Siirry pääsisältöön

Huippuammattilaiset ja toimivat tilat mahdollistavat timanttisen sädehoidon

Uutiset
Huippuammattilaiset ja toimivat tilat mahdollistavat timanttisen sädehoidon

Kymenlaakson keskussairaalan röntgenhoitajat ovat olleet tyytyväisiä uusiin sädehoitoyksikön tiloihin. Hyvän työskentely-ympäristön lisäksi uudet tilat tarjoavat mahdollisuuden myös yksikön toiminnan kehittämiseen.

Kymenlaakson keskussairaalan röntgenhoitajat Laura Lankinen, Sanna Ryynänen, Riikka Turunen ja Viivi Sillanpää iloitsevat siitä, että sädehoitoyksikön käytössä on valoisat, tilavat ja toimivat tilat, joissa on hyvä sisäilma. Tärkeää on myös se, että potilaan tietoturvasta ja yksityisyydestä pystytään huolehtimaan koko hoidon ajan. Röntgenhoitajien mukaan keskussairaalan sädehoitoyksikössä on hyvä tehdä töitä.
– Ehdottomasti parasta työssä on työilmapiiri, työkaverit ja ote, jolla työtä tehdään, Laura Lankinen sanoo.

Röntgenhoitajat kohtaavat työssään syöpään sairastuneita ihmisiä eri puolilta Kymenlaaksoa.

– Osa potilaista saapuu sädehoitoon kotoa käsin, osa suoraan osastohoidosta. Teemme yhteistyötä myös esimerkiksi palliatiivisten osastojen, kuten Karhulassa sijaitsevan Villa Meren ja Kouvolassa sijaitsevan Villa Apilan kanssa. Joskus hoitoon tullaan kiireesti myös päivystyksen kautta, esimerkiksi jos vaarana on halvaantuminen, tiiminvetäjänä toimiva Riikka Turunen kertoo.

– Me röntgenhoitajat kuljemme potilaan rinnalla koko sädehoitojakson ajan, kesti hoito sitten viikon tai seitsemän viikkoa. Tänä aikana hoidamme potilaan tilannetta monin eri tavoin. Sädehoito on meidän päätavoitteemme, mutta potilaan elämässä tai tautitilanteessa voi tulla esiin myös muita asioita, jotka meidän on otettava hoidossa huomioon, Turunen jatkaa.

Sädehoitoyksikössä aikataulu on tiivis, sillä potilaita hoidetaan 15-20 minuutin välein. Tiiviistä aikataulusta huolimatta ihmiset pyritään kohtaamaan hoidon aikana aidosti.

– Käymme hoitotilanteessa potilaan kanssa läpi päivän kuulumiset ja voinnin. Jos voinnissa on ilmaantunut jotakin poikkeavaa, annamme ohjeita ja konsultoimme tarvittaessa lääkäriä. Sen jälkeen potilas asetellaan laitteeseen ja hänestä otetaan kohdistuskuvat. Kohdistuskuvien avulla voimme tarkistaa potilaan asennon, jotta hoito saadaan kohdistettua millilleen siihen kohtaan, johon hoito on suunniteltu. Itse hoito ei kestä kauaa – minuutista kahteen – ja hoidon jälkeen potilas pääsee lähtemään takaisin kotiin tai osastolle, kuvailee Viivi Sillanpää sädehoitokerran kulkua.

Sädehoitoyksikköön mahtuu surun lisäksi myös iloa ja arkisia asioita

Ihmisten tarinat ja sairastuminen ja erityisesti nuorempien potilaiden kohtaaminen koskettavat hoitajia.

– Kymenlaakson keskussairaalassa ei hoideta syöpään sairastuneita lapsia, mutta erityisesti koskettavat ne potilaat, jotka ovat lähellä omaa ikäluokkaa, Laura Lankinen sanoo.

– Myös ne potilaat, jotka tulevat hoitoon uudelleen, jos sairautta ei ole saatu ensimmäisellä hoitokerralla parannettua, koskettavat erityisesti. Joskus hoitoja jatketaan elämän loppuun asti, Viivi Sillanpää sanoo.

Vaikka syöpä on tiiviisti läsnä sädehoitoyksikön arjessa, sädehoito ei ole pelkkää surua.

– Olemme saaneet potilailta palautetta, että vaikka he tulevat tänne ikävän asian vuoksi, täällä on myös iloisuus läsnä. Jaamme iloa ja arkisia asioita, jotka voivat saada ajatukset muualle sairaudesta. Vaikka täällä ei ole kiva käydä, pyrimme tekemään käynnistä niin mukavan kuin mahdollista, Sillanpää sanoo.

