Siirry pääsisältöön
A- A+

Jokainen sairaalan työntekijä pakkaa muutossa mukaan oman ammattitaitonsa

Työntekijöitä turvaliiveissä ja kypärät päässä sisälllä pitkällä käytävällä.

Koulutuspäällikkö Anne Sundström tietää, että henkilöstön ammattitaito pitää toimia saumattomasti yhteen uudessa sairaalassa ja uutta tekniikkaa käyttäen. Se vaatii yli 600 työntekijän koulutusta.

Valojen syttymistä Kymenlaakson keskussairaalan uudessa G-osassa odottavat innolla niin henkilökunta kuin asukkaatkin koko maakunnassa.

Uuden sairaalan rakentaminen ja käyttöönotto on ollut pitkä projekti. Se on vaatinut muuttavalta henkilöstöltä, erityisesti esimiehiltä ja muuttovastaavilta, työtunteja, osallistumista kaikkiin rakentamisen vaiheisiin, sitoutumista suunnitteluun, osallistumista moniin työpajoihin, kokouksiin ja palavereihin. Tämä kaikki ”jotta saadaan sitä mitä on tilattu”, eräänlaista kouluttautumista sekin.

Valojen sytyttämiseen on valmistauduttu pitkään, hartaasti ja monin eri tavoin. Mitä lähemmäs tilojen luovuttaminen, muuttaminen ja potilaiden tulo lähestyvät, sitä intensiivisempänä käy kuhina valmistautumisessa. Muuttoon ja käyttöönottoon valmistaudutaan myös käyttöönottokoulutuksilla, jota voisi luonnehtia näin: ”otetaan uudet tilat ja niiden toiminnot käyttöön kouluttamalla henkilöstö toimimaan ja käyttämään ammattiosaamistaan uudessa ympäristössä”.

Sairaalassa on varmistettava monin eri tavoin, että ”homma pelaa”.

Kouluttautuminen. Miksi ja miten? Mitä siinä nyt on valmistautumista, saati sitten kouluttamista, ainahan on muutettu? Talo valmistuu, kannetaan tavarat sisään ja aletaan hommiin, näin on ennenkin tehty… Näin onkin ja ”hommiin aletaan”, mutta sairaalaosastojen ja henkilöstön muutto on haasteellisuudessaan kuitenkin hiukan eri mittakaavan projekti ­ eikä vähiten siitä syystä, että tehtävänä on hoitaa sairaita, jopa kriittisessä tilassa olevia ihmisiä, potilaita ja heidän läheisiään turvallisesti. On varmistettava monin eri tavoin, että ”homma” pelaa.

Lääkäreiden, hoitajien ja muun ammattihenkilöstön mukana muuttaa kyllä heidän jokaisen osaaminen ja ammattitaito. Tässä tapauksessa yli 600 henkilön ammattitaito. Tärkeää on taitojen hiominen yhteen uudessa ympäristössä ja uutta tekniikkaa käyttäen, mikä vaatii koulutusta ja harjoittelua ennen toiminnan käynnistymistä ja potilaiden saapumista. Tästä syystä uuteen sairaalaan muuttava henkilöstö osallistuu erilaisiin koulutuksiin koko kevään ajan aina muuttoon asti. Osa koulutuksista koskee myös niitä, jotka jäävät työskentelemään ”vanhoihin tiloihin”. Myös heidän täytyy osata toimia uudessa ympäristössä. Jotta potilastyö on sujuvaa, jokaisen keskussairaalassa työskentelevän on osattava liikkua, kuljettaa potilaat paikasta toiseen ja tehtävä tarvittavat tutkimukset, hoitotoimenpiteet ja leikkaukset sekä ohjattava omaiset ja läheiset.

