokonaisvastuu on rakennusurakoitsijalla, lukuun ottamatta muutamia erillishankintoja, kuten erikseen tilattavia sädehoitolaitteita, sanoo Carea-Sairaalat Oy:n projektijohtaja Kai Heiskanen.

– Ensimmäisenä rakennetaan kaksi uutta sädehoitobunkkeria ja niitä palvelevat tilat, kuten esimerkiksi säätöhuoneet, pukuhuoneet ja asiakastilat. Parhaillaan käydään läpi tarjouksia sädehoitolaitteista ja laitteiden toimittaja valitaan huhtikuun puolivälissä, Heiskanen jatkaa.

Uudet sädehoitobunkkerit rakennetaan vanhan sädehoitoyksikön viereen.

Uudet sädehoitolaitteet toimitetaan vielä tämän vuoden aikana ja laitteiden asennus kestää kuukauden päivät.

– Asennuksen jälkeen laitteita säädetään tarkasti ja sovitetaan yhteen tietokoneohjelmien kanssa yhdessä laitteen toimittajan kanssa. Laitteet kalibroidaan mahdollisimman tarkasti, jotta potilas saa hoitotilanteessa juuri oikean määrän säteilyä, Juha Korhonen selventää.

Laitteiden säätö ja säteilyn mittaukset kestävät muutamia viikkoja. Mittaukset ja tilojen ja laitteiden tarkastukset tehdään yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa.

– Säteilyturvakeskus on ollut tärkeä yhteistyökumppani koko projektin suunnittelun ajan, Korhonen sanoo.

Säteilyturvakeskus on muun muassa hyväksynyt Juha Korhosen tekemät suunnitelmat sädehoitoyksikön seinien paksuudesta.

– Sädehoitoyksikön perusseinän paksuus on 1300 mm. Säteilykeilan kohdalla seinän paksuus on jopa 2300 mm. On tärkeää, että uusi sädehoitoyksikkö on viimeisen päälle suunniteltu ja rakennettu, jotta se on turvallinen myös yksikön ulkopuolella liikkuville ja sairaalan työntekijöille.

Kun uudet sädehoitobunkkerit valmistuvat, keskussairaalassa on noin kolmen kuukauden vaihe, jolloin laitteet asennetaan, mitataan ja säädetään, ja potilaiden hoito siirretään uusille laitteille. Kun kaikki potilaat ovat hoidossa uusilla laitteilla, vanha laite otetaan pois käytöstä ja vanhan osan peruskorjaus alkaa. Vanha osa palvelee jatkossakin sädehoito-osastoa ja sinne sijoitetaan muun muassa tietokonetomografiaan perustuva sädehoidon simulaattori.

– Tietokonetomografian kuvia hyödynnetään sädehoidon suunnittelussa ja simulaattorissa voidaan mallintaa muun muassa hoitoa saavan potilaan asentoa, Korhonen kertoo.

Rakennustyö ei aiheuta katkoja potilaiden hoitoon

Uuden sädehoitoyksikön rakentaminen ei aiheuta katkoja potilaiden hoitoon, mutta räjäytystyöt voivat aiheuttaa viivästyksiä aikatauluihin. Lisäksi rakennustyöt tuovat mukanaan remontti- ja meluhaittaa ja liikennejärjestelyjen muutoksia. Uuden sädehoitoyksikön pohjatyöt aloitettiin viime viikolla ja meluhaittaa aiheuttavat kallion irti louhinta ja poraus kestävät vielä muutaman kuukauden.

Uuden sädehoitoyksikön kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 8 miljoonaa. Kustannuksista puolet koostuu rakentamisesta ja puolet uusista sädehoitolaitteista, tietokonejärjestelmistä ja muista oheislaitteista, kuten esimerkiksi mittauslaitteista. Laitteiden kokonaiskustannukset tarkentuvat, kun sädehoitolaitteiden toimittaja on valittu.

Urakkasopimuksen sädehoitoyksikön laajennus- ja peruskorjausurakasta allekirjoittivat Kai Heiskanen (vas.) ja Rakennusliike Kalevi Suntio Oy:n toimitusjohtaja Mika Suntio.Kymsote on allekirjoittanut urakkasopimuksen Kymenlaakson keskussairaalan sädehoitoyksikön laajennus- ja peruskorjausurakasta Rakennusliike Kalevi Suntio Oy:n kanssa torstaina 14. maaliskuuta.

– Urakka on kokonaishintaurakka, jossa kokonaisvastuu on rakennusurakoitsijalla, lukuun ottamatta muutamia erillishankintoja. Näitä ovat esimerkiksi erikseen tilattavat kaksi uutta sädehoitolaitetta, Carea-Sairaalat Oy:n projektijohtaja Kai Heiskanen sanoo.

Sädehoitoyksikön laajennus ja peruskorjaus kestää arviolta 17 kuukautta.

– Urakka on kaiken kaikkiaan pitkäkestoinen ja jakautuu selkeästi kahteen eri vaiheeseen; laajennusosan tekemiseen, jonka työt ovat jo käynnistyneet ja peruskorjausosaan, jonka työt aloitetaan, kun uudet sädehoitolaitteet laajennusosassa ovat käytössä, Heiskanen kertoo.

Rakennustyömaasta aiheutuu erilaisia haittoja useille tahoille. Esimerkiksi tällä viikolla meluhaittoja aiheutuu kallion irtiporauksesta.

​​Uunituoreilla verkkosivuilla www.kymensairaalat.fi​ julkaistaan ajankohtaisia uutisia ja tiedotteita uusiin sairaaloihin liittyen. Kerromme, miten sairaaloiden rakentaminen edistyy, sekä esittelemme sairaaloiden tiloja ja toimintoja.​

Molemmat modernit sairaalat on suunniteltu elämään muuttuvien asiakastarpeiden ja kehittyvien hoitokäytänteiden mukaan. Sairaalat tarjoavat nykyaikaiset työskentelytilat suurelle sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten joukolle Kymenlaaksossa. Huippuammattilaiset ja uudet tilat mahdollistavat alueen parhaan hoidon yli 175 000 alueen asukkaalle.

Kouvolan Ratamokeskuksen tontilla alkaa pian tapahtua, sillä maanrakennustyöt alkavat joulua edeltävällä viikolla. Ratamokeskuksen maanrakennusurakasta vastaa Graniittirakennus Kallio Oy.

– Ensi viikolla maanrakennustyöt alkavat työmaan perustamisella, puun poistolla ja koestabiloinnilla, Carea-Sairaalat Oy:n projektijohtaja Kai Heiskanen sanoo.

Sairaalan rakennusurakka päästään aloittamaan loppukevään tai alkukesän 2019 aikana, kun maanrakennustyöt on saatu päätökseen. Rakennusurakoitsija ei ole vielä tiedossa, sillä rakennusurakointi kilpailutetaan kevään aikana.

Aikataulun mukaan Ratamokeskus otetaan käyttöön vuonna 2021.