Herättääkö sana välinehuolto ajatuksia, että mitähän siellä oikein tehdään? Vai onko välinehuolto yksikkönä täysin tuntematon?

Välinehuoltaja Minja Auervuolle kertoo välinehuollon toiminnasta ja muutosta uusiin tiloihin.
Et varmaankaan ole ainoa. Monelle käsite välinehuolto ei välttämättä kerro paljon, vaikka välinehuolto onkin yksi tärkeimpiä toimivan sairaalan peruskivijaloista. Yksikään sairaala ei toimi ilman kunnollista välinehuoltoa, oli välinehuolto sitten oma sisäinen yksikkö tai ulkoa ostettu palvelu. Kymenlaakson keskussairaalassa on keskitetty välinehuolto, joka palvelee sairaalan osastoja sekä erilaisia Kotkan alueen terveydenhuollon yksiköitä. Haminassa ja Kouvolassa on tällä hetkellä omat välinehuoltoyksikkönsä.
Mitä välinehuollossa sitten tapahtuu? Korjataanko siellä kenties rikkoutuneita välineitä tai ollaanko siellä konepajahaalarit päällä? Ei suinkaan, välinehuollossa pestään, desinfioidaan, kootaan, pakataan ja steriloidaan sairaalavälineistöä. Välinehuolto on korkean puhtausluokan osasto, jossa toimitaan aseptisesti.
Välinehuollossa käsitellään paljon erilaista välineistöä, kuten leikkausinstrumentteja ja hammashoidon, sairaalan eri osastojen, neuvoloiden ja terveyskeskusten välineitä. Korjaukset välineille kuitenkin tekee aina välinevalmistajan valtuuttama yritys, joka saattaa sijaita esimerkiksi Saksassa. Me välinehuollossa emme voi vääntää mutkalle menneitä pihtejä suoriksi tai korjata lohjennutta talttaa. Välinehuollon toimintaa säätelee lait, asetukset ja standardit, jotka antavat toiminnalle rajat.
Uusi välinehuolto
Uusi välinehuolto sijaitsee sairaalan G-osassa alimmassa kerroksessa, maan tasalla. Avarat ikkunat tuovat mukavasti luonnonvaloa työtiloihin. Tämä on odotettu uudistus verrattuna entiseen välinehuoltoon. Uudessa välinehuollossa kaikki koneet ja laitteet ovat uusia ja sisältävät modernia tekniikkaa. Toki monissa laitteissa toimintaperiaate on tuttu, mutta paljon on uudistuksia tullut verrattuna vanhan välinehuollon laitteisiin. Tämän vuoksi koko henkilökunta saa laitekoulutuksen ja suorittaa laitteiden ajokortit. Täysin uutta vanhaan verrattuna on välinehuollossa esimerkiksi nostin, joka tuo leikkausosastolta likaiset instrumentit suoraan välinehuoltoon.

Nostin, jolla välineet saapuvat välinehuoltoon leikkausosastolta.
Pesu- ja desinfektiokoneet ovat kaikki uusia ja huippuhienoja. Pesun ja desinfioinnin lisäksi nämä koneet myös kuivaavat välineet. Automaattinen kuljetin purkaa ja tuo puhtaat, desinfioidut ja kuivat välineet instrumenttienpesukoneista suoraan pakkaushuoneeseen.

Pesu-desinfektiokoneiden lastaaminen pesupuolella.
Välinehuollosta löytyy myös erillinen desinfioiva ultraäänipesulaite sekä uudet taipuisien tähystimien pesu-desinfektiokoneet.

Taipuisien tähystimien pesu-desinfektiokoneet. Kuvaaja Minja Auervuolle.

Puhtaan tähystimen asettelua koneeseen koulutusvaiheessa. Kuvaaja Minja Auervuolle.