Sädehoitotiimissä kaikki antavat panoksensa työn kehittämiseen

Työtilojen muutosten lisäksi sädehoitoyksikössä on toteutettu myös muita suuria muutoksia. Kymenlaakson keskussairaalan sädehoitoyksikössä on käytössä pintatunnistusjärjestelmä, joka on mahdollistanut entistä tarkemman potilaiden asettelun hoitoasentoon ja hoitoasennon seurannan sädehoidon aikana. Samalla järjestelmä on mahdollistanut siirtymisen kokonaan tatuoimattomaksi yksiköksi.

– Olemme myös Suomen ensimmäinen julkisen sektorin toimija, jossa sädehoidon prosessi hoidetaan täysin paperittomasti. Tämä prosessi vaatii yhä työtä ja jatkuu edelleen, Riikka Turunen kertoo.

Toiminnan kehittäminen on sädehoitoyksikössä ylpeyden aihe.

– Olemme saavutuksista todella innoissamme ja kerromme niistä luottavaisina eteenpäin. Työn kehittäminen on mahdollista, jos kaikki pistävät panoksensa yhteiseen hyvään. Myös muutoksen sietäminen hetkellisesti kuuluu osaksi kehittämistä, Turunen sanoo.

Turusen mukaan yksikössä on huomattu myös, että moniammatillinen henkilökunta lisää potilaan kokonaisvaltaisempaa hoitoa.

– Yksikössämme on työskennellyt perushoitaja ja sairaanhoitaja, jotka ovat tuoneet osaamisellaan korvaamatonta asiantuntemusta yksikön toimintaan.

Käynnissä on edelleen uusien tilojen ja laitteiden sisäänajovaihe, mutta samalla sädehoitotiimin katse on suunnattu jo kohti seuraavia toiminnan kehittämiskohteita. Riikka Turusen mukaan toiminnan kehittämisessä panostetaan erityisesti korkeaan perusosaamiseen työpisteiden lisääntymisen myötä.

– Työn kehittämisen velkaa on ehtinyt syntyä muutosprosessin aikana ja sen kurominen on nyt meidän tärkein tehtävämme. Jotta henkilöstön osaamisessa pystytään turvaamaan korkea perustaso, tiimiltä vaaditaan jatkuvaa kouluttautumista, ajantasaisia työohjeita, kykyä omaksua uutta ja soveltaa opittua käytännön työssä.

Lisääntynyt konekapasiteetti on vaatinut työnkierron uutta suunnittelua.

– On tärkeää, että saamme luotua toimivan ja säännöllisen työnkehittämisen mallin, jotta saamme mahdollisimman hyvin rullaavan arjen kahden sädehoitokoneen ja yhden CT-laitteen yksikkönä, Turunen sanoo.

Lähitulevaisuudessa koittava auditointi on myös uusi mahdollisuus havainnoida sädehoitoyksikön nykyisiä toimintamalleja.

– Ja hioa niitä aina vain paremmiksi, Turunen muistuttaa.

Uudet tilat, yhteisöllisyys ja uusi tekniikka ovat valtteja ammattilaisten rekrytoinnissa

Uusien tilojen myötä sädehoitoyksikköön saatiin lisää tilaa ja sädehoitolaitteiden määrä tuplaantui yhdestä kahteen. Kahden sädehoitolaitteen tavoitteena oli turvata kaikkien kymenlaaksolaisten syöpäpotilaiden hoito, mutta joitain potilaita on edelleen jouduttu ohjaamaan muualle hoitoon.

– Kevään osalta puhutaan noin kymmenestä potilaasta. Asiaan on vaikuttanut moni asia, kuten esimerkiksi röntgenhoitajaresurssi, räjäytystöiden tekemät tauot, uuden yksikön vaatima työn organisointi, sekä uusien tilojen, tekniikoiden ja laitteiden sisäänajo, kertoo syöpätautien apulaisylilääkäri Jenni Peltonen.

Kasvanut hoitokapasiteetti lisäsi myös sädehoitoyksikön tiimin kokoa viidellä röntgenhoitajalla.

– Röntgenhoitajien saatavuus on ollut haastavaa, mutta olemme saaneet täytettyä avoimet toimet. Uudet tilat, pienen tiimin yhteisöllisyys ja uusi tekniikka ovat Kymenlaakson keskussairaalan sädehoitoyksikön valtteja, palvelualuepäällikkö Anu Lonka sanoo.

Anni Vakkuri

Viestintäasiantuntija

040 186 6522

anni.vakkuri@kymsote.fi