Siirry pääsisältöön
A- A+

Sairaaloita rakennetaan paalujen varaan ja timantinkovalle graniitille

Kymenlaakson keskussairaalan alustava rakennusosakaavio

Blogin kirjoittajalla, projektijohtaja Kai Heiskasella ei tule aika pitkäksi, kun käynnissä on samaan aikaan useita sairaalarakennushankkeita.

Carea-Sairaalat Oy:n projektitoimistolla riittää tällä hetkellä puuhaa. Aktiivisia rakennushankkeita on käynnissä viisi ja kevään aikana on tarkoitus käynnistää kuudes. Tulevaisuuden hankkeiden suunnittelu on täysillä käynnissä. Voisin sanoa, että ei tule aika pitkäksi.

Kymenlaakson keskussairaalan G-osa luovutettiin 6.3.2020 ja rakennuksen tekninen käyttöönotto on meneillään. Rakennusurakoitsija tekee viimeistelytöitä ja alihankkijat viimeistelevät urakkasuorituksiaan sekä suorittavat testauksia. Piha-alue ja lopulliset liikennealueet ovat saaneet lopullisen muotonsa, lukuun ottamatta työmaakoppien alustaa, joka rakennetaan lopulliseen valmiuteen keväällä. Teknisessä käyttöönotossa säädetään rakennus suunnitelmien mukaiseen tasoon. Ilmanvaihto mitataan ja säädetään, vesivirrat tarkastetaan ja säädetään, sähköt varmenne tarkastetaan, sprinklerilaitteisto otetaan käyttöön, paloilmoitinjärjestelmä otetaan käyttöön, evakuointijärjestelmä testataan, ICT johtoja asennetaan jne. Yksittäisiä tehtäviä teknisessä käyttöönotossa on tuhansia, mutta suorittamalla kaikki tehtävät hyväksytysti oli G-osa luovutuskunnossa 6.3.2020.

Black out -testissä simuloidaan tapahtuma, jossa valtakunnan sähköverkko lakkaa toimimasta.

G-osalla suoritettiin 20. helmikuuta täydellinen BLACK OUT -testi. Testissä simuloidaan tapahtuma, jossa valtakunnan sähköverkko lakkaa toimimasta. Sairaalan on siis pärjättävä omin avuin ilman ulkopuolista sähköä. Oleellista testissä on myös järjestelmien toipuminen poikkeustilanteesta, eli kuinka järjestelmät palautuvat, kun sähkön syöttö palautetaan valtakunnan verkkoon. Testi on sinänsä poikkeuksellinen, että kyseistä testiä ei tulla todennäköisesti testaamaan seuraavien kymmenien vuosien aikana, koska se on mahdotonta, kun sairaala on tuotantokäytössä. Black out -testi sujui toivotusti.

Rakennuksen luovutuksen jälkeen alkoi välittömästi rakennuksen varustelu tilaajan omilla hankinnoilla. Omiin hankintoihin kuuluu kameravalvonta, hoitajakutsujärjestelmä, irtokalusteet jne. Muuttovastaavat suunnittelevat varsinaista tuotannon muuttoa, joka tapahtuu tämän päivän tiedon mukaan juhannuksen jälkeisinä viikkoina.

Ratamokeskus pitkään ”holdissa”, mutta nyt työmaalla tapahtuu

Ratamo-hanke oli valitettavasti maanrakennustöiden jälkeen pitkään ”holdissa”. Talonrakennuksen urakkakilpailussa saimme vain yhden tarjouksen, joka ei riittänyt tilauksen tekemiseen. Päädyimme kilpailuttamaan hankeen uudelleen eri urakkamuodolla. Uudessa kilpailutuksessa päädyttiin yhteistoiminnalliseen projektinjohtourakkaan, jossa tilaaja asetti tavoitebudjetin hankkeen rakennuskustannuksille ja urakoitsijat tarjosivat kateprosenttia. Kilpailun voitti halvin kateprosentti, jonka tarjosi Lujatalo Oy. Tarjouspyynnössä oli esitetty, että tilaaja ja valittu urakoitsija varaavat kolmen kuukauden kehitysvaiheen hankkeelle. Tässä kehitysvaiheessa yhteistoiminnallisten periaatteiden mukaan tarkastellaan suunnitelmat ja pyritään löytämään mahdollisia kehityskohteita taloudellisesta näkökulmasta katsottuna, kuitenkin niin, ettei hankkeen toiminnot tai laatu kärsi. Molemmilla osapuolilla oli vielä kehitysvaiheessa mahdollisuus irtautua hankkeesta. Nyt kehitysvaihe on ohi ja Lujatalon kanssa allekirjoitettiin tilaus 7.2.2020, jonka jälkeen hanke käynnistyi välittömästi ja työmaalla alkoi heti tapahtua.

