Viimeisellä matkalla – vainajan kunnioittava hoito

Kun ihmisen elämä tulee päätökseen, kun ihminen kuolee, on vainajan läheisillä paljon erilaisia asioita hoidettavana pian kuoleman jälkeen. Samaan aikaan luopumisen herättämät tunteet ovat usein pinnalla. Sairaalan osastojen ja vainajapalveluiden henkilökunta opastavat omalta osaltaan käytännön asioissa. Itse työskentelen sairaalassa pappina ja teen tiivistä yhteistyötä sairaalan vainajapalveluiden vahtimestarin Emppu Säyriön kanssa. Tässä blogitekstissä kerron sairaalan vainajapalveluista, uusista vainajansäilytystiloista sekä niiden yhteydessä olevasta uudesta kappelista.

Vainajapalveluiden toiminta sisältää vainajien vastaanottamisen, säilyttämisen ja luovuttamisen. Vainaja siirretään osastolta kuoleman jälkeen vainajansäilytystiloihin. Kymenlaakson keskussairaalan vainajansäilytystiloihin tuodaan myös muualla kuin sairaalassa menehtyneitä vainajia.  Vahtimestari Emppu kuvaa omaa työtään seuraavasti: ”Sovin hautaustoimiston kanssa ajankohdan jolloin vainaja tullaan arkuttamaan. Kirjaan vainajat vainajakirjalle ja Lifecare-järjestelmään. Teen paljon yhteistyötä hautaustoimistojen ja poliisin kanssa, sekä heidän kanssaan, jotka kuljettavat vainajia ruumiinavaukseen. Keskustelen myös omaisten kanssa niin puhelimessa kuin myös paikan päällä.

Vainajansäilytystilat ovat vahtimestari Empun työmaata. KUVA: Hanna Hietanen

Uudet vainajansäilytystilat ovat aikaisempaa tilavammat ja muutenkin on pyritty siihen, että tilat ovat tarkoituksenmukaiset. Vainajille on riittävästi säilytystilaa. Arkutukselle on oma tila ja vahtimestarille oma toimisto. Tilojen yhteydessä on myös erillinen pesutila muslimivainajan rituaalipesua varten.

Pesutila muslimivainajan rituaalipesua varten. KUVA: Hanna Hietanen

Omaisilla on mahdollisuus hyvästellä läheisensä jo osastolla heti kuoleman jälkeen. Vainajan hyvästelyhetken voi sopia myös vainajansäilytystilojen yhteydessä olevaan kappeliin. Monet pitävät tärkeänä sitä, että oman surunsa keskellä on vielä mahdollisuus nähdä ja hyvästellä heille rakas ihminen. On tärkeää, että sairaalan monien huoneiden joukossa on myös tällainen rauhallinen huone vainajan hyvästelyä varten. Joskus omaiset haluavat olla myös vainajaa pukemassa arkkuun laiton yhteydessä. Silloin, kun omaiset haluavat vielä hyvästellä vainajan, sovitaan hyvästelyhetki usein siihen yhteyteen, kun hautaustoimiston henkilökunta hakee vainajan eteenpäin. Mutta hyvästelyhetken voi sopia myös muuhun ajankohtaan. Sopiessaan monista käytännön asioista hautaustoimiston kanssa, omaiset sopivat myös vainajan noudosta ja sen ajankohdasta yhteistyössä Empun kanssa.

Omassa työssäni sairaalapappina tapaan läheisensä menettäneitä omaisia. Jos omaiset haluavat hyvästellä vainajan avoimen arkun äärellä, voivat he viettää kappelissa hyvästelyhetken ihan keskenäänkin. Mutta voin olla heidän kanssaan, jos he niin toivovat. Silloin on myös mahdollista vaikkapa laulaa tai rukoilla avoimen arkun äärellä, tai hiljentyä yhdessä saattohartauteen. Näissä tilanteissa kuuntelen mielelläni omaisia siitä, mitä he tuolta hetkeltä toivovat. Joskus riittää sekin, että ollaan vain hiljaa – ei hyvästelyyn tarvita aina sanoja.

