Taas mennään – Lääkintätekniikka tukee sairaalaa arjessa ja uudistusten keskellä

Kymenlaakson keskussairaalalla ollaan jälleen lähellä yhtä merkkipaalua, kun uusi Fb-osa on määrä ottaa käyttöön alkuvuodesta 2024. Lääkintätekniikan tiimi on ollut vahvasti mukana Kymenlaakson sairaalahankkeissa antamassa asiantuntijuuttaan laitteisiin ja järjestelmiin liittyvissä kysymyksissä. Uudistukset työllistävät, mutta lääkintätekniikalla on erityinen paikkansa myös tavallisessa sote-arjessa. Siitä asentaja Sari Lonka kertoo tässä blogissa.
Lääkintätekniikan ammattilaisilla päätavoitteena on turvata potilasturvallisuus sekä terveydenhuollon ammattilaisen työturvallisuus aina silloin, kun potilaan hoidossa, tutkimuksessa tai toimenpiteessä käytetään laitetta, laitteistoa tai järjestelmää. Palvelemme koko Kymenlaakson hyvinvointialueen organisaatiota. Tämän lisäksi palvelujamme käyttävät HUS Diagnostiikkakeskus Kymenlaaksossa, kunnat sekä yksityiset palvelutuottajat.
Kotkan toimipisteessä meitä työskentelee yhteensä 5 asentajaa, huoltoinsinööri sekä huoltopäällikkö. Työskentely lääkintätekniikan parissa sisältää paljon itsenäistä puurtamista laitteiden parissa määräaikaishuoltoja sekä vikakorjauksia tehden. Tekninen osaaminen on lääkintätekniikan parissa työskentelevän henkilön tärkein ominaisuus, mutta myös sosiaalisista taidoista on apua, sillä työ sisältää paljon asiakaspalvelua.
Lääkintätekniikassa asentajien työ on kiertävää ja koko maakunnan kattavaa. Kuvat: Sari Lonka.
Kaikkien laitteiden sielunelämää ei voi yksi ihminen hallita, joten osaamisalueita on jakautunut niin asentajien mielenkiinnon ja osaamisen kuin tarpeidenkin mukaan. Terve uteliaisuus laitteen toimintaan ja huoltomanuaalit antavat pohjaa itseopiskeluun laitteista, mutta huoltokursseillakin käydään. Työ on harvoin ”liukuhihnamaista”, vaan pikemminkin lennokasta. Keskeytyksiin on hyvä tottua, koska se kuuluu tähän lääkintätekniikkatyöhön läheisesti.
Tästä huolimatta joillakin osaamisalueilla työ ei ole niin hektistä. Eräissä kohteissa tarvitaan todellakin lehmänhermoja, hienomekaniikkaosaamista sekä keskittymiskykyä.
Teknologian alituinen kehitys lisää paineita jatkuvaan opiskeluun, jotta voimme antaa mahdollisimman hyvää palvelua terveydenhuollon yksiköille laitteistojen sekä järjestelmien suunnitteluun, asennukseen sekä ylläpitoon.
Terveydenhuollon digitaaliset ratkaisut, tietojärjestelmät ja integraatiot ovat tulevaisuudessa arkipäivää. Lähes kaikki laitteet lähettävät tietoa johonkin järjestelmään. Itse olen onnekkaasti saanut olla mukana muutamassa tietojärjestelmän käyttöönottoprojektissa, joissa olen saanut kallisarvoista oppia digitalisoinnista sekä opetellut työskentelemään moniammatillisessa työryhmässä.
Asentaja työmaallaan. Kuva: Sari Lonka.
Tällä hetkellä suomalaisessa terveydenhuollossa rakennetaan paljon uutta, ja olemme etuoikeutettuja saadessamme uudenaikaiset tilat. Käyttöönotot ja muutot ovat suuri muutos meille kaikille, mutta on hyvä muistaa, että suunta on kohti nykyaikaisempaa terveydenhuoltoa niin tilojen kuin tekniikankin osalta.
Itse koen työni tärkeäksi tukitoimeksi terveydenhoidossa muiden tukitoimien lisäksi, mikä nostattaa motivaatiota työskentelyyn. Aamulla harvoin on edes ajatustakaan siitä, missä liemissä työpäivän aikana itseään liottelee, mutta se juurikin on tämän työn suola. Työn monipuolisuus on yksi innoittava ominaisuus työssäni, verenpainemittareista leikkaussalien ohjausjärjestelmään. Mielekäs työyhteisö ja uudet tilat ovat kirsikkana kakussa. 🙂