Kymenlaakson keskussairaalan uusissa leikkaussaleissa hyödynnetään automatiikkaa
Kymenlaakson keskussairaalan G-talo valmistuu aikataulun mukaan marraskuussa. G-taloon sijoittuvat leikkaussalit, päivystys, teho- ja valvontahoito, äitiyspoliklinikka ja synnytykset sekä välinehuolto. Parhaillaan uusissa tiloissa on käynnissä leikkaussalien asennus.
Keskussairaalaan tulee kaikkiaan 12 yleisleikkaussalia ja näiden lisäksi kaksi sydäntoimenpideyksikköä.
– Leikkaussalien tiivis asennusvaihe ajoittuu maalis-heinäkuulle. Salien käyttöönottotestaus tehdään syyskuun alkupuolella, jolloin ainakin yleisleikkaussalit ovat valmiita, sanoo Kymenlaakson keskussairaalan leikkaussalien toimituksesta vastaavan Inoroomin työmaakoordinaattori Kari Salmi.

Kari Salmi toimii Keskussairaalan työmaalla Inoroomin työmaakoordinaattorina.
Inoroom vastaa keskussairaalan 14 leikkaussalin kokonaistoimituksesta. Kokonaistoimituksen etuina ovat toimitusvarmuus ja aikataulun ja budjetin pysyminen sovituissa raameissa.
– Inoroom on kolmen suomalaisen kumppanin yhteinen leikkaussaliratkaisu, jossa hyödynnetään jokaisen osapuolen eritysasiantuntemusta: Halton vastaa ilmanvaihtoa koskevista ratkaisuista, Hermetel puhdastilaosaamisesta ja Merivaara saliohjausjärjestelmään liittyvästä osaamisesta, Salmi kertoo.
Inoroomin toimitukseen kuuluvat salien puhdastilarakenteiset säteilysuojatut seinä- ja kattorakenteet, ovet, ikkunat, lattia, KSL-laitteiden kannakointijärjestelmä, saliohjaus- ja AV-järjestelmät, monitoripaikat sekä täydellinen toiminnallinen talotekniikka: sähkö- ja telekaapelointi, kiertoilmakoneilla varustettu ilmanvaihto ja automaatiojärjestelmä.