Laaja rakennustyömaa, jonka taustalla nosturi.

Ratamokeskuksen työmaalla ovat rakennustyöt edenneet vauhdilla, kuva otettu 9. huhtikuuta 2020.

Kehitysvaihe on sujunut tilaajan näkökulmasta toivotulla tavalla. Yhteistyö Lujatalon kanssa on sujunut hyvin ja myös tulosta on saatu aikaiseksi. Hankkeen rakennuskustannuksia on saatu edelleen puristettua oikealle tasolle ilman, että Ratamokeskuksen toiminnoista tai laadusta olisi pitänyt tinkiä. Taloudellisesti suurimmat säästöt on saatu julkisivun arkkitehtuurista. Julkisivun keraamiset pystysauvat on poistettu ja länsisivun iv-konehuoneen toinen kerros on pystytty poistamaan, nämä yksittäisinä esimerkkeinä kehitysvaiheen muutoksista. Kaikki suunnitellut tilat ovat alkuperäisen suunnitelman mukaisia. Kehitysvaiheessa on valmistauduttu varsinaiseen rakentamiseen kaikin mahdollisin keinoin, tällä varmistettiin se, että töihin päästiin välittömästi ja täysillä. Ratamokeskuksen luovutus tilaajalle on 31.12.2021. Tämän jälkeen on käyttöönottovaihe, jonka aikataulu ei vielä ole täysin selvillä. Joka tapauksessa Ratamokeskus on täydessä käytössä alkuvuodesta 2022.

Sädehoitoyksikkö ja vaativa louhinta

Af eli sädehoito-osaston työt etenevät. Hankeen aikatauluhaasteeksi muodostui louhinta. Hankkeen suunnitteluvaiheessa riskinä tunnistettiin louhinta ja siitä aiheutuva tärinä. Suunnittelussa käytettiin apuna louhintaan perehtyneitä konsultteja ja suunnitelmat toteutettiin ”ammattilaisten” ohjeiden mukaisesti. Louhittava alue irtiporattiin, tällä varmistettiin se, että tärinä ei johdu käytössä olevaan sairaalaan. Irtiporaus ei kuitenkaan estänyt tärinän johtumista toivotulla tavalla. Toiminnassa olevan sädehoitolaiteen tärinäraja on 0,25g:tä. Ensimmäinen räjäytys aiheutti laitteelle tärinän 2,8g:tä, eli raja-arvo ylittyi yli kymmenkertaisesti. Tähän ainoana lääkkeenä on pienentää räjähdysainemääriä, joka tietysti johtaa irtoavan kiviaineksen määrään negatiivisesti. Lopulta räjähdeainemäärät olivat 40 g/reikä, kun ”normaalisti” käytetään 1 kg/reikä. Lopulta kallioon saatiin kuitenkin tarvittava monttu niin, että potilasturvallisuus ei vaarantunut.

30.10.2019 Sädehoitobunkkeri

Uusi sädehoitoyksikkö nousee Kymenlaakson keskussairaalan eteläpäätyyn, nykyisen sädehoitoyksikön viereen. Kuva otettu lokakuussa 2019.

Työmaa oli kevättalven ”piilotettuna” sääsuojan alle. Varsinaiset sädehoitobunkkerit on valettu ja niiden tekniikka-asennukset ovat käynnissä. Myös ”bunkkereita” palvelevat aputilat ovat sisävalmistusvaiheessa. Väliseinien muuraukset -ja tekniikka-asennukset ovat käynnissä. Kun sääsuoja purettiin, hahmottui sädehoito-osaston lopullinen malli varsin näkyvällä paikalla. Sädehoitolaitteiden toimitukset on lukittu kesäksi. Laiteasennuksen jälkeen ylifyysikko Juha Korhonen tiimeineen virittää uudet laitteet ”tuotantokäyttöön”. Kun laitteet ovat käyttökunnossa aloitetaan ”vanhan” osan, eli Ae:n peruskorjaus suunnitelmien mukaisesti. Peruskorjaus kuuluu samaan urakkasuoritukseen kuin uudisosan rakentaminen, eli erillisiä kilpailutuksia ei tässä välissä tule. Samat urakoitsijat jatkavat sädehoito-osaston peruskorjauksen loppuun asti.

