Laihaa kahvia ja muitakin uhkia – Uudistuva sairaala on mahdollisuus, jonka riskejä voi onneksi hallita

Kotiosoitteessani herätyskello soi klo 6.30. Punnerran ylös sängystä ja melkein liukastun makuuhuoneen mattoon, jonka liukueste on jäänyt maton alle vähän huonosti. Siirryn kylpyhuoneeseen, jonka ovella törröttää siihen illalla jättämäni uimakassi, siihenkin sotkeudun hetkeksi. Lavuaariin pitäisi lorauttaa putkimiestä, vetää vähän huonosti. Ehkä huomenna teen senkin…

Pakollisten kylppäritoimien jälkeen viritän kahvinkeittimen. Ilman Aamu-TV:n uutisia ei töihin pysty lähtemään. Onko maailmassa tapahtunut jotain sellaista, joka vaikuttaa olosuhteisiin?  Minkälainen sää tänään on? Tarvitseeko varautua sateenvarjolla vai nastakengillä?

Jätin suodatinpussin taittelematta oikeaoppisesti, ja osa vedestä ei valunutkaan kahvipurujen kautta pannuun: Siis laihaa kahvia tänä aamuna.

Jokainen meistä arvioi riskejä omassa elämässään koko ajan: jos teen tämän päätöksen tai toimen mihin se johtaa, ja mihin se voi johtaa? Yleensä opimme asioita vasta kantapään kautta: Liukkaaseen mattoon kaatuminen saa asettamaan maton alle liukuesteen, nastakengät otetaan komerosta vasta sitten kun kaatumisonnettomuus on jo kerran käynyt. Kotiviemäri aiheuttaa toimia vasta sitten kun se on kokonaan tukossa… Laiha kahvi lienee näistä se riskittömin valinta…vaikka vähän harmittikin.

Toimin potilasturvallisuussuunnittelijana Kymenlaakson hyvinvointialueella riskienhallinnan tulosalueella asiakas-ja potilasturvallisuusyksikössä asiakas-ja potilasturvallisuuspäällikön alaisuudessa. Yksikköön kuuluu myös valvontayksikkö ja turvallisuusyksikkö. Tulosaluetta johtaa riskienhallintajohtaja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa riskienhallinnan ja turvallisuussuunnittelun lähtökohtana on varmistaa potilaalle tai asiakkaalle turvallinen ja laadukas hoito ja palvelu. Toimitiloja, toimintaa sekä henkilöitä koskevat riskit tulee tunnistaa, arvioida ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin niiden hallitsemiseksi. Uusia toimintamalleja ja toimitiloja käyttöön otettaessa riskit tulee kartoittaa.

Yleensä opimme asioita vasta kantapään kautta: Liukkaaseen mattoon kaatuminen saa asettamaan maton alle liukuesteen, nastakengät otetaan komerosta vasta sitten kun kaatumisonnettomuus on jo kerran käynyt.

Riskienhallintayksikön turvallisuustoimijat tekevät yhteistyötä työsuojelun vastuuhenkilöiden, muuttavien yksiköiden avainhenkilöiden ja osaamisen kehittämisen yksikön kanssa varmistamassa tilojen turvallista käyttöönottoa ja käyttöä. Aiemmin olemme olleet mukana Keskussairaalan laajennusosien (G-osa ja sädehoito), Ratamokeskuksen sekä nyt uuden Fb-rakennuksen osalta. Osastotoiminnan, laboratoriotoiminnan ja sairaala-apteekkitoiminnan tulee sujua hyvin silloin kun käyttöönotto alkaa ja ensimmäiset asiakkaat ja potilaat ovesta astuvat sisään.

Muuttavien yksiköiden avainhenkilöiden kanssa pidetään useampi riskienhallintatyöpaja, joissa mietitään mahdollisia käyttöönottoon liittyviä riskejä ja pyritään kohti muuttoa mennessä siihen, että jäännösriskiä jää mahdollisimman vähän. Tavoitteena on, että muuttovaiheessa asiat toimivat ja se mikä ei vielä toimi on korvattu jollain muulla toimintamallilla. Riskienhallintayksikkö on tuottanut tarkistuslistan yksiköiden muuttovastaaville ja esimiehille niistä asioista joiden pitää olla tarkistettu ja kunnossa ennen käyttöönottoa. Yksiköissä käytetään tarkistuslistaa työkaluna asioiden varmistamiseen.

Uuden sairaalaosan potilashuoneet ovat vielä kalusteita vaille.

Uusissa tiloissa pidetään henkilökunnalle perehdytyskävelyitä, joissa henkilökuntaa opastetaan tiloihin, evakuointiharjoituksia onnettomuustilanteita varten ja yksikön sisäisiä simulaatiokoulutuksia, joissa harjoitellaan mm. potilaiden vastaanottoa uusiin tiloihin ja potilaiden siirtämistä turvallisesti tiloista toiseen. Henkilökunnan tulee osallistua myös useisiin pakollisiin koulutuksiin ennen tilojen käyttöönottoa. Alkusammutuksen ja pelastamisen opit tulee olla kaikilla hallussa. Henkilökunnan osaaminen, perehtyminen uusiin tiloihin ja toimintamalleihin ja sujuva yhteistyö on turvallisen toiminnan perusta.

