Kurkista Kymenlaakson keskussairaalan uuden leikkausyksikön maailmaan

Valmistuin sairaanhoitajaksi 22 vuotta sitten. Tulin nykyisestä Pohjois-Kymen sairaalasta Kymenlaakson keskussairaalaan reilu 17 vuotta sitten leikkausosastolle töihin. Olen työskennellyt suurimman osan urastani anestesiahoitajana leikkausosastolla. Sen lisäksi olen työskennellyt näiden vuosien ajan päiväkirurgiassa, jonohoitajana, kipuhoitajana sekä viimeiset vuodet leikkaustoiminnan tietojärjestelmien parissa. Leikkaus- ja toimenpidepotilaan hoitotyö ja hoitoprosessit ovat vuosien aikana tulleet hyvin tutuksi sairaalassamme. Olen ollut mukana alusta asti kehittämässä sairaalaamme Leiko-toimintaa (Leiko = leikkauksesta kotiin), joka on olennainen osa elektiivisen leikkaus/toimenpidepotilaan hoitopolkua. Muuttovastaavan työssä olen päässyt hyödyntämään pitkää uraani leikkaustoiminnan parissa sekä opintojani, joita olen tässä vuosien varrella suorittanut.

Leikkausyksikön pääovi

Viime vuodet on ollut yhtä muutosta leikkaustoiminnassakin ja uuden sairaalan suunnittelu on ollut pitkä prosessi. Kolme vuotta sitten kesällä siirtyi päivystysleikkaukset Pohjois-Kymen sairaalasta meille keskussairaalaan. Vuoden 2018 alusta keskitettiin kaikki leikkaustoiminta keskussairaalaan, jolloin otettiin käyttöön myös leikkaustoiminnan omat tietojärjestelmät. Paperikirjaaminen jäi pois ja tällä pyrittiin varmistamaan, että lisääntynyt potilasmäärä pystyttiin ottamaan vastaan ja sujuvoittamaan kirurgisen potilaan hoitopolkua. Potilaan hoitoon liittyvä tieto on helposti kaikkien potilaan hoitamiseen osallistuvien saatavilla.

Päiväkirurgiset toimenpiteet ovat viime aikoina olleet kasvamaan päin, leikkaustekniikoiden ja anestesiamuotojen kehittymisen myötä.

Saimme joukkoomme myös ammattitaitoisen joukon uusia työntekijöitä vahvistamaan rivejämme, koska potilasmäärät kasvoivat. Leiko-toimintaa on kehitetty koko ajan sen käynnistymisestä asti. Leikkausosasto ja päiväkirurgian yksikkö yhdistyivät ja nyt olemme kaikki yhdessä uusissa tiloissa. Tämä tulee sujuvoittamaan meidän toimintaamme, emmekä ole enää kaksi erillistä yksikköä kaukana toisistamme. Toiko-yksikkö (Toiko = toimenpiteestä kotiin) sijaitsee myös lähellä uutta leikkausyksikköä. Pääasiassa elektiiviset potilaamme tulevat sen kautta hoitoomme sekä päiväkirurgiset potilaat kotiutuvat. Päiväkirurgiset toimenpiteet ovat viime aikoina olleet kasvamaan päin, leikkaustekniikoiden ja anestesiamuotojen kehittymisen myötä.

Toiko-yksikkö lähellä leikkausyksikköä

Uusi leikkausyksikkö on kuitenkin 24/7 toimiva yksikkö ja osa potilaistamme on päivystyspotilaita. He saapuvat meille uuden sairaalaosan muista yksiköistä tai vanhan sairaalan puolelta. Iso muutos oli, kun synnytysyksikkö muutti ihan meidän yksikön viereen ja yhteistyö heidän kanssaan on myös entistä sujuvampaa. Lisäksi kerrosta alempana sijaitsee päivystys, teho-ja valvontayksikkö.

Päivystyspotilaiden kuljetukseen tarkoitettu hissi kulkee kerrosten välillä.