Logistiikkatunneli ja yhdyskäytävä G-osaan

Logistiikkatunnelin urakka on aloitettu. Tunneli sijaitsee vanhan sairaalan länsi-reunalla, lähellä nykyistä synnytysosastoa. Tunneli rakennetaan pääsääntöisesti rakennuksen ulkokautta valmiiksi. Tunnelin perustehtävänä on yhdistää vanha logistiikkatunneli uuteen G-osaan nyt tehtävän tunnelin avulla. Tunnelin käyttöönotto määräytyy siitä, koska nykyisestä tunnelista pystytään purkamaan vanha tekniikka. Tekniikan purkaminen on mahdollista, kun muutto G-osaan on suoritettu. Tuossa vaiheessa vanhasta tunnelista puhkaistaan seinä uuteen tunneliin, jonka kautta pystytään hoitamaan G-osan logistiikka. Tunneli tulee myös palvelemaan tulevaisuuden F-rakennuksen logistiikkaa.

Ulkokuva, jossa rakennuksen vieressä vaijerisaha kuraisella kalliolla.

Logistiikkatunnelin rakentaminenkin on vaatinut louhintoja. Tässä sahauslaite, jonka avulla on käynnistymässä kallion vaijerisahaus.

Ketään ei varmaan yllätä, että taas on rakennusalueella kalliota. Tässä tunneliurakassa päädyttiin kuitenkin kieltämään kallion louhinta räjähteitä käyttäen. Louhinta suoritetaan siis mekaanisesti, ensin reikä johon laitetaan hydraulitoiminen kiila, kiila puristaa kallion rikki. Tärinävaikutusta ei ole, mutta meluhaitoista ei päästä. Poraaminen tulee kestämään arviolta seitsemän viikkoa, toivotaan kärsivällisyyttä siihen päähän sairaalaa.

Yhdyskäytävän urakka on myös käynnissä. Yhdyskäytävä on väliaikainen ratkaisu. Hankkeella on viiden vuoden mittainen rakennuslupa. Käytävä tulee vanhan sairaalan sisäpihalle. Tarkoituksena on, että käytävä ratkaisee potilaiden ja henkilökunnan liikkumisen vanhan sairaalan ja uuden G-osan välillä. Tämä kulku eri osien välillä tulee lopulliseen muotoon vasta vanhan sairaalan peruskorjauksen yhteydessä. Tässä urakassa ei tarvitse louhia kalliota, mutta muita haittoja löytyy. Rakennustarvikkeiden haalaaminen sairaalan läpi on enemmän kuin hankalaa. Kaupallisissa asiakirjoissa on esitetty, että suurimmat rakennustarvikkeet nostetaan nosturilla etupihalta sisäpihalle. Käytävää pääsee kulkemaan samoihin aikoihin, kun G-osaa otetaan käyttöön.

Kastekille peruskorjattavat tilat on menossa urakkalaskentaan. Peruskorjattavat tilat sijaitsevat nykyisen F-rakennuksen alakerroksessa. Tarkemmin logistiikkavaraston ja ruokalan alapuolella. Samaan urakkaan tulee kuulumaan myös uuden iv-konehuoneen rakentaminen vesikatolle. Urakassa huomioidaan teknisesti myös ylempi kerros (nykyinen logistiikkavarasto), niin että tulevaisuudessa logistiikkavaraston tilalle on tulossa dialyysi. Dialyysin rakentaminen on vielä vuosien päässä ja sen aikataulu määräytyy uuden F-rakennuksen valmistumisen mukaan. Kun F-rakennus on valmis ja logistiikka on muuttanut sinne, dialyysin rakentaminen voidaan aloittaa. Dialyysin tekniset valmiudet kuten viemäröinnit tehdään kuitenkin jo ”Kastek”-peruskorjauksen yhteydessä.

Hankeen tarkoituksena on mahdollistaa vanhan F-rakennuksen purkaminen uuden tieltä. Tilat siis peruskorjataan Kastekin käyttöön. Tiloihin tulee nykykyisiä tiloja vastaavat huoltotilat ja niitä palvelevat toimistotilat. Kun tämä peruskorjaus on suoritettu, Kastek muuttaa uudistuneisiin tiloihin, jonka jälkeen vanhat Kastekin tilat on mahdollista purkaa uuden F-rakennuksen tieltä.

