Kaikki ovat odottaneet ”kuumaa sairaalaa” jo pitkään

Kymenlaaksossa sairaalat uudistuvat, mistä voimme näiden korona-rajoitusten aikana olla kiitollisia. Nämä tuovat meille arkeen kaivattua positiivisuutta.

Olemme kaikki odottaneet Kymenlaakson keskussairaalan uutta ”kuumaa sairaalaa” ja uusia tiloja jo pitkään. Kuumalla sairaalalla tarkoitetaan sitä sairaalan osaa, jossa toimii akuuteimmat yksiköt 24/7 eli mm. päivystys, teho- ja valvontahoito, leikkausyksikkö ja synnytykset.

Olen itse ollut mukana uuden sairaalan suunnitteluryhmissä jo 2000-luvun puolivälistä asti, joten ihan ensimmäiset suunnitelmat eivät vielä toteutuneet. Päivystyksen esimiehenä toimiessani olen saanut olla mukana myös tämän nyt toteutuvan uuden sairaalan suunnittelussa alusta lähtien. Meillä kaikilla, sekä asiakkailla että henkilöstöllä, on nyt todella aihetta iloon tässä vaiheessa, kun ”sairaalan valot” vihdoin ensi kesänä syttyvät.

Pientä muistelua menneistä vuosista, millaisin askelin me nykyisissä keskussairaalan tiloissa olevat työntekijät olemme edenneet tähän vaiheeseen.

Asiakasraati on tuonut esille näkökulmia, joita ammattilaiset eivät olleet havainneet.

Rakennushankkeen alusta lähtien toimijoista kootut työryhmät sekä myös alueemme asukkaista koottu asiakasraati ovat olleet mukana suunnittelun eri vaiheissa. Asiakasraati on tuottanut lisäarvoa suunnittelulle. Asiakasraati on tuonut esille aidon asiakasnäkökulman ja näkökulmia, joita ammattilaiset eivät olleet havainneet. Asiakasraati on myös vahvistanut ammattilaisten käsitystä ihmisten halusta osallistua aktiivisesti omaan hoitoonsa.

Aluksi suunnittelu lähti toiminnan nykytilan kartoittamisella, jonka aikana pyrimme tunnistamaan muun muassa mahdollisia ”tarpeettomia” työvaiheita. Tämän jälkeen etenimme uusien toimintamallien, prosessien, suunnitteluun, jossa potilas on koko ajan ollut keskiössä. Muu toiminta rakennettu siihen ympärille, jotta potilaan / asiakkaan kulku olisi hoitotapahtuman aikana mahdollisimman sujuvaa.

Sain itse olla tuossa vaiheessa esittelemässä asiakasraadille päivystyksen osalta suunnitelmaa ja sain tilaisuudessa asiakkailta arvokasta tietoa siitä, mitä asiakkaat toivoivat, pitivät tärkeänä sekä arvostivat palveluissamme.

Työryhmissä kuvasimme ammattilaisten työvaiheita ja niiden järjestystä, yhdistimme prosessit ja tunnistettiin yhteisiä vaiheita. Tilojen suunnittelussa kuvattiin ensin eri vaiheissa tarvittavat tilat. Kaikkien vaiheiden jälkeen laadittiin luettelo tiloista. Tavoitteenamme oli tilasuunnitelulla potilasturvallisuuden varmistamisen lisäksi saavuttaa moniammatillisten tiimien yhteistyöllä toimintaa tukevaa ja terveyttä tukevia ratkaisuja. Näillä on tutkitusti todettu olevan positiivinen vaikutus muun muassa ihmisen stressiin ja jaksamiseen. Lisäksi terveyttä tukevilla ratkaisuilla on tutkitusti kipua vähentävä vaikutus, ne edistävät potilaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä sekä niiden on todettu edistävän yleistä terveyttä ja paranemista.

Potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita ja ne on varusteltu saniteettitiloin.

Tilasuunnittelun edetessä tilaluetteloiden lisäksi tehtiin kaikissa yksiköissä huonekohtaiset suunnitelmat, joissa käytiin läpi jokaisen tilan varustelu. Pyrimme suunnitteluvaiheessa löytämään yhdessä sellaisia ratkaisuja, jotka ovat tukemassa tilojen monikäyttöisyyttä ja muuntojoustavuutta. Lisäksi tiloille tavoiteltiin myös korkeaa käyttöastetta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita ja ne on varusteltu saniteettitiloin, asiakaspalvelu- ja toimistotyötilat ovat erillään sekä tavara- ja henkilölogistiikka kulkee omilla reiteillä. Tavoitteena on, että potilaita ei tarvitse siirrellä paikasta toiseen, vaan voimme muunnella tiloja esimerkiksi eristystilaksi.

