Sairaalahankkeissa yksi valmistui, toinen on käynnissä ja kolmas siintää tulevaisuudessa

KOKSin uusi laajennusosa on täydessä käytössä
Kymenlaakson keskussairaalan uusi laajennusosa eli ns. G-osa otti ensimmäiset asiakkaansa vastaan juhannuksen jälkeen 2020, synnytysyksikkö aloitti toimintansa uusissa tiloissa muutamaa viikkoa myöhemmin. Käyttöönotossa on ollut omat haasteensa. Tämä ei ole suoranaisesti tullut yllätyksenä, sillä kyse on erittäin haastavasta ja teknisesti monimutkaisesta rakennuksesta. Kun käyttäjiä on satoja, tulee esiin myös täysin mielipideasioita. Myöskään kaikki suunnitteluun annetut linjaukset eivät ole osoittautuneet loppuun asti mietityiksi. Toiminnan käynnistyttyä on osa näistä ”selkeistä” linjauksista jouduttu peruuttamaan ja ihan aiheesta. Haasteista huolimatta kaikki sidosryhmät ovat kuitenkin hoitaneet sairaalan käynnistyksen hyvässä hengessä ja hyvällä yhteistyöllä. On silti hyvä huomioida, että käyttöönoton aikatavoite oli asetettu varsin tiukaksi ja tähän haasteeseen lisättiin vielä kevättalvella 2020 alkanut koronaepidemia. Isossa kuvassa taidettiin kuitenkin onnistua vähintään hyvin. Aivan kaikki tuotannossa havaitut puutteet eivät vieläkään ole kunnossa, mutta kalkkiviiru on vähintään näkyvissä.

Laitteiden käyttöönottoon lennätettiin henkilöitä ympäri Eurooppaa ratkomaan ongelmaa.

Suurimman haasteen G-osan käynnistyksessä aiheuttivat välinehuollon autoklaavit eli laitteet, joilla muun muassa sairaalainstrumentit desinfioidaan. Laitetoimittaja yritti ratkoa ongelmia kiitettävästi, mutta lopullinen ratkaisu oli ns. kiven alla. Laitteiden käyttöönottoon lennätettiin henkilöitä ympäri Eurooppaa ratkomaan ongelmaa. ”Raksaäijä” on taas oppinut aiheen ympärillä paljon uutta, vaikka autoklaavilla ja rakentamisella on hyvin vähän yhtäläisyyksiä. Sivullinen voi vain kuvitella, kun ongelman selvittely alkaa välinehuollon käyttämistä liinoista ja siitä, kuinka liinat tulee kääriä ja miten päin. Ajetaan koekuormia 134 ja Heavy, lyhennetään kuivausimpulsseja, lisätään impulssien määrää, tutkitaan tyhjiöpumppua, tutkitaan kammion lämpötiloja, muutetaan asetuksia, tehdään erikoisohjelmia, lyhennetään tyhjiöpulsseja, irrotetaan tyhjiöpumpun Cooling Loopin välikappale jne. On selvää, että ”raksaäijä” ei oikein kelkassa pysy, mutta parhaamme yritettiin ja lopulta toimintaedellytykset saavutettiin.

Af / Ae sädehoito-osaston uudis- ja peruskorjausosa ovat täydessä käytössä

Molemmat sädehoitolaitteet ja TT-simulaattori palvelevat potilaita moderneissa tiloissa. Vaikka hanke oli pinta-alaltaan pieni, ei siitä haasteita puuttunut. Rakenteellisesti hanke oli aivan uniikki. Säteilyturvallisuus asettaa rakenteellisia vaatimuksia, joihin ei ihan juurikaan muualla törmää. Hanketta ei helpottanut keskellä työmaata toimiva vanha sädehoitolaitteisto potilaineen. Melu ja haitat ovat olleet huomattavia, mutta kaikkien hermo on kuitenkin pitänyt ja hanke on saatu maaliin.

On ollut mukava kuulla ruokapöytäkeskusteluissa hoitohenkilökunnan positiivista palautetta. Henkilökunta on suorittanut vierailuja muiden sairaaloiden vastaaviin tiloihin ja todennut ”meidän” tilojen olevan hyvät muihin verrattuna.

Kymenlaakson keskussairaalan rakennusosakaavio

Fa1 peruskorjausurakka on valmis

Hanke oli sairaalamäen ensimmäinen ”kunnon peruskorjaushanke”. Tässä urakassa uusittiin käytännössä kaikki, paitsi kantava runko. Hankkeessa saatiin hyvin esimakua siitä, mitä varsinaisen sairaalan peruskorjaus tulee olemaan. Tilat peruskorjattiin huollon tarpeisiin ja hankkeen valmistuminen mahdollisti Fb-osan urakan käynnistyksen. Fb-urakan valmistumisen jälkeen T-kerrokseen peruskorjataan tilat dialyysihoidoille. Tätä hanketta silmällä pitäen Fa1 urakan yhteydessä huomioitiin tulevat talotekniikkavaatimukset, eli uudet viemärit ja vedet ovat ”odottamassa” seuraavaa vaihetta.