Hoidamme moniammatillisella yhteistyöllä potilaita vauvasta vaariin sinä vuorokauden aikana, kun potilas hoitoamme tarvitsee. Meidän yksikössä työskentelee suuri joukko valtavan ammattitaidon omaavaa henkilökuntaa, joka koostuu sairaanhoitajista, lääkintävahtimestareista, eri erikoisalojen lääkäreistä, sihteereistä, hoitologistikoista, välinehuoltajista, sairaalahuoltajista ja lisäksi yksikössämme käy päivittäin eri asiantuntijoita. Kaikkien ammattitaitoa tarvitaan potilaan hyvän hoidon takaamiseksi!

Potilasturvallisuus toteutuu, kun henkilökunnalla on työturvalliset tilat.

Haluatko nähdä miltä näyttää uusi leikkausyksikkö uudessa G-sairaalassa? Uuden leikkausyksikön suunnittelu on kestänyt useita vuosia. Hoitohenkilökuntaa on otettu suunnitteluun mukaan koko projektin ajan ja uusia toimintamalleja sekä tietojärjestelmiä että sovelluksia otettiin käyttöön jo vanhalla osastolla. Tiloja ja toimintaa suunniteltaessa itselläni on koko ajan ollut päällimmäisenä ajatus, että tilat suunnitellaan potilaiden lisäksi henkilökunnalle. Potilasturvallisuus toteutuu, kun henkilökunnalla on työturvalliset tilat. Ja potilaan hoidon sujuvoittamiseksi tulee saada kaikki ns. hukka minimoitua, josta esimerkkinä helposti saatavat ohjeet sekä selkeät toimintamallit.

Vanhoista tiloista otettiin mukaan ammattitaito, tiimityön taito, huumorintaju ja hyväksi koetut toimintamallit, laitteet sekä ohjelmat.

Uudessa leikkausyksikössä korostuu potilas- ja työturvallisuus, kun toiminta muutti vanhoista 1960-luvun tiloista nykyaikaisiin tiloihin. Vanhoista tiloista otettiin mukaan ammattitaito, tiimityön taito, huumorintaju ja hyväksi koetut toimintamallit, laitteet sekä ohjelmat. Tilavammat ja valoisat leikkaussalit soveltuvat monenlaiseen kirurgiaan. Leikkaussaleja on käytössämme 12.

Leikkaussali 9, jossa sali valmisteltu ortopedistä leikkausta varten

Yksikössä on hyvä hengittää, kun ilmanvaihtoon on panostettu.

Valoisaa on muissakin yksikön tiloissa. Yksikössä on hyvä hengittää, kun ilmanvaihtoon on panostettu. Heräämöjä on kolme. Raskaassa heräämössä hoidetaan vaativampaa hoitoa tarvitsevat potilaat, kevyessä heräämössä päiväkirurgiset potilaat ja lapsille on kokonaan oma heräämö.

Heräämöt:

Raskas heräämö

Kevyt heräämö

Lasten heräämö

Henkilökunnan tapa tehdä työtä muuttui uusiin tiloihin muutettua. Hoitologistiikkaa alettiin kehittää jo vanhoissa tiloissa ja nyt uusiin tiloihin muutettua sen tärkeys korostuu entisestään. Erilaiset tavarat sekä välineet, mitä leikkauksissa tarvitaan siirtyvät yksikössämme pääsääntöisesti pyörillä olevissa kaapeissa tai pöydillä potilaan luo. Myös välinehuollon uudet tilat sijaitsevat uudessa sairaalaosassa.

Steriili takakäytävä, jossa välineille tarkoitettuja pyörillä kulkevia kaappeja, pöytiä ja kärrejä. Ympäri osastoa on isoja näyttöjä, joiden avulla saadaan reaaliaikaista tietoa leikkaussalien tilanteesta ja sujuvoitetaan toimintaamme.

Hoitoon vaadittava välineistö siirtyy kätevästi potilaan lähelle. Tässä elvytyskärry.

Meillä pyritään hoitamaan potilaita eikä koneita.

Yksikössämme korostuu muutos tekniikan, automatiikan ja digitalisaation hyödyntämisessä uusissa tiloissa. Lääketiede ja hoitotyö kehittyvät koko ajan hurjaa vauhtia. Tapa tehdä työtä on muuttunut minunkin uran aikana hurjasti. Digiloikka on pyritty tekemään turvallisesti. Digitalisaatio on lähellä sydäntäni, sillä olen viime aikoina suorittanut ylempää ammattikorkeakoulututkintoa juuri sotepuolen digitaalisiin ratkaisuihin liittyen. Toinen yksikkömme muuttovastaavista, Juhana Haavisto, opiskelee myös samaa tutkintoa. Olemme hyödyntäneet koko leikkausyksikön muuttoprosessissa digitalisaatiota eri tavoilla, mikä on opinnäytetyömme.

