Näistä sairaalahankkeista meidän kaikkien kannattaa iloita

Ensimmäinen mieleeni painunut mielikuva ”Kotkan hyvinvointipuistosta” on jostain vuosilta 2008 tai 2009. Työskentelin silloin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän (Phsotey) talousjohtajana. Kollegani, henkilöstöjohtaja Tiina Mäki kertoi kuulleensa Kymenlaakson mittavasta rakentamisesta ja palvelujen uudistamisesta. Muistelen, että olimme kumpikin hämmentyneitä – ehkä vähän kateellisiakin: miten jossakin on varaa tehdä tällaisia panostuksia palvelujen uudistamiseen. Me kamppailimme tuolloin Päijät-Hämeessä alijäämäisen talouden kanssa. Lisärahoituksen saaminen kunnilta ei ollut mitenkään helppoa ja kaikki investoinnit olivat lähes mahdottomia. Sittemmin olen saanut myös itse olla valmistelemassa Kymenlaakson keskussairaalan mittavaa rakennusinvestointia, kun vuonna 2015 tulin silloisen Carean palvelukseen.

Sipilän hallituksen valmistelemaan merkittävään sote-uudistukseen kuului myös kuntien ja kuntayhtymien investointien ja palvelujen hankinnan rajoittamislaki, jonka mukaan yli viiden miljoonan investointiin piti hakea lupa sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM). Laki on edelleen voimassa, vaikka muutoin sote-uudistus ei mennytkään maaliin.

Kymenlaakson keskussairaalan investointia valmisteltiin päätöksentekoon vuoden 2016 aikana osana maakunnallista sote-uudistusta. Valmistelu ei ollut mitenkään helppoa tai yksimielistä, sillä Kouvolassa oli samaan aikaan valmisteilla oma merkittävä Ratamokeskuksen investointi. Lopulta yhtymäkokous hyväksyi 14.9.2016 Kymenlaakson keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen. Päätös syntyi äänin 89–86. Minun aikanani sairaalan rakennushanke on ollutkin ainoa asia, josta yhtymäkokous on äänestänyt.

Tämän päätöksen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriölle toimitettiin ko. hankkeen investointilupahakemus. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula kutsui Kymenlaakson edustajat keskustelemaan hankkeesta. Tapaamisessa oli mukana Kouvolan, Kotkan ja Carean päättäjiä ja viranhaltijoita. Emme kuitenkaan onnistuneet sovittamaan yhteen keskussairaalan ja Ratamokeskuksen investointihankkeita ministeriön edellyttämällä tavalla. Niinpä Carean hallitus käsitteli 16.12.2016 uudelleen investointiluvan hakemista keskussairaalan osalta. Tähän kokoukseen sain puhelun ministeriöstä terveyspalveluyksikön johtaja Liisa-Marja Voipio-Pulkilta ja tein kokouksessa ehdotuksen:

Valmistellaan yhteinen investointihakemus keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen ja Kouvolan sote-investoinnin osalta siten, että terveydenhuoltolain muutokset otetaan huomioon niin, että anestesiaa vaativa leikkaustoiminta, synnytykset ja yhteispäivystys keskitetään keskussairaalaan. Uusi hakemus sosiaali- ja terveysministeriöön valmistellaan tammikuun 2017 loppuun mennessä.
Hallitus hyväksyi esityksen äänin 6-3.

Sairaalahankkeet vievät osaltaan sote-palvelujen uudistumista eteenpäin.

Terveydenhuoltolain muutos ja ns. keskittämisasetus tulivat voimaan joulukuun lopussa 2016. Näillä päätöksillä oli merkittävä vaikutus rakennushankkeiden valmisteluun. Saatiin varmuus siitä, että anestesiaa vaativat leikkaukset ja yhteispäivystys keskittyvät keskussairaalaan. Niinpä valmistelimmekin nopeasti tammikuun 2017 aikana uuden, yhteisen investointihakemuksen ministeriöön. Tässä hakemuksessa Kouvolan Ratamokeskus ja Kymenlaakson keskussairaalan toiminnot oli sovitettu yhteen. Carean hallitus hyväksyi hakemuksen yksimielisesti 31.1.2017. Ministeriö myönsi investointiluvan Ratamokeskukselle ja keskussairaalan peruskorjaukselle ja laajentamiselle maaliskuussa 2017.

Kouvolassa Ratamokeskuksen rakentaminen aloitettiin helmikuun 2020 alussa, ensimmäiseksi koottiin työmaatukikohta.

Päätöksen jälkeen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula kommentoi minulle ”En tiedä, mitä olet tehnyt, mutta paljon olet tehnyt – sen tiedän”. Minun osuuteni on kyllä ollut vaatimaton tässä yli kymmenen vuoden projektissa, jonka tuloksena ensimmäinen osa keskussairaalan investoinnista on valmistumassa ja Kouvolan Ratamokeskuksen rakentaminen on käynnistynyt. Näistä hankkeista meidän kaikkien kannattaa iloita. Ne vievät osaltaan sote-palvelujen uudistumista eteenpäin koko Kymenlaaksossa.

Kirjoittaja

Annikki Niiranen

toimitusjohtaja