Matkan varrella on ollut monenlaisia vaiheita ja haasteittakaan ei olla täysin selvitty. Välillä oppi tullut myös ns. kantapään kautta. Listasimme suunnitteluvaiheessa mm. tärkeimpiä laatutavoitteita yhdessä. Esille tuli turvallisuus, hyvä ilmanvaihto (hyvä sisäilma), monikäyttöisyys / muunneltavuus ja tärkeänä pidettiin, että potilaiden jatkuva seuranta mahdollistuu kaikissa tiloissa.

Uusi teho-valvontayksikkö. Huomioitavaa on, että kaikilla potilailla on erilliset hoitotilat, mikä mahdollistaa tilan muunneltavuuden esimerkiksi eristystilaksi.

Kävimme suunnitteluvaiheessa ja myös rakentamisen ollessa jo käynnissä tutustumassa Suomessa sijaitseviin muihin uusiin sairaaloihin, joilla oli jo sairaala valmis tai käyttöönotto lähellä. Näistä kohteista saimme paljon uusia ideoita, joita olemme pyrkineet hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan.

Uuden teknologian käyttöönotto uudessa sairaalassa on ollut yksi tärkeä osa suunnittelua ja toteutusta. Uusissa tiloissa tulee siis olemaan uutta modernia teknologiaa, jonka avulla meillä on mahdollisuus muun muassa parantaa potilaiden asiakaskokemusta. Näistä esimerkkinä on mm. erilaiset uudet kutsu- ja älyjärjestelmät sekä monipalvelujärjestelmä potilaan, omaisen ja henkilökunnan käyttöön. Uusien tilojen toiminnan muutoksessa uusi teknologia on osaltaan mukana tukemassa ja mahdollistamassa sujuvaa ja turvallista toimintaa.

Ovenpieliin tulee ovinäytöt, joissa näkyy esimerkiksi onko tila käytössä vai vapaa. Näyttöjä hallinnoidaan tietokoneen kautta.  Hipaisukytkimien avulla kulkeminen tiloissa helpottuu ja on turvallista.

Kymenlaakson keskussairaalan uudisrakennuksen ensimmäinen vaihe on nyt siis pitkän odotuksen ja työn jälkeen valmistumassa. Tilat on luovutettu hankeorganisaatiolta kiinteistön omistajalle ja käyttäjille maaliskuun 6. päivä.   ”Kuuman sairaalan” tiloihin kesällä 2020 muuttavat päivystys, synnytys-, leikkaus-, teho- ja valvontayksiköt, sydäntutkimuskeskuksen tiloja, aivohalvausyksikkö (stroke), hammaspäivystys, sosiaali- ja kriisipäivystys, röntgen, laboratorion näytteenottopiste sekä välinehuolto, lisäksi osa sisäisen logistiikan palveluista löytyy myös sieltä. Osa edellä mainituista yksiköistä siirtyy tiloihin vähän myöhemmin syksyllä. Lähes samanaikaisesti touko-kesäkuun vaihteessa käyttöönotto tapahtuu myös keskussairaalan uudessa sädehoitoyksikössä, jonka ensimmäinen vaihe on valmistumassa kevään aikana. Edellä mainittujen lisäksi Kouvolaan on nousemassa uusi Ratamokeskus.

Rakennuksen luovutuksen jälkeen käyttöönottovaihe ja työt uusissa tiloissa ovat edelleen jatkuneet. Tämän vaiheen aikana tiloja kalustetaan, varustellaan ja testataan toimintaa varten. Käyttöönoton suunnittelu on aloitettu käyttäjien puolelta noin vuosi ennen rakennuksen luovutusta. Käyttöönottoon ja muuton valmisteluun kuuluu paljon erilaisia asioita, jotka tulee ottaa huomioon. Kun toiminnassa olevat sairaalan yksiköt ja tukipalvelut muuttavat, valmistautuminen on tärkeää aloittaa ajoissa. Hyvän suunnittelun ja valmistautumisen avulla meillä on mahdollisuus varmistaa, että varsinainen muutto ja toiminnan aloitus tulee onnistumaan mahdollisimman turvallisesti ja hallitusti.