Hautaustoimiston henkilökunta noutaa vainajan sairaalalta, jolloin vahtimestari Emppu on vainajan luovuttamassa. ”Luovutuksen yhteydessä tarkistetaan henkilöllisyys, siistitään vainaja, huolehditaan että tahdistimet ynnä muut hoitolaitteet ja korut on poistettu, merkitään luovuttaja ja hakija kirjaan ja Lifecareen,” kertoo Emppu.

Sairaalapastori Hanna voi olla mukana kappelissa omaisten kanssa. KUVA: Emppu Säyriö

Mahdollinen hautajaisten yhteydessä toimitettava vainajan siunaaminen tapahtuu yleensä muualla kuin sairaalassa. Mutta myös sairaalan kappelissa on mahdollista toimittaa hautaan siunaaminen. Silloin meitä on koolla vain pieni joukko saattajia, koska kappelissa on tilaa vain 15 saattajalle. Usein saattajia on vain muutama. Omaiset voivat myös keskenään pitää muistohetken, tai kutsua paikalle oman uskontokuntansa edustajan tai jonkun muun puhujan.

Uusi kappeli vihittiin käyttöön syyskuussa. Koronatilanteesta johtuen tilaisuus oli pieni, suljettu tilaisuus. Vihkimisen toimitti Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Mukana oli myös ortodoksiseurakunnan osuus. Sairaalan kappeli on kaikkien käytettävissä uskontokunnasta riippumatta.

Kappelin verhojen sävyihin voi liittää surun eri sävyjä. KUVA: Emppu Säyriö

Uusi kappeli on vanhaa pienempi, mutta tunnelmaltaan edellistä lämpimämpi. Istumapaikkoja on sama määrä kuin aiemminkin eli viisitoista. Lämminhenkistä tunnelmaa luomassa ovat omalta osaltaan puiset pinnat, säädettävä valaistus sekä toisella seinustalla olevat kauniit ja lämpimänsävyiset verhot. Tammesta valmistetut puinen risti sekä hiekka-astia ja –lapio ovat Puutaide Klamilan puusepän käsialaa – varta vasten uuteen kappeliimme suunnitellut.

Puutaide Klamilan puusepän valmistamat upeat puutuotteet. KUVA: Hanna Hietanen

Uusi kappeli sijaitsee aivan sairaalan vanhan ja uuden osan saumakohdassa. Käännyttäessä vanhan puolen alueelle, opaskyltit ohjaavat vanhan ambulanssirampin ohi suoraan kappelin eteen. Kappelin edessä on muutama parkkipaikka varattuna kappelissa vierailevien omaisten käyttöön.

Omaisia varten on kappelille oma sisäänkäynti. KUVA: Hanna Hietanen

Kappelille saapuville omaisille on oma sisäänkäynti, joka tuo levolliseen odotustilaan. Tämä on myös parannus entiseen verrattuna, sillä aikaisemmin omaisten odotustila puuttui kokonaan, ja vainajaliikenne kulki samasta ovesta omaisten kanssa. Erillinen odotustila antaa omaa läheistään saattamaan tuleville mahdollisuuden istahtaa hetkeksi ennen kappeliin siirtymistä. Myös odotustilan lämmintä tunnelmaa palvelevat puiset pinnat sekä kauniit verhot.

Levollinen odotustila läheistään saattamaan tulevia omaisia varten. KUVA: Hanna Hietanen

Vainajansäilytystilat ja kappeli ovat oleellinen osa sairaalan palveluita. On hienoa, että uudet tilat mahdollistavat vainajaa kunnioittavat palvelut, joissa myös surevien omaisten kohtaaminen on keskeisellä sijalla.

Usein kappelissa lauletaan ”Maa on niin kaunis”. Tuon laulun sanoilla toivotan Sinulle rauhaisaa joulunaikaa!

Maa on niin kaunis,

kirkas Luojan taivas,

ihana on sielujen toiviotie.

Maailman kautta

kuljemme laulain,

taivasta kohti matka vie.

Kirjoittaja

Hanna Hietanen

Sairaalapastori, Kotka-Kymin seurakunta

hanna.hietanen@evl.fi