 

Uudessa ympäristössä toimimiseen liittyy paljon uutta asiakas- potilas- ja työturvallisuutta varmistavaa tekniikkaa, jonka käyttö on oltava jokaisen työntekijän hallussa. Pelkästään jo ovista kulkeminen vaatii uutta, erilaista osaamista kuin ennen – muusta laite- ja järjestelmätekniikasta puhumattakaan. Uusi tekniikka, laitteet, välineet ja järjestelmät eivät   toimi kuten on tarkoitettu, ellei kouluttautumalla varmisteta, että jokainen on harjoitellut ja osaa niitä käyttää. On varmistettava myös, että hoitavat tiimit kussakin yksikössä sekä eri hoitoyksiköiden väliset palveluketjut toimivat saumattomasti.

Kuinka sitten koulutetaan ja mitä menetelmiä käytetään? Kuten aiemmin mainitsin, jokainen ammattilainen pakkaa muutossa mukaansa oman ammattitaitonsa, joka sisältää tekniset taidot ja ihmisen kohtaamisen taidot jne. Potilaan hoitaminen on yhteistyötä, jossa hoitavan tiimin yhteen pelaaminen on oltava kunnossa hoitotavoitteiden saavuttamiseksi. Hoitotilanteessa eri ammattihenkilöt toimivat yhdessä useimmiten samanaikaisesti, hoitotilanteissa edetään vaihe vaiheelta, edellinen toiminto vaikuttaa seuraavaan. Jos jokin kohta ketjussa pettää, se vaikuttaa aina lopputulokseen.

Simulaatiossa jäljitellään todellisia hoitotilanteita ja oikeita hoitoprosesseja oikeissa ymäristöissä.

Kouluttautuminen käyttöönottoon toteutetaan pääosin simuloimalla. Simulaatiossa jäljitellään ja tehdään näkyväksi todellisia hoitotilanteita ja oikeita hoitoprosesseja oikeissa ympäristöissä ja niillä laitteilla ja välineillä, joita käytetään todellisissa hoitotilanteissa. Teknisiä ja ei-teknisiä taitoja testataan uudessa ympäristössä ja uusilla laitteilla, mutta ilman oikeaa hoidettavaa potilasta.

Kukin työyksikkö, kuten päivystys, leikkaussali, synnytyssali ja välinehuolto, harjoittelevat simuloimalla kullekin yksikölle tyypilliset hoitoprosessit hoitotiiminä siinä oikeassa kalustetussa, käyttövalmiissa ympäristössä, jossa varsinainen potilashoitokin tulee tapahtumaan. Samoin testataan laitteet ja järjestelmät sekä varmistetaan niiden käytön osaaminen. Simuloimalla testataan myös sekä hoitotiimin että eri yksiköiden välisen yhteistyön toimivuus ja sujuvuus, samoin varmistetaan turvallisuus, riskienhallinta ja toteutetaan evakuointiharjoitus.

Pitkä sairaalan käytävä, jonka lopussa joukko ihmisiä kävelemässä.

Simulointia sovelletaan myös perehdyttäessä käyttäjiä kulkemaan uusissa tiloissa. Simulaatiokävelyt ovat ennalta suunnitellun ”kartan” mukaisesti eteneviä organisoituja perehdytyskierroksia, jotka jäljittelevät esimerkiksi potilaan ja henkilökunnan reittejä liikuttaessa uuden sairaalan sisällä tiloista toiseen. Reitillä on ”pysäkkejä”, jotka ovat kriittisiä kohtia joko tekniikan tai turvallisuuden vuoksi. Pysäkeillä käydään läpi laite-, järjestelmä-  ja turvallisuustoiminnot, joita kukin osallistuja testaa ja harjoittelee. Simulaatiokävelyjen vetäjinä toimivat turvallisuusasiantuntija, talotekniikan asiantuntija ja muuttovastaava.

Valojen syttymistä ja potilastyön alkamista uusissa ajanmukaisissa tiloissa odottaa kouluttautunut ja ammattinsa osaava henkilökunta.

Kirjoittaja

Anne Sundström

Anne Sundström

koulutuspäällikkö, Kymsote

p. 040 4898 530

anne.sundstrom@kymsote.fi

Vastaa