Tietojärjestelmien ja verkkojen tulee toimia oikein, ennen kuin yhtään potilasta otetaan uuteen yksikköön. Ennen käyttöönottoa tulee varmistaa viestimien toimivuus: puhelinverkkojen tulee toimia ja potilaiden hälytykset ja ovikellot tulee olla kunnossa. Tämä vaatii henkilökunnalta paljon testaamista ja varmistamista. Yksikössä tulee olla saatavilla lääkkeitä ja potilaista tulee saada otettu erilaisia tutkimuksia ja näytteitä. Fb-osaan muuttavat HUSin palvelut varmistavat omalta osaltaan toimintavarmuutta uusissa tiloissa.

Uudessa rakennuksessa kulkua rajoitetaan kehä-ajattelulla. Yleisiin tiloihin pääsevät asiakkaat, potilaat ja heidän omaisensa. Opasteiden tulee olla kunnossa ennen käyttöönottoa, jotta tilat löydetään. Ammattilaisten tiloihin pääsevät vain ne ammattilaiset, joilla siihen on kulkuoikeus. Lääkesäilytykseen kiinnitetään erityistä huomiota, jotta lääkkeet ovat rajattujen hoitotyön ammattilaisten saatavissa.

Potilasturvallisuus ja yleinen turvallisuus varmistetaan, laitteita ja toimintoja testataan moneen kertaan.

Potilasturvallisuus ja yleinen turvallisuus ovat tärkeässä osassa, kun muutetaan sairaalan akuutisti toimivia yksikköjä. Käyttöönottovaiheessa eli ennen muuttoa asennetaan laitteita, testataan, sovitaan yhteisistä pelisäännöistä, perehdytään ja perehdytetään. Ennen toiminnan aloittamista kaikki laitteet ja muut toiminnot testataan useaan kertaan, jotta kaikki toimii ja potilasturvallisuus on varmistettu.

Kaikissa yksiköissä tehdään tai päivitetään riskienarvioinnit, ja ne toimivat osaltaan käyttäjien tarkastuslistoina ja apuna käyttöönoton eri vaiheissa. Riskienarvioinnit sekä yksiköiden turvallisuussuunnitelmat päivitetään uusiin.

Kiinteistön turvallisuus- ja pelastussuunnitelma sekä sairaalan valmiussuunnitelmat laaditaan tai päivitetään. Kiinteistön turvallisuudesta ja potilasturvallisuudesta vastaavat päivittävät yhteistyössä kiinteistökohtaiset suunnitelmat. Keskeinen käyttöönottoon liittyvä tehtävä on ollut myös käyttäjäyksiköiden tarvitsemien turvallisuuskoulutusten ja -harjoitusten tarpeen arviointi ja toteutus.

Varsinaiseen muuttoon liittyy myös riskejä, jotka mietitään etukäteen ja niitä varten tehdään myös varautumissuunnitelma, jonka avulla riskit pyritään minimoimaan. Potilasturvallisuus, työturvallisuus, ympäristölle aiheutuva häiriö, tavaroiden huolellinen pakkaaminen, merkitseminen ja suojaus täytyy huomioida. Muuton onnistumisessa tärkeää on viestintä ja tiedottaminen, niin potilaille, asiakkaille, henkilökunnalle kuin yhteistyötahoillekin.

Noin 700 työntekijän pitää osata toimia ja liikkua uusissa tiloissa.

Suuri kokonaisuus uuden sairaalan käyttöönotossa on henkilöstön koulutukset. Meillä on noin 700 työntekijää, jotka tulee kouluttaa toimimaan ja liikkumaan uusissa tiloissa. Olemme laatineet koulutusohjelman ja aikataulutuksen koulutuksille ja perehdytyksille. Koulutuskokonaisuuteen kuuluu mm. turvallisuus, talotekniikka ja tietotekniset toiminnot. Rakennushankkeeseen kuuluvia koulutuksia ovat mm. kiinteiden sairaalalaitteiden koulutukset. Sisäisten kouluttajien vastuulle kuuluvat turvallisuuskoulutukset, tietojärjestelmäkoulutukset ja lääkintälaitteiden koulutukset sekä yksikkökohtaiset tutustumiset, talokierrokset ja opastukset. Tärkeimpiä koulutuksia, joihin kaikkien tulee osallistua, ovat turvallisuuskävelyt uusissa tiloissa, kulunvalvonta ja turvallisuus. Tärkeitä ovat myös hoitajakutsut ynnä muut hälytykset ja potilasvalvontalaitteet. Koulutusmenetelminä olemme käyttäneet ja käytämme pääasiassa kiertokävelyitä, videoluentoja, simulointiharjoituksia, laitetoimittajan esittelyjä ja infotilaisuuksia.

Kun FB-osan tilat otetaan käyttöön, pyrimme siihen, että kutsukirjeet ja opasteet ohjaavat oikein ja asiakkaat ja potilaat löytävät perille, hoitoa varten on toimivat välineet ja lääkkeet, tilat ovat turvalliset ja hälytyskellot toimivat tarvittaessa. Varmistamme, että henkilökunta on saanut perehtyä riittävästi uusiin tiloihin ja toimintamalleihin. Katsomme, että rakennustekniikka ja tietoverkot, ilmoittautumisautomaatit ja ohjaustaulut ovat toiminnassa, sairaalassa valot syttyvät (ja tarvittaessa sammuvatkin) ja kahvinkeittimet keittävät hyvää kahvia – eihän sitä laihaa nyt kukaan halua juoda.

Kirjoittaja

Tiina Vierula

Potilasturvallisuussuunnittelija