Kymenlaaksossa hoidetaan syöpäpotilaita jatkossa kahdella sädehoitolaitteella
Kymenlaakson keskussairaalan pihamaalla käy myllerrys, sillä uuden sädehoitoyksikön pohjatyöt aloitettiin viime viikolla. Aikataulun mukaan uusi sädehoitoyksikkö on valmis syksyllä 2020.
Ensi vuonna Kymenlaakson keskussairaalassa syöpäpotilaita hoidetaan kahdella sädehoitolaitteella.
– Väestö ikääntyy ja syöpien määrä kasvaa koko ajan. Samaan aikaan syövät havaitaan entistä aiemmin. Yksi sädehoitolaite ei riitä kaikille Kymenlaakson potilaille, Kymenlaakson keskussairaalan ylifyysikko Juha Korhonen sanoo.
Kymenlaakson keskussairaalassa on tällä hetkellä yksi sädehoitolaite, jolla hoidetaan 40–60 potilasta päivittäin. Osa Kymenlaakson potilaista on hoidettu Lappeenrannassa. Kun uusi sädehoitoyksikkö valmistuu, Kymenlaakson keskussairaalassa on mahdollisuus hoitaa omien potilaiden lisäksi kenties myös pääkaupunkiseudulta tulevia potilaita.
– Uusien sädehoitolaitteiden käyttöikä on noin 10 vuotta. Nykyinen laite on ollut käytössä 8 vuotta ja sen avulla on hoidettu keskimäärin tuplamäärä potilaita. Laitetta käytetään välillä jopa 12 tuntia päivässä. Potilasmäärä on suuri yhdelle sädehoitolaitteelle. Laitetta on huollettava ja huollon aikana meillä ei ole toista laitetta käytössä. Välillä laite voi myös vikaantua, mikä aiheuttaa katkon käytössä. Onneksi näitä on ollut harvoin, Korhonen sanoo.

Kymenlaakson keskussairaalan ylifyysikko Juha Korhonen esittelee sairaalan ainoaa sädehoitolaitetta. Laite on palvellut Kymenlaakson syöpäpotilaita jo 8 vuotta.
Juha Korhosen mukaan on tärkeää, että hoitoa annetaan laajasti ympäri Suomea, eikä pelkästään isoissa keskuksissa.
– Sädehoitoa annetaan potilaalle päivittäin viikkojen ajan ja on raskasta, jos potilas joutuu matkustamaan joka päivä pitkän matkan hoidon takia.
Aika näyttää, riittävätkö kaksi sädehoitolaitetta Kymenlaaksossa. Uuden sädehoitoyksikön suunnitelmissa on otettu huomioon myös kolmannen sädehoitobunkkerin rakentamisen mahdollisuus.
– Suunnitelmat on tehty niin, että tilat voidaan rakentaa myöhemmin uuden sädehoitoyksikön yhteyteen, jos tarvitsemme tulevaisuudessa kolmannen sädehoitolaitteen, Korhonen sanoo.
Uudet sädehoitolaitteet otetaan käyttöön ensi vuoden alussa
Kymenlaakson keskussairaalan sädehoitoyksikön laajennus- ja peruskorjausurakasta vastaa Rakennusliike Kalevi Suntio Oy.
– Urakka on kokonaishintaurakka, jossa kokonaisvastuu on rakennusurakoitsijalla, lukuun ottamatta muutamia erillishankintoja, kuten erikseen tilattavia sädehoitolaitteita, sanoo Carea-Sairaalat Oy:n projektijohtaja Kai Heiskanen.
– Ensimmäisenä rakennetaan kaksi uutta sädehoitobunkkeria ja niitä palvelevat tilat, kuten esimerkiksi säätöhuoneet, pukuhuoneet ja asiakastilat. Parhaillaan käydään läpi tarjouksia sädehoitolaitteista ja laitteiden toimittaja valitaan huhtikuun puolivälissä, Heiskanen jatkaa.

Uudet sädehoitobunkkerit rakennetaan vanhan sädehoitoyksikön viereen.
Uudet sädehoitolaitteet toimitetaan vielä tämän vuoden aikana ja laitteiden asennus kestää kuukauden päivät.
– Asennuksen jälkeen laitteita säädetään tarkasti ja sovitetaan yhteen tietokoneohjelmien kanssa yhdessä laitteen toimittajan kanssa. Laitteet kalibroidaan mahdollisimman tarkasti, jotta potilas saa hoitotilanteessa juuri oikean määrän säteilyä, Juha Korhonen selventää.
Laitteiden säätö ja säteilyn mittaukset kestävät muutamia viikkoja. Mittaukset ja tilojen ja laitteiden tarkastukset tehdään yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa.
– Säteilyturvakeskus on ollut tärkeä yhteistyökumppani koko projektin suunnittelun ajan, Korhonen sanoo.
Säteilyturvakeskus on muun muassa hyväksynyt Juha Korhosen tekemät suunnitelmat sädehoitoyksikön seinien paksuudesta.
– Sädehoitoyksikön perusseinän paksuus on 1300 mm. Säteilykeilan kohdalla seinän paksuus on jopa 2300 mm. On tärkeää, että uusi sädehoitoyksikkö on viimeisen päälle suunniteltu ja rakennettu, jotta se on turvallinen myös yksikön ulkopuolella liikkuville ja sairaalan työntekijöille.
Kun uudet sädehoitobunkkerit valmistuvat, keskussairaalassa on noin kolmen kuukauden vaihe, jolloin laitteet asennetaan, mitataan ja säädetään, ja potilaiden hoito siirretään uusille laitteille. Kun kaikki potilaat ovat hoidossa uusilla laitteilla, vanha laite otetaan pois käytöstä ja vanhan osan peruskorjaus alkaa. Vanha osa palvelee jatkossakin sädehoito-osastoa ja sinne sijoitetaan muun muassa tietokonetomografiaan perustuva sädehoidon simulaattori.
– Tietokonetomografian kuvia hyödynnetään sädehoidon suunnittelussa ja simulaattorissa voidaan mallintaa muun muassa hoitoa saavan potilaan asentoa, Korhonen kertoo.
Rakennustyö ei aiheuta katkoja potilaiden hoitoon
Uuden sädehoitoyksikön rakentaminen ei aiheuta katkoja potilaiden hoitoon, mutta räjäytystyöt voivat aiheuttaa viivästyksiä aikatauluihin. Lisäksi rakennustyöt tuovat mukanaan remontti- ja meluhaittaa ja liikennejärjestelyjen muutoksia. Uuden sädehoitoyksikön pohjatyöt aloitettiin viime viikolla ja meluhaittaa aiheuttavat kallion irti louhinta ja poraus kestävät vielä muutaman kuukauden.
Uuden sädehoitoyksikön kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 8 miljoonaa. Kustannuksista puolet koostuu rakentamisesta ja puolet uusista sädehoitolaitteista, tietokonejärjestelmistä ja muista oheislaitteista, kuten esimerkiksi mittauslaitteista. Laitteiden kokonaiskustannukset tarkentuvat, kun sädehoitolaitteiden toimittaja on valittu.