Pesu-desinfektiokoneiden purkurata pakkaushuoneessa sekä kuivauskaappi. Kuvaaja Minja Auervuolle.
Pakkaushuoneessa instrumenttien ja hoitovälineiden puhtaus ja toimintakunto tarkastetaan. Niistä kootaan ja pakataan sterilointikääreisiin, sterilointipusseihin tai kontainereihin asiakkaan kanssa sovittuja tuotekokonaisuuksia. Erilaiset kokoonpanot voivat vaihdella todella paljon asiakkaiden tarpeiden mukaisesti: suurimmat kokonaisuudet sisältävät useita kymmeniä välineitä, pienimillään välineet pakataan yksittäin. Apuna käytämme tietojärjestelmää, josta tarvittaessa näkee pakattavien välineiden yksityiskohdat, kuten esimerkiksi yksilöintitunnukset, tuotekoodit tai kokoamis- ja pakkaamisohjeet. Asiakkaiden toiveiden lisäksi aina on huomioitava myös laitevalmistajien omat ohjeet, joita ei voi ohittaa prosessin aikana.

Instrumenttien pussituspiste pakkaushuoneessa. Pöytien korkeus on säädettävissä kullekin työntekijälle sopivaksi, joten työskennellä voi sekä seisten että istuen. Kuvaaja Mari Johansson.

Kuva välinehuollon pakkaushuoneesta. Kuvaaja Minja Auervuolle.
Autoklaaveihin sterilointikuorma lastataan perinteistä poiketen matalalta radalta. Autoklaaveissa puhtaat, desinfioidut, tarkastetut ja pakatut välineet steriloidaan höyryllä. Sterilointihöyryn lämpötila on ohjelmasta riippuen 121 tai 134 astetta ja sterilointiin käytetään erittäin puhdasta, Ro-vedestä tehtyä höyryä. Tavallinen vesijohtovesi ei ole laadultaan riittävän puhdasta sairaalan sterilointiprosessin erityisen tarkkoihin vaatimuksiin. Sairaalakäytössä höyrysterilointiprosessi on erittäin tehokas ja taloudellinen ja asiakkaille turvallinen. Steriloinnin jälkeen pakkaukset vielä tarkistetaan ja onnistuneen prosessin jälkeen lähetetään takaisin asiakkaille.

Autoklaavit, joissa pakattuja välineitä steriloidaan paineistetun höyryn avulla. Kuvaaja Minja Auervuolle.
Välinehuollossa on lisäksi matalalämpösterilointilaite, jossa steriloidaan välineitä, jotka eivät kestä korkeaa lämpötilaa. Matalalämpösteriloinnissa sterilointiin käytetään vetyperoksidia, jonka hajoamistuotteet ovat turvallisesti pelkkää happea ja vettä.
Uudessa välinehuollossa työskennellään 24/7 ja yövuorojen tekeminen on alkanut kesä- heinäkuun vaihteessa, jolloin leikkausosasto aloitti G-osassa toimintansa.
Uuteen välinehuoltoon siirtyminen on vaatinut ja vaatii edelleen henkilökunnalta ponnisteluja, sopeutumista ja uuden oppimista. Yhteistyöllä ja positiivisella asenteella saadaan kuitenkin kaikki toimimaan.
Muutto uusiin tiloihin on saanut eteensä odottamattomia haasteita ja toistaiseksi välinehuolto toimii vanhoissa tiloissa. Valtava määrä uusia laitteita ja uutta tekniikkaa luovat niin monimutkaisen yhdistelmän, että pientä hiomista vaaditaan edelleen. Kaiken täytyy toimia sataprosenttisen luotettavasti ennen kuin päästään tositoimiin. Onneksi meillä ollaan tarkkoja ja pidetään huolta kokonaisuuden toimivuudesta laadusta tinkimättä. Uusia haasteita toki saattaa tulla eteen muuton jälkeenkin, kuten kaikissa muuttoprosesseissa epäilemättä käy. Toivomme kaikki pääsevämme uusiin tiloihin mahdollisimman nopeasti, onhan muuttoa jo pidemmän aikaa suunniteltu ja odotettu.