Logistiikkatunneli yhdisti G-osan

Logistiikkatunneli on täydessä käytössä. Tunnelin kautta kulkee G-osan logistiikka. Fb-osan valmistumisen yhteydessä logistiikkatunnelin TT-kerroksen ”purettava seinä” puretaan, jolloin kaikki sairaalan lohkot saadaan yhdistettyä yhtenäiseen tunneliverkostoon. Tunnelin käyttöönottoa hidasti G-osan välinehuollon käynnistysvaikeudet. Tunneli odotti valmiina muutaman kuukauden, koska vanha välinehuolto tarvitsi höyryä kattilalaitoksesta. Tunnelin kulkuaukkoa ei pystynyt tekemään, koska höyryputket kulkivat aukon kohdalla. Fb-osan urakkaan liittyviä purkutöitä ei pystynyt aloittamaan, koska kattilalaitos sijaitsi purkualueella. Tämä kuvaa hyvin haasteita, joihin törmäämme, kun rakennetaan toimivassa sairaalaympäristössä.

 Monenlaisia haasteita tulee vastaan, kun rakennetaan toimivassa sairaalaympäristössä.

Fb-rakennuksen rakennustyöt ovat käynnissä

Hanke käynnistyi vanhan ns. F-rakennuksen purkutöillä, joista näkyvimpänä ja eniten keskustelua herätti ”piipun” purku. Purkutyöt saatettiin loppuun varsin mallikkaasti, ilman ennalta pelättyjä ylitsepääsemättömiä melu- ja pölyhaittoja. Työt jatkuivat louhinnalla ja maanrakennuksella. Louhintatyöt ovat olleet pääosin ohi jo jonkin aikaa. Nyt maanrakennuksen edetessä on paljastanut pieniä puutteita louhinta koroissa ja ne on paikkolouhittava. Nämä louhinnat ovat pieniä ja kestävät arviolta viikon. Toimivan sairaalan läheisyys on aiheuttanut omat haasteensa louhintatyölle. Louhinta on kuitenkin onnistunut lähes kiitettävästi. Työ on suoritettu turvallisesti ja tärinäarvoista on huolehdittu hyvin. Pieniin tärinäarvojen ylityksiin on reagoitu nopeasti ja ammattitaitoisesti.

Rakennuspaikan korkeuseroista johtuen tukimuuria rakennetaan yli puoli kilometriä.

Nyt työmaalla on elementtiasennus täydessä käynnissä, eli montun pohja on saavutettu. TT-kerroksen anturat ovat pääsoin valetut ja betoni- ja teräselementtejä asennetaan täydellä teholla. Rakennuspaikan korkeuseroista johtuen tukimuuria rakennetaan yli puoli kilometriä. Nämä tukimuurityöt ovat noin 75-prosenttisesti tehty.

Uudisrakennus yhdistyy G-osaan tunnelikerroksesta, sekä G-osan ja vanhan sairaalan liittymäkohdasta kahdessa kerroksessa. Uudisrakennuksen alimmainen kerros on ns. puolikerros. Siihen on sijoittumassa HUS lääkevalmistus, jonka pinta-alasta suuri osa on puhdastilaa. Ensimmäisen kokokerroksen lattian taso on samassa korkeudessa kuin nykyinen Fa1 lattiataso. Kyseiseen kerrokseen tulee sijoittumaan teknisiä tiloja, logistiikka ja HUS laboratoriot. Kolme ylempää kerrosta ovat osastokerroksia. Valmista pitäisi olla noin kahden vuoden kuluttua.

Peruskorjauksen suunnittelu on edelleen hankesuunnittelutasolla

Peruskorjauksen suunnitteluun on saatu lopulliset ”suuntaviirut”. Harkinnan jälkeen on päädytty siihen, että purkuvaihtoehtoa ei tulla käyttämään. Päätös ei juurikaan vaikuta alempien kerroksien hankesuunnitelmaan. Nyt kun lopulliset ”suuntaviirut” on selvillä, on hoidettava neljän ylimmän kerroksen hankesuunnitelma maaliin ja käynnistettävä varsinainen suunnittelu.

Väistöjen kautta on varmistunut, että peruskorjaus jaetaan kolmeen eri lohkoon. Näiden lohkojen peruskorjauksen toteutus ei voi olla yhtä aikaa, jotta sairaala pystyy yleensäkään toimimaan. Ensimmäisenä peruskorjataan lohko Ac eli 90-luvulla valmistunut laajennusosa. Toisena lohkona peruskorjataan lohko Aa eli torniosan eteläinen osa ja viimeisenä lohko Ab eli torniosan pohjoinen osa.