KOKSin peruskorjauksessa yhtenä vaihtoehtona torniosan madaltaminen

Kymenlaakson keskussairaala ilmakuvassa.

Kymenlaakson keskussairaala, etualalla ensimmäiseksi valmistuva G-osa. Kuvattu helmikuussa 2020.

F-rakennuksen suunnittelu on lupakuvatasolla. Hanke on tarkoitus saada rakennuslupaan keväällä ja varsinaiset työt on tarkoitus käynnistää vielä tämän vuoden aikana. Rakennusajaksi on arvioitu kaksi vuotta. F-rakennus sijoittuu siis osittain purettavan vanhan F-rakennuksen paikalle. Vanha lämmönjakohuone ja nykyiset Kastekin huoltotilat puretaan ja tilalle tulee uudisrakennus. Uudisrakennus yhdistyy uuteen G-osaan tunnelikerroksesta, sekä G-osan ja vanhan sairaalan liittymäkohdasta kahdessa kerroksessa.

Uudisrakennuksen alimmainen kerros on ns. puolikerros. Siihen on sijoittumassa HUS lääkevalmistus. Ensimmäisen kokokerroksen lattian taso on samassa korkeudessa kuin nykyinen lattiataso. Kyseiseen kerrokseen tulee sijoittumaan teknisiä tiloja, logistiikka ja HUS laboratoriot. Kolme ylempää kerrosta ovat osastokerroksia.

Peruskorjauksen suunnittelu on hankesuunnittelutasolla. Vaihtoehtoja on pyöritelty useita ja edelleen yhtenä vaihtoehtona on torniosan madaltaminen. Ulkopuolisesta voi tuntua hölmöltä purkaa ja rakentaa uutta, mutta perusteet tälle on kuitenkin olemassa. Taloudellisesti asia on isossa kuvassa niin, että peruskorjaamalla 3 m² saadaan käyttöön 1 m². Rakennettaessa uudisrakennusta 2 m² saadaan käyttöön vastaava 1 m², eli uudisrakennuksen tehokkuus on huomattavasti peruskorjausta tehokkaampaa. Tämä ajaa rakennuskustannusten osalta siihen, että kustannukset ajautuvat samalla tasolle verrattaessa uudis- ja peruskorjausvaihtoehtoja. On kuitenkin muistettava, että edes hyvällä peruskorjauksella ei saada uudenveroista. Myös teknisesti peruskorjaaminen on todellinen haaste. 60-luvulla rakennetun sairaalan kerroskorkeus on vain n. kolme metriä. Tähän kerroskorkeuteen nykymääräysten mukaisen tekniikan sullominen aiheuttaa melkoista tuskaa ja on osin jopa mahdotonta.

Peruskorjauksen hankesuunnittelua jatketaan kuitenkin eteenpäin niin, että saisimme vastauksen mikä yleensä on mahdollista ja mikä mahdotonta. On myös muistettava, että hankkeet kestävät vuosia ja tarpeet muuttuvat tänä aikana. Palveluverkkouudistus saattaa tuoda myös uusia tuulia hankesuunnitteluun.

Ironisesti todeten: Ikinä ei ole hyvä. Ratamo rakennetaan paalujen varaan ei kantavalle maapohjalle ja Kotkassa on timantinkovaa graniittia.

Yleisesti, hommaa siis riittää. Haittoja ja melua on ympäri kalliota. Tämän on valitettavaa, mutta pakko niellä. Rakennushankkeita ei pystytä toteuttamaan ilman näitä haittavaikutuksia, niitä pyritään parhaamme mukaan minimoimaan, mutta eroon niistä ei päästä. Ikävintä tietysti haitoissa on, että ne tulevat jatkumaan vuosia. Ihan tarkkaan ei edes pysty lupaamaan koska ”rauha” palaa kalliolle. Toisaalta kärsimällä haitat, olemme saamassa sairaalan, joka on oikealla vuosisadalla. Ironisesti voisi todeta, että  ikinä ei ole hyvä: Ratamo rakennetaan paalujen varaan ei kantavalle maapohjalle ja Kotkassa on timantinkovaa graniittia, joka ei lähde kuin dynamiitilla.

Kirjoittaja

Kai Heiskanen

Kai Heiskanen

Projektijohtaja

040 489 8642

kai.heiskanen@kymsote.fi

sairaalahankkeiden rakentaminen ja kustannukset

Vastaa