Tämä hetken trendi on koko ajan lisääntyvä määrä eri sovelluksia. Niiden kanssa tulee potilashoitotyössä miettiä tarkkaan, ettei niiden käyttö vie aikaa liikaa pois potilaalta ja ettei henkilökunta joudu kirjaamaan samaa asiaa moneen eri paikkaan. Mielestäni integraatioiden eteen kannattaa nähdä vaivaa. Ja näiden asioiden parissa työmme jatkuu.

Kun tekniikka, automaatio, digitalisaatio ja erilainen laitteisto lisääntyi entisestään uudessa leikkausyksikössä, on niiden tarkoitus olla avuksi potilaan hoidossa. Erilaisilla siirrettävillä laitteilla ja näytöillä saadaan turvattua koko tiimin ergonomia työskentelyssä. Tämä vaatii meiltä opettelua. Saliohjausjärjestelmä on yksi esimerkki, jonka avulla leikkaustiimi pystyy hallitsemaan, editoimaan ja taltioimaan kuva- ja videomateriaalia useista eri lähteistä sekä se mahdollistaa etäkonsultaation ja -opetuksen reaaliajassa. Lisänäytöt mahdollistavat esimerkiksi röntgenkuvien näkymisen kirurgille leikkauksen aikana. Dynaaminen ilmanvaihto vaikuttaa merkittävästi hoidon laatuun ja leikkaussalien ulkopuolelle sijoitetut infonäytöt ehkäisevät turhia ovien aukomisia.

Saliohjausjärjestelmä

Leikkaussali 2, joka on varusteltu sektiota varten.

Kun ammattilaisen työntekotapa ja toimintamallit muuttuvat, henkilökunnalla on oikeus saada koulutusta uusiin asioihin. Uutta teknologiaa on tullut uusiin tiloihin, joten eri toimittajat ovat kouluttaneet henkilökuntaa niiden käyttöön. Muuttovastaavat ovat saaneet enemmän koulutusta, jotta pystyvät toimimaan henkilökunnan tukena yksikössä. Lisäksi kaikki ohjeet pitää olla saavutettavissa helposti potilastyön ohessa. Video-ohjeet ovat aika pop tänä päivänä sähköisesti saatavien paperiohjeiden lisäksi. Tavoitteemme on asteittain luopua paperiohjeista, koska niiden päivittäminen ajan tasalle on työlästä. Uuden opettelu vaatii henkilökunnalta paljon. Ohjeita on tehty yhteistyössä eri toimittajien kanssa palvelemaan meidän tarpeitamme. Muuttovastaavien tuki ja saavutettavuus yksikössä on koettu hyväksi tässä uuden yksikön käyttöönotossa. Yksikössä työskentelee erittäin ammattitaitoinen henkilökunta, joka jaksaa kehittää itseään vaativassa työssä potilaiden parhaaksi. Kehittäminen ja muutos ei lopu tähän muuttoon.  

 Osaavat ihmiset ovat yksi merkittävimmistä resursseista yksikössämme.

Osaavat ihmiset ovat yksi merkittävimmistä resursseista yksikössämme. Meidän muuttovastaavien mielestä luottamuksen, oikeudenmukaisuuden, yhteistyön, verkostoitumisen, monimuotoisuuden ja yksilöllisyyden, sekä osaamisen, kehittymisen, uudistumisen ja osallisuuden merkitys on korostunut muutoksessa, johon on sisältynyt epävarmuutta tulevaisuudesta. Työyhteisö oppii ja kehittyy yhdessä. Meidän henkilökuntamme sekä uudet tilat ovat potilasta varten!

Kirjoittaja

Annika Aho-Konttinen

leikkausyksikön muuttovastaava, leikkaustoiminnan tietojärjestelmien pääkäyttäjä ja sairaanhoitaja

annika.aho-konttinen@kymsote.fi