60-luvulla rakennetun sairaalan kerroskorkeuteen nykymääräysten mukaisen LVIS-tekniikan sullominen aiheuttanee melkoista tuskaa

Peruskorjaaminen tulee olemaan todellinen haaste. Käynnissä olevan sairaalan lisäksi määräysten mukaisen tekniikan sijoittaminen rakennukseen ei ole yksinkertaista. 1960-luvulla rakennetun sairaalan kerroskorkeus on vain n. kolme metriä. Tähän kerroskorkeuteen nykymääräysten mukaisen LVIS-tekniikan sullominen aiheuttanee melkoista tuskaa. Myös lohko kerrallaan tekeminen tulee asettamaan omat haasteensa peruskorjaamiselle.

Peruskorjaaminen voidaan aloittaa heti, kun Fb rakennus on otettu käyttöön. On arvioitu, että yhden lohkon peruskorjaamiseen kuluisi noin 1,5 vuotta eli peruskorjaaminen tulisi kestämään alustavan arvion mukaan 4-5 vuotta.

Kymenlaakson keskussairaalan alueella riittää hommaa, haittoja ja melua

Hommaa siis riittää. Haittoja ja melua on ympäri sairaalan kalliota. Omien töiden lisäksi Väylävirasto päätti Hyväntuulentien peruskorjauksesta, josta on puhuttu ainakin 25 vuotta. Kotkassa siis räjäytellään lähes jokaisessa ilmansuunnassa ja lähiliikennekin on saatu sekoitettua. Tämän on tietysti valitettavaa, mutta pakko niellä.

Rakennushankkeita ei pystytä toteuttamaan ilman näitä haittavaikutuksia, niitä pyritään parhaamme mukaan minimoimaan, mutta eroon niistä ei päästä. Ikävintä tietysti haitoissa on, että ne tulevat jatkumaan vuosia. Ihan tarkkaan ei edes pysty lupaamaan koska ”rauha” palaa kalliolle. Toisaalta kärsimällä haitat olemme saamassa sairaalan, joka on oikealla vuosisadalla ja jopa Hyväntuulentien liikennejärjestelyt saadaan päivitettyä. Ironisesti voisi todeta, että ikinä ei ole hyvä: Ratamo rakennetaan paalujen varaan ei kantavalle maapohjalle ja Kotkassa on timantinkovaa graniittia, joka ei lähde kuin dynamiitilla.

Ratamokeskus-hanke kulkee suunnitelmien mukaan

Ratamokeskus on kulkenut isossa kuvassa suunnitelmien mukaan. Julkisivu ja piha alkavat saada lopullisen muotonsa ja sisällä tehdään töitä laidasta laitaan.

Hankkeen tavoitteellisesta aikataulusta on jouduttu antamaan periksi kuukaudella. Ratamokeskus on vastaanotettavissa tammi-helmikuun vaihteessa 2022. Tämä tarkoittaa rakennustöiden päättymistä ja rakennuksen luovuttamista, tuolloin paikka ei ole vielä valmis avattavaksi asiakkaille ja potilaille. Työmaatoimintojen lisäksi aikatauluviiveeseen on vaikuttanut korona. Tavaratoimittajat ovat perustelleet toimitusviiveitä koronasta johtuviksi, mikä varmaan on myös totuuskin. Korona-aikana rakentaminen olisi voinut sujua huomattavasti huonomminkin. Työmaalla on ollut vain pari vahvistettua koronatapausta, vaikka työmaan keskivahvuus on noin 140 henkilöä / työvuoro. Iso kiitos kuuluu pääurakoitsijalle, joka on tehnyt mitä tehtävissä on, jotta koronan vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Työmaalla on edelleen pääurakoitsijan asettama maskipakko.

Työmaatoiminnot ovat kirjoitushetkellä varsin monipuoliset. Sisäpuolisten töiden osalta rakennuksen länsireuna eli esimerkiksi tarkkailutilat ovat pääosin valmiina. Pölyttömyyssiivoukset etenevät lohko kerrallaan ja sitä kautta taloteknisiä järjestelmiä otetaan käyttöön ja testataan. Valmistuskeittiön laiteasennukset ovat valmiit. Suunterveydenhuollon tiloihin asennetaan hoitoyksiköitä. Rakennustekniikan osalta suurimmat työn alla olevat työt ovat alakatot, välioviasennukset ja listoitukset.

Kun rakennus on vastaanotettu tammi-helmikuussa 2022, alkaa käyttöönottovaihe. Muuttotyöryhmä ja käyttöönottoryhmä tekevät ansiokasta työtä käyttöönottoa silmällä pitäen. Käyttöönotto on suunniteltu kestäväksi kolme kuukautta. G-osan käyttöönottoon verraten omat haasteensa aiheuttaa siirrettävien sairaalalaitteiden lisäksi siirrettävät potilaat. Hoitotoimia ei voi keskeyttää ”muuttopäiväksi”. Kaikki uskovat kuitenkin, että varsinainen hoitotyö Ratamokeskuksessa alkaa huhti-toukokuun vaihteessa eli kevättä odotellessa.

Kirjoittaja

Kai Heiskanen

Projektijohtaja

040 489 8642

kai.heiskanen@kymenhva.fi

sairaalahankkeiden rakentaminen ja kustannukset