Kymenlaakson keskussairaalan uudet leikkaussalit valmistuvat loppukesään mennessä.
Leikkaussalin olosuhteita on helppo säätää ohjausjärjestelmän avulla
Tilojen hygieenisyys on merkittävä osa potilaiden ja sairaalan henkilökunnan turvallisuutta.
– Salien hygieenisyys toteutuu erityisesti tiiviin seinärakenteen ja ilmanvaihdon avulla. Tiivis tila takaa sen, että ilmanvaihdon säätäminen onnistuu mahdollisimman tarkasti ja ilmanvaihtoa pystytään hallitsemaan tehokkaasti, Kari Salmi sanoo.
Ilmanvaihtojärjestelmä huolehtii leikkaussalin lämpötilasta, pienhiukkastasosta, kosteustasosta ja ilman siirrosta. Ilmanvaihtojärjestelmä pitää huolen myös siitä, että leikkaussalin paine-erot leikkaussalin ja muiden tilojen välillä ovat halutunlaiset.
– Tilanteesta riippuen paine-eroilla varmistetaan, että leikkaussalin ulkopuolella olevat infektioriskit pidetään ylipaineella salin ulkopuolella tai toisin päin, Salmi kertoo.
Ohjausjärjestelmä ja sen automaatio tehostavat leikkaussalin käyttöä. Operaatio- ja kirurgikohtaiset esiasetukset ja automaattinen salin ilman puhdistustoiminto operaatioiden välillä mahdollistavat lyhyen salin vaihtoajan, jolloin leikkaussalien tyhjäkäyttö jää minimiin.
– Suurilla kosketusnäytöillä varustettu saliohjaus- ja AV-järjestelmä antavat tiloissa työskentelevälle henkilökunnalle mahdollisuuden itse säätää saliolosuhteita kulloistenkin tarpeiden mukaan, Salmi vinkkaa.
Samanlainen varustelutaso mahdollistaa leikkaussalien tehokkaamman käytön
– Odotamme kovasti uusia, nykyaikaisia, toimivia ja puhtaita tiloja, leikkaustoiminnan palvelualuepäällikkö Niina Korhonen sanoo.
Kymenlaakson keskussairaalan leikkausosastolla ja päiväkirurgian osastoilla hoidetaan päivittäin 35–50 leikkauspotilasta ja nykytilat ovat henkilöstön kokemuksen mukaan vanhat ja ahtaat. Tällä hetkellä leikkausosaston eri salit ovat profiloituneet erilaisiin leikkauksiin, mutta uusissa leikkaussaleissa varustelutaso on kaikissa samanlainen. Kiinteiden kaappien sijaan leikkausosastolle tulee liikuteltavia yksiköitä, jolloin myös erikoisvälineet kulkevat vaivatta leikkaussalista toiseen.
– Leikkaussaleja pystytään käyttämään tehokkaammin, kun välineistö on sama. Myös potilasturvallisuus lisääntyy, kun henkilökunnan ei tarvitse opetella käyttämään useita erilaisia laitteita, Korhonen sanoo.
Uutta sairaalaa suunniteltaessa tilojen muunneltavuus on ollut tärkeä lähtökohta. Leikkaussalit rakennetaan elementeistä, mikä mahdollistaa tilojen muokkaamisen tulevaisuudessa.
– Emme pysty ennustamaan, millaisia toimenpiteitä tehdään kymmenen vuoden päästä. Silloin leikkaussalien tarve ja käyttö voivat olla erilaisia kuin tällä hetkellä, Korhonen sanoo.
Uudet tilat ja lyhyemmät välimatkat parantavat potilasturvallisuutta
Yhtenäisen välineistön lisäksi potilasturvallisuutta lisäävät suuremmat tilat, sekä parantunut ilmastointi ja tilojen puhtaus. Myös tilojen suunnittelu ja eri toimintojen sijoittelu lähelle toisiaan parantavat potilaiden turvallisuutta. Leikkausosasto saa esimerkiksi ensi vuonna G-talossa uuden naapurin, kun synnytysyksikkö siirtyy leikkausosaston viereen.
– Tämä helpottaa hätäsektiotilanteissa, kun äitiä ei tarvitse kiireessä kuljettaa eri kerroksiin, Kymenlaakson keskussairaalan anestesiasairaanhoitaja Juhana Haavisto kertoo.
Uusissa tiloissa sekä leikkaussalit, että heräämö ovat suurempia kuin nyt.
– Uudella leikkausosastolla on myös lapsille oma nelipaikkainen heräämö, jossa vanhempi voi olla vieressä, kun lapsi herää. Lasten heräämö on rauhoitettu pelkästään lapsipotilaiden käyttöön, Haavisto sanoo.
Niina Korhosen mukaan uusissa leikkaussaleissa myös automatiikka tuo huomattavia parannuksia.
– Ilmastointi toimii automaattisesti ja se huomioi, onko leikkaussalissa 4 vai 6 henkilöä. Tämän lisäksi muun muassa ovet ja valaistus toimivat automatiikalla.

Anestesiasairaanhoitaja Juhana Haavistoa, leikkaustoiminnan palvelualuepäällikkö Niina Korhosta ja leikkausosaston muita noin 120 työntekijää odottaa ensi vuonna muutto uusiin tiloihin. Jotta siirtymävaihe sujuisi jouhevasti, uusia välineitä ja toimintatapoja pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön jo vanhoissa tiloissa.
Henkilökunnan ammattitaitoa on hyödynnetty tilojen suunnittelussa
Leikkausosaston työntekijät ovat koostaneet tärkeää tietoa leikkausosaston tarpeista, jotta ne pystytään ottamaan huomioon jo tilojen suunnitteluvaiheessa. Juhana Haavisto on ollut yksi noin kymmenestä hoitajasta, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana suunnittelussa.
– Tämän lisäksi olemme toki osallistaneet myös muita työntekijöitä ja kysyneet mielipiteitä esimerkiksi tiloihin valittaviin välineisiin, Haavisto sanoo.
Leikkausosastolla työskentelee noin 120 työntekijää. Jotta siirtymävaihe sujuisi jouhevasti, uusia välineitä ja toimintatapoja otetaan käyttöön ja testataan jo vanhoissa tiloissa.
– Meille on tulossa käyttöön muun muassa älylääkekaappi, modulikaapit tavaroiden kuljettamiseen ja uudet anestesialaitteet. Muuttoon liittyen on paljon muitakin isoja prosesseja mietittävänä, esimerkiksi välinehuoltoon, logistiikkaan ja potilaiden liikkumiseen liittyen. Pyrimme ottamaan uusia prosesseja mahdollisuuksien mukaan käyttöön jo vanhoissa tiloissa, jotta toiminta olisi uusissa tiloissa entistä sujuvampaa, Niina Korhonen sanoo.