Vuoden 2019 alusta lähtien tehtäväni on ollut koordinoida Kymen sairaaloiden rakennushankkeiden käyttöönottovaiheita ja muuttoja yhdessä muuttavien yksiköiden toimijoiden ja tukipalvelujen kanssa. Yksiköiden ja tukipalvelujen esimiehistä on koottu käyttöönoton työryhmä, jossa yhdessä suunnitellaan, tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja siellä käsiteltävät asiat viedään sitten yksiköihin henkilöstölle tiedoksi. Uuteen sairaalan muuttavista yksiköistä sekä uuteen sädehoitoyksikköön on nimetty myös muutosta vastaavat vastuuhenkilöt, joiden kanssa yhteistyössä suunnittelemme muuton käytännön järjestelyt. Tehtäviä on ollut paljon ja olemme esimerkiksi listanneet jokaiseen tilaan tarpeenmukaisen varustelun, toimisto- ja sairaalakalusteet sekä laitteet jne. Tavoitteena on suunnitella ja miettiä kaikki mahdollisimman hyvin etukäteen ja toteuttaa muutto sen jälkeen mahdollisimman hallittuna kokonaisuutena. Toiminnan on voitava jatkua koko muuton ajan keskeytymättä. Yksiköt varustellaan toimintakuntoon ennen potilaiden siirtoa.

Toiminnan on voitava jatkua koko muuton ajan keskeytymättä. Yksiköt varustellaan toimintakuntoon ennen potilaiden siirtoa.

Käyttöönotossa ja muutossa on mukana myös paljon muita yhteistyötahoja. Eri tahoilta, esimerkiksi tietohallinnosta ja puhtaushuollosta sekä tekniikan sekä kiinteistön puolelta on nimetty vastuuhenkilöt, joiden kanssa käytännön järjestelyt suunnitellaan yhteistyössä ja sovitaan työnjaosta.

Sovittavia asioita ovat muun muassa kuljetukset, sairaalahuolto, kalusteet, muuttolaatikot, muuttoon varattava henkilökunta, ruokahuolto, ATK-laitteet, tietoliikenne, puhelimet, lääkehuolto, postinjakelu, opasteet, kulkuluvat, avaimet, tietosuoja-asiat jne.

Muuton tueksi laaditaan myös muuttosuunnitelma, jossa ohjeistetaan, miten käytännön asioissa toimitaan. Suunnitelma sisältää myös aikataulutuksen, muuttoon varattavan ajan ja kaiken käytännön toteutuksen.

Potilasturvallisuus ja yleinen turvallisuus varmistetaan, laitteita ja toimintoja testataan moneen kertaan.

Potilasturvallisuus ja yleinen turvallisuus ovat tärkeässä osassa, kun muutetaan sairaalan akuutisti toimivia yksikköjä. Käyttöönottovaiheessa, ennen muuttoa asennetaan laitteita, testataan, sovitaan yhteisistä pelisäännöistä, perehdytään ja perehdytetään. Ennen toiminnan aloittamista kaikki laitteet ja muut toiminnot testataan useaan kertaan, jotta kaikki toimii ja potilasturvallisuus on varmistettu.

Kaikissa yksiköissä tehdään tai päivitetään riskienarvioinnit ja ne toimivat osaltaan käyttäjien tarkastuslistoina ja apuna käyttöönoton eri vaiheissa. Riskienarvioinnit sekä yksiköiden turvallisuussuunnitelmat päivitetään uusiin.

Kiinteistön turvallisuus- ja pelastussuunnitelma sekä sairaalan valmiussuunnitelmat laaditaan tai päivitetään. Kiinteistön turvallisuudesta ja potilasturvallisuudesta vastaavat päivittävät yhteistyössä kiinteistökohtaiset suunnitelmat. Keskeinen käyttöönottoon liittyvä tehtävä on ollut myös käyttäjäyksiköiden tarvitsemien turvallisuuskoulutusten ja -harjoitusten tarpeen arviointi ja toteutus.

Varsinaiseen muuttoon liittyy myös riskejä, jotka mietitään etukäteen ja niitä varten tehdään myös varautumissuunnitelma, jonka avulla riskit pyritään minimoimaan. Potilasturvallisuus, työturvallisuus, ympäristölle aiheutuva häiriö, tavaroiden huolellinen pakkaaminen, merkitseminen ja suojaus täytyy huomioida.

Muuton onnistumisessa tärkeää on viestintä ja tiedottaminen, niin potilaille ja asiakkaille, henkilökunnalle, kuin yhteistyötahoillekin.

Noin 700 työntekijän pitää osata toimia ja liikkua uusissa tiloissa.

Suuri kokonaisuus uuden sairaalan käyttöönotossa on henkilöstön koulutukset. Meillä on noin 700 työntekijää, jotka tulee kouluttaa toimimaan ja liikkumaan uusissa tiloissa. Olemme laatineet koulutusohjelman ja aikataulutuksen koulutuksille ja perehdytyksille. Koulutuskokonaisuuteen kuuluu mm. turvallisuus, talotekniikka ja tietotekniset toiminnot. Rakennushankkeeseen kuuluvia koulutuksia ovat mm. kiinteiden sairaalalaitteiden koulutukset. Sisäisten kouluttajien vastuulle kuuluvat turvallisuuskoulutukset, tietojärjestelmäkoulutukset ja lääkintälaitteiden koulutukset sekä yksikkökohtaiset tutustumiset, talokierrokset ja opastukset. Tärkeimpiä koulutuksia, joihin kaikkien tulee osallistua, ovat kierto-/turvallisuuskävelyt uusissa tiloissa, kulunvalvonta, turvallisuus, tärkeitä on myös hoitajakutsut ym. hälytykset ja potilasvalvontalaitteet.

Koulutusmenetelminä olemme käyttäneet ja käytämme pääasiassa kiertokävelyitä, videoluentoja, simulointiharjoituksia, laitetoimittajan esittelyjä ja infotilaisuuksia.

Viestinnästä ja tiedottamisesta sekä viestintäkanavista olemme laatineet suunnitelman jo hyvissä ajoin vuoden 2019 keväällä. Käyttöönottovaiheeseen sisältyy aina sisäistä viestinnän tarvetta mutta myös ulkoista viestintää. Viestintäsuunnitelma muodostaa pohjan käyttöönottovaiheen ja muuton tiedottamiselle.

Sisäisessä tiedottamisessa toteutamme säännöllisiä kokoontumisia käyttöönottoryhmän ja muuttotyöryhmän kanssa. Näiden lisäksi yksiköt pitävät henkilöstölle säännöllisiä infoja uuden sairaalan käyttöönottoon liittyen. Lisäksi tiedotamme asioista talon sisäisen intranetin avulla.

Ulkoisessa viestinnässä käytämme seuraavia kanavia: mediatiedotteet, tiedotteet ja julkaisut, jotka näkyvät Kymen sairaalat -sivuilla  (www.kymensairaalat.fi, lisäksi www.kymsote.fi). Lisäksi tiedottamisen kanavia on Instagram (@kymensairaalat), Facebook (Kymsote) ja Twitter (Kymsote). Blogi, jota tässä kirjoittelenkin, julkaistaan Kymen sairaalat -sivuilla.

Tilojen kalustus ja varustelu on parhaillaan täydessä vauhdissa.

Uuden rakennuksen käyttöönottovaihe kestää kesä-heinäkuulle saakka ja tavoitteena on, että varsinainen muutto toteutetaan silloin. Tilojen kalustus ja varustelu on parhaillaan täydessä vauhdissa. Samanaikaisesti henkilökunnan koulutukset ja perehdytykset uusiin tiloihin ja järjestelmiin sekä laitteisiin kestävät kesäkuulle asti. Toiminnan käynnistyessä koulutuksia ja perehdytyksiä jatketaan yksiköissä edelleen. Toiminnan vakiintuminen uusiin tiloihin muutettaessa kestää 1-4 kuukautta.

Muuton jälkeen sekä alueemme asukkailla, että henkilöstöllä on valoisa, avara, turvallinen uusi ”kuuma” sairaala. Yhtenä esimerkkinä voisin mainita, että jatkossa ambulanssilla saapuvat potilaat tuodaan lämpöisen hallin kautta päivystykseen eli täysin suojassa tuulelta ja tuiskulta. Tämä on suuri parannus nykyiseen. Lisäksi sadehoitoyksikössä on jatkossa kaksi sädehoitolaitetta, entisen yhden sijaan.

Ambulanssihallista potilas pääsee turvallisesti ja lämpöisesti päivystyksen tiloihin.

Voin tähän lopuksi todeta, että kaikki tämä suuri työpanos, jonka kaikki ovat antaneet, on kannattanut. Palkinto kaikesta työstä on sen arvoinen.

Työt ei kuitenkaan vielä tähän lopu. Edelleen rakentaminen Kymen sairaaloissa jatkuu. Sädehoitoyksikön toinen vaihe valmistuu loppuvuodesta, uusi Ratamokeskus nousee Kouvolaan ja siellä aloitetaan käyttöönottovaiheen suunnittelu, samoin keskussairaalan uudistaminen jatkuu. Tulevaisuus näyttäytyy tältä osin Kymenlaakson asukkaille sairaalamaailmassa positiiviselta. Sairastuessa tarvittava hoito saadaan koko alueella muutaman vuoden päästä uusissa, moderneissa, turvallisissa ja toimivissa tiloissa, mikä antaa meille kaikille kymenlaaksolaisille aihetta iloon.

Kirjoittaja

Tiina Holm

kehittämiskoordinaattori

p. 020 6332 220

tiina.holm@kymsote.fi